Juhani Järvinen kohosi
luistelun Mekassa, Oslon Bisletillä maailmanmestariksi 1959, mutta
yhteispisteiden Suomen mestaruutta hän ei koskaan saavuttanut.
Urheilijan täysosumasuoritus on mystinen juttu. Jokaisen uralla
sellainen on, mutta moni spekuloi jälkikäteen, ettei koskaan tehnyt
parasta tulostaan – olisi pystynyt vielä parampaan. Juhani
Järvisen ei tarvinnut spekuloida. Pikaluistelun maailmanennätys
Squaw Valleyn esiolympiakisoissa 1959 oli huikea täysosuma. Se oli
suoritus, jossa silmiähivelevä tekniikka, vauhdinjako ja kovista
väliajoista kumpuava hurmos muodostivat valmiin paketin.
Tammi-helmikuun vaihteessa
1959 EM-kisoissa Göteborgissa tehtin luistelun historiaa, kun terät
liukuivat maailman ensimmäisen 400 m:n tekojään pintaa. Nya
Ullevilla Juhani Järvinen voitti 1500 m (2.15,5) ja oli
yhteispisteissä hopealla Norjan ylpeyden Knut ”Kuppern”
Johannesenin jälkeen. Göteborgin aikaan nähden tuntuu melkoisen
rohkealta, että Järvinen lähti tavoittelemaan 2.08:n alittavaa
aikaa Squaw Valleyssä.
Rata on erinomaisen
liukas, ilma aurinkoinen, tuuli ei kiusaa. Kaikki näyttää hyvältä,
kun 23-vuotias helsinkiläinen kipittää ensimmäiset nopeatempoiset
kiihdytysaskeleensa. Nuoresta iästään huollimatta Järvinen on jo
kokenut luistelija. Ensimmäisissä EM-kisoissaan hän kiisi
18-vuotiaana ja oli tuolloin heti viides yhteispisteissä. Reijo
Evävaaran valmentama teknikkataituri ampaisee kaarteeseen, jossa
paino-, työntö- ja keskipakovoima ovat tänään täydellisessä
harmoniassa. Jokainen potku tuntuu paremmalta ja tehokkaammalta kuin
koskaan ennen.
Ensimmäisen kierroksen
Järvinen luistelee tavoilleen uskollisena niin kovaa kuin pääsee.
Takasuoran väliaikatieto kertoo, että hurja 2.08:n taulu pitää
kutinsa, Pohkeen ja reiden 90 asteen kulma pitää, rytmi säilyy,
eikä lihaksiin kertyvä maitohappokaan häiritse, kun seuraavalla
kerrallakin väliaikataulu näyttää yhtä lupaavalta.
Lopun Järvinen painaa
niin, että jää vain valittaa alla. ME aika 2.06,3 on niin kova,
että vasta seitsemän vuoden kuluttua tuleva supertähti Hollannin
Aed Schenk sen pystyy yhdellä kymmenyksellä alittamaan. Kymmenen
vuoden kuluttua Kimmo Koskinen kiitaa Cortinassa SE:n rikki, mutta
kotimaan radoilla kestää 20 vuotta, ennen kuin Pertti Niittylä
pääsee Oulunkylän tekojäällä Järvistä nopeampaan vauhtiin.
Sitä mitä Wimbledon on
tennikselle, sitä on Oslon Bislet ollut pikaluistelulle. Kaksi
viikkoa ennen Squaw Valleyn esikisoja lähti Knut Johannsessen
tavoittelemaan EM-kruununsa seuraksi MM-tittelia fanaattisen
kotiyleisön edessä. Pikamatka 500 m ei yleisluistelija
Johannessenille ollut mikään paraatimatka, mutta 5000 m sujui
niinkuin piti paitsi, että vain reilun sekunnin hitaammin luisteli
Juhani Järvinen ja samalla yhteispisteissä ylivoimaiseen johtoon.
Johannessen lataa itseään
jo hurjaa kymppiä varten, sillä hän tietää, että suomalainen
karkaa lisää paraatimatkallaan 1500 m:llä. Toivo Salonen ja Juhani
Järvinen ottavat kaksoisvoiton tonnivitosella, ja niin on
Johannessen kovan paikan edessä. Bisletin villi katsomo piiskaa
norjalaista päätösmatkalla ja tämä ottaakin matkavoiton, mutta
Järvinen pääsee liikkeelle myöhemmin ja seuraamaan Johannessenin
väliaikoja. 20 sekunnin tappio riittää kirkkaasti ja Järvinen on
maailmanmestari.
Juhani Järvinen
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti