lauantai 23. tammikuuta 2010

Toivo Salonen Pälkäneen Pyrystä Suomen luistelun Lukoksi


















Toivo Kosti Salonen (s. 21. toukokuuta 1933) on suomalainen entinen pikaluistelija ja olympiamitalisti. Salonen voitti mitaleita sekä olympia-, MM- että EM-tasolla. Pälkäne oli vajaan 3000 asukkaan maalaiskunta Hämeessä. Salosen kotimökki oli 34 neliön suuruinen, ja siinä asui seitsemän henkeä. Toivo oli perheen ainoa poika.

Salosen ensimmäiset arvokisat olivat Oslon talviolympialaiset 1952. Siellä parhaaksi saavutukseksi jäi 500 metrin kahdeksas sija. Toivo Salonen, 18-vuotias pienviljelijän poika Pälkäneeltä rynnisti nuoruutensa koko antaumuksella ja pystyi hyvään aikaan 44,2, jolla sijoittui kahdeksanneksi.

Suurimman ilonaiheen kotiyleisölle tarjosi 19-vuotias Toivo Salonen, jonka kotimaan ratojen komea Suomen ennätys 43,1 vei 500 metrin matkavoittoon Helsingin MM-jäällä. Sapporon MM-kisoissa Toivo Salonen sijoittui ajalla 45.5 neljänneksi.

Toivo Salonen oli astunut armeijan palvelukseen kesäkuussa 1953. Hänen kilpailu- ja harjoitusmatkansa Japaniin, Davosiin ja Ruotsiin aiheuttivat hänelle 78 vuorokauden ylipalveluksen, vaikka kyseessä olivat Suomen edustukset arvokisoissa.

Moskovan MM-kisoissa 1955 Toivo Salonen voitti 500 ajalla 42,6. Vuoden 1955 yleisluistelun EM-kisoissa hän oli 500 metrillä toinen, mutta ei osallistunut lopuille matkoille. Cortina d'Ampezzossa 1956 Salonen voitti olympiapronssia 1500 metrillä ja oli 500 metrillä viides.

Helsingin EM-kisoissa Toivo Salonen sijoittui 500 metrin luistelussa kolmanneksi. Seuraava arvokisamitali tuli Göteborgin EM-kisoista 1959, jolloin hän luisteli pronssia. Norjan Knut Johannesen voitti, Juhani Järvinen oli toinen ja Toivo Salonen kolmas kaikki matkat huomioonotettuna. 500 metriä Salonen voitti ajalla 42,6.

Vain kaksi viikkoa myöhemmin Salonen otti hopeaa MM-kisoissa Oslossa. Juhani Järvinen voitti ja Toivo Salonen oli toinen. Tämä oli Suomen luistelun suuri päivä.

Salonen osallistui vielä kaksiin olympialaisiin: Squaw Valleyssa 1960 hän oli kahdella matkalla seitsemäs (500 metriä ja 1500 metriä) ja "jäähdytteli" vielä Innsbruckissa 1964 (500 m 23. ja 5000 m 21.). Toivo Salosesta tuli 1964 yhdessä Veikko Hakulisen kanssa ensimmäinen neljät olympiakisat käynyt suomalainen talviurheilija.

SM-kisoissa Salonen voitti yleismestaruudet 1954, 1956, 1957, 1958, 1959, 1961, oli toinen 1953, 1955, 1962 sekä kolmas 1963, 1964.

Toivo Salonen ja Juhani Järvinen muodostivat erityisesti 1950-luvulla lajinsa voimakaksikon. Toivo Salonen ja Juhani Järvinen kuuluvat niihin suomalaisiin urheilusankareihin, joita suuret ikäluokat ihailivat ja pitivät esikuvinaan.

Lähdeaineisto:
Lauri Järvinen: Toivo Salonen ISBN 978-951-98854-2-1

torstai 7. tammikuuta 2010

Himangan Urheilijat täyttää 65 vuotta


















Himangan Urheilijat on perustettu 16.2.1945. Seura on yksi harvoista urheilun yleisseuroista, jotka saivat virallisen alkunsa vielä sotien jatkuessa. Jatkosota oli päättynyt vain muutamaa kuukautta aikaisemmin, mutta saksalaisia karkottanut Lapin sota jatkui kevääseen 1945 saakka. Rintamalta palanneet, siellä karaistuneet ja johtamaankin tottuneet nuoret sotilaat nousivat pääosiin uuden urheiluseuran alkuhistoriassa. Näitä olivat esimerkiksi Leo Joensuu ja Jukka Uunila. Edellisestä tuli HU:n tähänastisen historian pitkäaikaisin vaikutta ja jälkimmäinen eteni ainutlaatuisen näkyvään ja vahvaan asemaan koko valtakunnan urheiluelämässä. Murrosajan leimaa Himangan Urheilijoiden alkuhistoriassa korostaa myös se, että ensimmäinen seuran riveistä Kalevan kisojen mitalistiksi edennyt urheilija Seppo Jokivartio oli HU:n perustamisen aikaan vielä sotavankileirillä.

Urheiluseuralle oli Himangalla selkeä tilaus, sillä halu päästä sota-ajan tummista tunnelmista rauhan ajan rakentaviin harrastuksiin näkyi erittäin vahvana. Kunnollisen urheilukentän puute koettiin isona ongelmana, joka ratkaistiin talkootyön tuella sodanjälkeisinä vuosina. Pienellä paikkakunnalla talkootyöaktiivisuus nousee usein suureen rooliin urheilumenestyksen perustaa rakennettaessa. Himangan Urheilijoiden piiristä tämä toimeliaisuus on jatkunut läpi vuosikymmenten ja johtanut osaltaan 1970-luvulla valmistuneiden Pernun hiihtokeskuksen ja kirkonkylän Urheiluhallin toteuttamiseen malleiksi monille paljon isommille seuroille ja paikkakunnille. Molempia on myös kehitetty ajan haasteiden mukaisesti. Näiden hankkeiden avainhenkilöinä ovat kunnostautuneet Arvo Keski-Rautila ja Toivo Pernu. Heidän roolinsa on muodostunut poikkeuksellisen mittavaksi ja keskeiseksi.

HU:n vahvuuksiin on kuulunut kyky keskittyä olennaiseen eli niihin urheilumuotoihin, jotka maaseudulla hallitsivat pitkään urheiluharrastuksen kuvaa sotien jälkeen. Niitä olivat ennen kaikkea hiihto ja yleisurheilu. Urheiluhallin valmistumisen jälkeen yksilöurheilu on saanut HU:ssa rinnalleen aktiivisen ja ajan oloon valtakunnan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle nousseen lentopalloilun sekä Pernun alueen kehityksen mukana hiihtoa tukemaan tulleen ampumahiihdon.

Himangan Urheilijoiden hiihdon suuren voimannäytteen ovat muodostaneet maakuntaviestit, joissa Himanka on voittanut viisi kertaa A-sarjan. Vastaavaan ei ole pystynyt yksikään pieni kunta – eikä moni suurempikaan – ja menestys on tullut valtaosaltaan HU:n voimin.
Yksilötasolla HU:n hiihto on tuottanut kaksi maailmanmestaruusladuille edennyttä urheilijaa, jotka molemmat edustivat koko aktiiviuransa ajan kasvattajaseuraansa. Anna-Liisa Mäkinen kuului nuorten Euroopan mestaruuden – joka myöhemmin on muutettu MM-titteliksi – voittaneeseen Suomen viestijoukkueeseen Ruotsin Bollnäsissa 1969. Heikki Torvi puolestaan eteni miesten MM-edustajaksi Lahdessa 1978.

Naisten SM-laduilta HU:lla on mitali jo talvelta 1955, jolloin kolmen sisaruksen Anna-Liisa, Alli ja Hillevi Himangan muodostama kolmikko ylti viestipronssille. Naisten hiihdosta nousi ennen miesten vahvaa 1970-luvun esiinmarssi muutakin huomattavaa menestystä, kun myös Mäen sisarukset Irma ja Kerttu kuuluivat juniorisarjoissaan maan parhaimmistoon.

Yleisurheilussa on Anna-Liisa Ojatalon HU:n edustajana hyppäämä Kalevan Kisojen korkeuspronssi 1968 säilynyt pitkään ainoana HU:n mitalina kesän urheilun kotimaisesta päätapahtumasta. Nuorten SM-kisoissa valtakunnallista menestystä on tullut seuran alkuvuosista lähtien ja uuden vuosituhannen alussa Himangan Urheilijoilla on Mauri Kaattarin johdolla sellainen tulevaisuuden ryhmä, jolta voi perustellusti odottaa menestystä myös siirryttäessä miesten sarjaan.

Mauri Kaattarin 19-vuotiaiden 10-ottelussa Kanasissa 2005 saavuttama Euroopan mestaruuskilpailujen pronssimitali on kaikki lajitkin huomioiden Himangan Urheilijoiden edustajan ensimmäinen henkilökohtainen palkintosija suurissa kansainvälisissä arvokilpailuissa, joihin yleisesti luetaan olympia-, MM- ja EM-kista. Mauri Kaattarin mitali tuli sopivasti juhlistamaan HU:n 60-vuotisjuhlavuotta.

Hiihdon, yleisurheilun ja lentopallon muodostaman valtaväylän monipuolistajiksi ajoittain nousseista lajeista on painonnosto tuottanut ainoan HU:n riveistä kasvaneen olympiaedustajan Arvo Ala-Pöntiön, joka eteni Montrealin olympialavalla 1976 viidenneksi, samoin maailmanmestaruuskilpailuissa. Pitkän tien kautta maailman eliittiin noussut Ala-Pöntiö on harvinainen malliesimerkki pienestä kylästä ja vaatimattomista urheiluolosuhteista kehittyneestä huippu-urheilijasta poikkeuksellista kovuutta ja luonnetta vaativassa lajissa.

Urheiluseuran talous on yksi niistä keskeisistä tekijöistä, jonka mukana toiminta joko elää tai hiipuu. HU on pystynyt pitämään taloutensa tasapainossa vaikeinakin aikoina. Urheiluhallin tanssitoiminta oli toistakymmentä vuotta vankka tukipylväs ja tämän ajan päätyttyä on löydetty muita keinoja rahavirtojen liikuttamiseksi sopivaan suuntaan.

Lähdeaineisto:
Lauri Järvinen: ”Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin” Himangan Urheilijat 1945- 2005 ISBN 952-91-9674-1