Naisten jääkiekon MM-kisat 2026 pelattiin 6.–16. marraskuuta Tanskassa, ja turnauksen mestariksi nousi Yhdysvallat, joka kaatoi finaalissa Kanadan 6–2. Suomi sijoittui neljänneksi hävittyään pronssiottelun Ruotsille voittolaukauskilpailussa.
Turnauksen kärkitulokset ja mitalistit
Maailmanmestari: Yhdysvallat (6–2 finaalissa Kanadaa vastaan)
Hopea: Kanada
Pronssi: Ruotsi (2–1 vl. Suomea vastaan)
Suomen sijoitus: 4.
Turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Caroline Harvey (USA).
Kisapaikat ja ajankohta
Ajankohta: 6.–16.11.2026
Isäntämaa: Tanska
Kaupungit: Herning ja Esbjerg
Naisleijonien turnaus
Suomi pelasi seitsemän ottelua ja päätyi maalieroon 20–16. Joukkueen otteet vaihtelivat vahvoista voitoista koviin tappioihin.
Suomen ottelut (alkulohko + pudotuspelit)
Tanska – Suomi 1–4
Suomi – Ruotsi 1–4
Suomi – Japani 8–2
Kanada – Suomi 2–0
Saksa – Suomi 0–6
USA – Suomi 5–0
Ruotsi – Suomi 2–1 vl. (pronssiottelu)
Lohkojen lopputilanteet
A-lohko (Esbjerg)
1. USA – 12 pistettä, maalit 30–1
2. Saksa – 8 pistettä
3. Sveitsi – 5 pistettä
4. Tšekki – 5 pistettä
5. Itävalta – 0 pistettä
B-lohko (Herning)
1. Kanada – 12 pistettä, maalit 26–1
2. Ruotsi – 9 pistettä
3. Suomi – 6 pistettä
4. Tanska – 2 pistettä
5. Japani – 1 piste
Uusi turnausformaatti 2026
Vuonna
2026 käyttöön otettiin tasapainotettu
lohkojako,
jossa molemmista viiden joukkueen lohkoista neljä parasta eteni
puolivälieriin.
Aiempi malli (2025) takasi A-lohkon kaikille
joukkueille automaattisen jatkopaikan, mutta uusi formaatti lisäsi
kilpailua ja tasasi voimasuhteita.
Televisiointi Suomessa
Kaikki Naisleijonien ottelut näkyivät TV5-kanavalla sekä HBO Max -suoratoistopalvelussa.
Yhteenveto
Naisten MM-kisat 2026 olivat urheilullisesti tasokkaat ja tarjosivat yllätyksiä. Suomi jäi niukasti ilman mitalia, mutta joukkue esitti vahvoja otteita erityisesti Japania ja Saksaa vastaan. Yhdysvallat jatkoi historiallista menestystään voittamalla jo 12. maailmanmestaruutensa
Suomen MM-joukkue 2026
Maalivahdit
Sanni Ahola (Ottawa Charge)
Emilia Kyrkkö (St. Cloud State University)
Kerttu Kuja-Halkola (HIFK)
Puolustajat
Siiri Yrjölä
Jenni Hiirikoski
Sanni Rantala
Nelli Laitinen
Oona Koukkula
Krista Parkkonen
Nella Berg
Tuuli Tallinen
Hyökkääjät
Elisa Holopainen
Sanni Vanhanen
Emmi Juusela
Petra Nieminen
Jenniina Nylund
Sofia Nuutinen
Julia Schalin
Viivi Vainikka
Michelle Karvinen
Sofianna Sundelin
Noora Tulus
Emma Nuutinen
Susanna Tapani
Julia Liikala
Suomen parhaat pelaajat turnauksessa
Michelle Karvinen
Iski pronssiottelussa Suomen ainoan maalin ylivoimalla.
Oli joukkueen tärkeimpiä hyökkäyspään ratkaisijoita.
Petra Nieminen
Syötti Karvisen maalin pronssiottelussa.
Johtava hyökkääjä, joka kantoi vastuuta tiukoissa peleissä.
Viivi Vainikka
Tehokas ja tasainen suorittaja läpi turnauksen.
Kuului Suomen kahden voiton avainpelaajiin.
Elisa Holopainen
Luonut jatkuvaa maalintekouhkaa ja oli vahva Japania vastaan pelatussa 8–2 voitossa.
Jenni Hiirikoski
Puolustuksen selkäranka, pelasi isoja minuutteja ja johti viisikkopeliä.
Haastavimmat suoritukset
Ottelut USA:ta ja Kanadaa vastaan
Suomi
jäi maalitta
molemmissa otteluissa
(0–2 Kanada, 0–5 USA), mikä korosti hyökkäyspelin vaikeuksia
huippumaita vastaan.
Pronssiottelun loppu
Johto menetettiin kolmannessa erässä, ja voittolaukauskilpailu koitui kohtaloksi.
Suomen turnaus kokonaisuutena
Ottelut: 7
Voitot: 3
Tappiot: 4
Maalit: 20–16
Sijoitus: 4.
Miksi Suomi jäi ilman mitalia?
1. Hyökkäyspeli ei riittänyt huippumaita vastaan
Suomi jäi maalitta sekä Kanadaa (0–2) että USA:ta (0–5) vastaan. Näissä peleissä korostui ero viimeistelyssä ja pelinopeudessa.
2. Pronssiottelun johto menetettiin
Suomi
johti Ruotsia vastaan 1–0 Karvisen ylivoimamaalilla, mutta Ruotsi
tasoitti kolmannessa erässä ja vei voiton
voittolaukauskilpailussa.
Ratkaisumaalin teki Hilda
Svensson,
joka kopioi aiemmin nähdyn vedon – pieni yksityiskohta, joka
kertoo Ruotsin henkisestä yliotteesta ratkaisuhetkellä.
3. Uusi turnausformaatti lisäsi paineita
Vuoden
2026 MM-kisoissa käytettiin tasapainotettua lohkojakoa, jossa
molemmista lohkoista neljä parasta eteni jatkoon.
Suomi sijoittui
B-lohkossa kolmanneksi, mikä toi vastaan kovemman polun
pudotuspeleissä.
4. USA:n ja Kanadan taso oli jälleen omaa luokkaansa
Yhdysvallat
voitti jo 12.
maailmanmestaruutensa,
ja Kanada oli finaalissa selvästi toiseksi paras.
Suomi ei
pystynyt haastamaan näitä joukkueita fyysisyydessä, pelinopeudessa
eikä viimeistelyssä.
5. Yksilöiden kuormitus kasvoi
Hiirikosken,
Niemisen ja Karvisen kaltaiset avainpelaajat joutuivat kantamaan
suurta vastuuta.
Leveyttä oli, mutta ratkaisuhetkillä
kärkipelaajien kuormitus näkyi.
Yhteenveto
Suomi pelasi vahvan turnauksen keskitasoa vastaan, mutta huippumaita vastaan ero oli selvä. Pronssiottelun niukka tappio oli kipeä, mutta joukkueen runko osoitti potentiaalia tuleviin arvokisoihin.
Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut
Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut – Wikipedia
Highlights: USA vs CANADA | 2026 #WomensWorlds
Highlights: USA vs CANADA | 2026 #WomensWorlds - YouTube
Highlights: SWEDEN vs FINLAND | 2026 #WomensWorlds
Highlights: SWEDEN vs FINLAND | 2026 #WomensWorlds
PUOLIVÄLIERÄT
13.11.
Saksa - Suomi 0-6
Kanada - Tshekki 3-2
USA - Tanska 14-0
Ruotsi - Sveitsi 1-0
VÄLIERÄT
15.11.
USA - Suomi 5-0
Kanada - Ruotsi 3-0
PRONSSIOTTELU
16.11.
Ruotsi - Suomi vl 2-1
LOPPUOTTELU
16.11.
USA - Kanada 6-2
Yhdysvallat taas maailmanmestariksi – Lajilegendalle hurja saavutus
Yhdysvallat taas maailmanmestariksi – Lajilegendalle hurja saavutus
Yhdysvaltain avainpelaajaksi nousi lajilegenda Hilary Knight, joka merkkautti finaalissa tehot 2+1. Knight iski samalla myös mestaruusmaaliksi jääneen osuman ottelun toisessa erässä. Tuorein kulta oli 37-vuotiaalle jo hänen uransa 11. kultamitali.
Pikkuhuuhkajat etenee EM-kisoihin, Irlantia vastaan hurja jännitysnäytelmä – katso tästä ottelun käänteet
Olipahan jännittävä jalkapalloilta! Pikkuhuuhkajat pelaa ensi kesänä alle 21-vuotiaden EM-kisoissa.
Päävalmentaja Lehkosuo tunteikkaana
IL seurasi: Suomi EM-kisoihin! Historiallinen paukku
IL seurasi: Suomi EM-kisoihin! Historiallinen paukku
Pikkuhuuhkajat eteni toista kertaa peräkkäin EM-lopputurnaukseen.
Suomi EM-kisoihin! Uskomatonta draamaa
Suomi EM-kisoihin! Uskomatonta draamaa
Lopputulos jatkoajan jälkeen: Irlanti–Suomi 2–2 (yhteistulos 2–3)
Suomen alle 21-vuotiaiden miesten jalkapallomaajoukkue pelaa ensi kesänä EM-lopputurnauksessa Albaniassa ja Serbiassa.
Kisapaikka varmistui, kun Suomi pelasi tiistaina 2–2-tasapelin Irlannissa.
Suomi voitti otteluparin avausosan Tampereella 1–0 ja eteni jatkoon yhteismaalein 3–2.
Pikkuhuuhkajat teki uskomattoman tempun – sankarilta kylmänviileä kommentti Ylellä
Pikkuhuuhkajat teki uskomattoman tempun – sankarilta kylmänviileä kommentti Ylellä
Varsinainen peliaika päättyi Irlannin 2–1-johtoasemassa, jolloin otteluparin yhteismaalit olivat tasan 2–2.
Ratkaisua haettiin siis jatkoajalta, jonka Suomi pelasi yhden pelaajan vajaalla. Puolustaja Miska Ylitolva ajettiin ulos hänen saatuaan toisen keltaisen korttinsa vain hetki ennen varsinaisen peliajan päättymistä.
Kisapaikan ratkaissut maali syntyi jatkoajalla. Ottelun vaihtopenkillä aloittanut Lauri Laine sai jalkansa vapaaksi ottelun 107. minuutilla ja upotti pallon Irlannin maaliin.
Laine kommentoi dramaattista ottelua Ylen haastattelussa.
– Oli vaikea peli. Punainen kortti vaikeutti [pelaamista] paljon, mutta joukkueena painettiin hommia ja ansaittiin mielestäni selkeästi mennä jatkoon.
– Tämä joukkue on valmis ihan millaiseen tilanteeseen tahansa. Ihan sama, onko lumisade vai punainen kortti. Me klaarataan.
U21 EM-KARSINTA 17.11.
EM-JATKOKARSINNAT
Tshekki - Turkki 1-1 (1-0)
Skrkon 35 Ilkhan 81
Yhteismaalit 2-1
Hollanti - Tanska 2-3 (1-2)
Bergen 35 Bischoff 06
Haen 71 Ross 32
Clem 52
Yhteismaalit 5-3
Irlanti - Suomi 2-2 ja
Kone-Doherty 62 Siltanen rp85
Ayinde 77 Ylitolva # 90+5
Laine 108
Yhteismaalit 2-3
EM-JATKOKARSINNAT 12.11. Islanti - Kreikka 1-1 13.11. Turkki - Tshekki 0-1 Suomi - Irlanti 1-0 Tanska - Hollanti 0-3 16.11. Kreikka - Islanti 1-1 ja 5-4 rp 17.11. Tshekki - Turkki 1-1 Hollanti - Tanska 2-3 Irlanti - Suomi 2-2 ja
Jalkapallon alle 21-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailut (U21 EURO) pelataan 16.kesäkuuta – 3.heinäkuuta 2027. Turnauksen isäntämaina toimivat Albania ja Serbia.
Osallistujat:Lopputurnaukseen osallistuu 16 maata.Yksi maista on Suomi. Pelaajien tulee olla syntynyt 1. tammikuuta 2004 tai sen jälkeen.
Pelipaikat: Otteluita pelataan kahdeksalla stadionilla seitsemässä kaupungissa.Turnauksen avausottelu pelataan Serbian pääkaupungissa Belgradissa ja finaali Albanian Tiranassa.
Olympiakarsinta:EM-kisat toimivat samalla karsintana vuoden 2028 Los Angelesin kesäolympialaisiin.Turnauksen kolme parasta edustuskelpoista maata lunastaa olympiapaikan.
Hallitseva mestari:Turnaukseen lähdettäessä hallitseva alle 21-vuotiaiden Euroopan mestari on Englanti.
Miten pelataan? Kisojen lohkot on jaettu isäntämaiden kesken siten, että A- ja C-lohkot pelataan Serbiassa, kun taas B- ja D-lohkot pelataan Albaniassa.Alkulohkojen jälkeen kaksi parasta kustakin lohkosta etenee pudotuspeleihin.
Pikkuhuuhkajien (U21) joukkue EM-jatkokarsinnoissa marraskuussa 2026.
|
Pelaaja |
Seura |
|
Ukko Happonen (mv) |
Bologna FC |
|
Jaaso Jantunen (mv) |
FC Hansa Rostock |
|
Osku Maukonen (mv) |
HJK |
|
Gabriel Europaeus |
IF Gnistan |
|
Tomas Galvez |
Go Ahead Eagles |
|
Onni Helén |
Sogndal IL |
|
Ilari Kangasniemi |
Leicester City FC |
|
Niilo Kujasalo |
KuPS |
|
Arttu Lötjönen |
KuPS |
|
Pyry Mentu |
HJK |
|
Toivo Mero |
De Graafschap |
|
Samuli Miettinen |
NK Istra 1961 |
|
Liam Möller |
HJK |
|
Samuel Pasanen |
KuPS |
|
Tuomas Pippola |
Sogndal |
|
Akseli Puukko |
KuPS |
|
Luka Hyryläinen |
FC Magdeburg |
|
Otto Ruoppi |
1. FSV Mainz 05 |
|
Matias Siltanen |
Djurgårdens IF |
|
Kaius Simojoki |
HJK |
|
Marius Söderbäck |
Kalmar FF |
|
Lauri Laine* |
FC Inter |
|
Jimi Tauriainen |
AC Horsens |
|
Oskari Väistö |
SJK |
|
Miska Ylitolva |
Kalmar FF |
*Lauri Laine (FC Inter) kutsuttiin joukkueeseen Juho Talvien (Lommel SK) loukkaantumisen takia.
NAISTEN MM-KARSINTA
MM-JATKOKARSINTA, 2. VAIHE
Ti 1.12.
Suomi - Italia klo 18.30
La 5.12.
Italia - Suomi klo 22.15
NAISTEN MM-KARSINTA 01.12. Ukraina - Englanti 17.00 Slovenia - Hollanti 17.00 Suomi - Italia 18.30 Portugali - Islanti 19.00 Puola - Irlanti 19.00 Sveitsi - Itävalta 20.00 Wales - Norja 21.15 Skotlanti - Ruotsi 21.25 05.12. Islanti - Portugali 14.00 Itävalta - Sveitsi 17.00 Ruotsi - Skotlanti 17.00 Norja - Wales 18.00 Irlanti - Puola 19.00 Hollanti - Slovenia 19.00 Englanti - Ukraina 19.30 Italia - Suomi 22.15
SM-liigan toimitusjohtaja rauhoittelee uuden sarjamallin epäilijöitä: ”Valmistelu etenee täysin aikataulussa”
SM-liigan toimitusjohtaja rauhoittelee uuden sarjamallin epäilijöitä: ”Valmistelu etenee täysin aikataulussa” | Urheilu | Yle Mestis-seurat kaipasivat SM-liigalta lisätietoja ensi kaudella käynnistyvästä B-liigasta. Mikko Pulkkinen vakuuttaa, että ensi kaudella pelataan 14+10-sarjamallilla.
Aitio uutisoi hiljattain, että Mestis-seurat olisivat lähettäneet SM-liigan ja Jääkiekkoliiton johdolle kirjeen, jossa ne ilmaisivat huolensa siitä, ettei niillä ole riittävästi tietoa muun muassa tulonjaosta, kasvattajakorvauksista ja teknisten vaatimusten aiheuttamista kustannuksista uuteen B-liigaan liittyen.
Suomalaisessa jääkiekossa on ensi kaudesta lähtien uusi kaksitasoinen sarjamalli, jossa niin sanotussa A-liigassa eli nykyisessä SM-liigassa on 14 ja B-liigassa 10 joukkuetta. Käytössä on nousut ja putoamiset B-sarjaan.
Jääkiekon sarjauudistusten suurimmat haasteet liittyvät kilpailullisen tasapainon säilyttämiseen, pelaajakehityksen turvaamiseen ja ottelukuormituksen hallintaan. Uudistukset pyrkivät modernisoimaan sarjoja, mutta ne tuovat mukanaan rakenteellisia, taloudellisia ja urheilullisia riskejä.
Mikä sarjauudistus?
Suomessa ja kansainvälisesti sarjauudistuksilla tarkoitetaan esimerkiksi:
Lohkojakojen muutoksia (kuten naisten MM-kisojen uusi tasapainotettu lohkomalli 2026)
Nousu–putoamismallien uudistamista
Ottelumäärien ja runkosarjan rakenteen muuttamista
Nuorten ja aikuisten sarjojen välisten portaiden uudelleenjärjestelyä
Vaikka lähteet eivät käsittele suoraan sarjauudistuksia, ne korostavat jääkiekon fyysisiä vaatimuksia, kuormituksen hallintaa ja pelin analytiikkaa, jotka ovat keskeisiä tekijöitä sarjauudistusten vaikutusten arvioinnissa.
Sarjauudistusten keskeiset haasteet
1. Ottelukuormituksen kasvu
Sarjauudistukset lisäävät usein ottelumääriä tai tiivistävät kalenteria.
KIHUn analyysin mukaan peräkkäisinä päivinä pelatut ottelut lisäävät loukkaantumisriskiä merkittävästi.
Tämä on kriittistä erityisesti nuorille pelaajille ja pienille seuroille, joilla ei ole laajaa rosteria.
2. Kilpailullisen tasapainon heikkeneminen
Uudistukset voivat luoda tilanteen, jossa:
Huippuseurat hyötyvät laajemmasta pelaajamateriaalista
Pienemmät seurat jäävät jälkeen, koska eivät pysty vastaamaan fyysisiin ja taktisiin vaatimuksiin
Lohkojakojen muutokset voivat tuottaa epätasaisia alkulohkoja, kuten nähtiin naisten MM-kisoissa 2026
3. Pelaajakehityksen epätasaisuus
Sarjauudistukset vaikuttavat siihen, miten pelaajat kehittyvät:
KIHUn tutkimus korostaa, että monipuolinen harjoittelu ja kuormituksen hallinta ovat välttämättömiä, mutta tiiviit sarjat voivat heikentää harjoittelun laatua.
Nuorten sarjojen rakenteen muutokset voivat joko nopeuttaa tai hidastaa pelaajien siirtymistä huipulle.
4. Taloudelliset vaikutukset
Sarjauudistukset voivat lisätä matkakustannuksia, ottelutapahtumien järjestämisen kuluja ja pelaajabudjetteja.
Pienet seurat ovat erityisen haavoittuvia.
Epätasainen taloudellinen kehitys voi johtaa sarjan polarisoitumiseen.
5. Analytiikan ja datan roolin kasvu
Tilastoanalyysin merkitys kasvaa sarjauudistusten myötä, koska joukkueiden on sopeuduttava uusiin rakenteisiin.
Kiekkotilasto.fi korostaa, että pelin ymmärtäminen vaatii sekä dataa että asiantuntijuutta, ja uudistukset lisäävät analytiikan tarvetta.
Seurat, joilla ei ole resursseja datatyöhön, jäävät jälkeen.
Miksi sarjauudistuksia silti tehdään?
Pelin nopeutuminen ja fyysisyyden kasvu vaativat uusia rakenteita
Kansainvälinen kilpailu kiristyy
Sarjojen halutaan olevan viihdyttävämpiä ja kaupallisesti houkuttelevampia
Pelaajapolkuja halutaan selkeyttää
Yhteenveto
Sarjauudistukset ovat välttämättömiä, mutta ne tuovat mukanaan merkittäviä haasteita: kuormitus kasvaa, kilpailullinen tasapaino voi heikentyä, pelaajakehitys voi kärsiä ja taloudelliset erot kasvaa. Uudistusten onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin seurat, liitot ja valmentajat pystyvät sopeutumaan fyysisiin, taktisiin ja organisatorisiin muutoksiin.
Venäläiset ulos Suomen huippukilpailusta
Venäläiset ulos Suomen huippukilpailusta
Venäläisillä urheilijoilla ei ole asiaa taitoluistelun Finlandia Trophy -kilpailuun Helsingissä tulevana viikonloppuna, tiedottaa Venäjän taitoluisteluliitto.
Suomen huippustadionia haetaan konkurssiin
Suomen huippustadionia haetaan konkurssiin
Oma Säästöpankki Oyj jätti maanantaina Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuteen konkurssihakemuksen Seinäjoki Stadion Oy:stä.
Seinäjoki Stadion Oy omistaa SJK:n kotiareenan, jonka nimi on OmaSp -stadion. Kyseessä on yksi Suomen parhaista jalkapalloon suunnitelluista stadioneista. Se valmistui vuonna 2016.
