maanantai 16. marraskuuta 2026

Suomen talviurheilun analysointia alkukauden perusteella


Välieräottelut


Highlights: CANADA vs SWEDEN | 2026
#WomensWorlds

https://www.youtube.com/watch?v=7s7D7CA7uNc


Highlights: USA vs FINLAND | 2026 #WomensWorlds

https://www.youtube.com/watch?v=6LCZk--Jbqc


SM-liigan ottelut


Ottelukooste: Ilves – SaiPa | 15.11.2026

https://www.youtube.com/watch?v=UKK9RHURXMs


Huuhkajien floppi­syksyllä kauas­kantoiset seuraukset – avasimme, miksi lohkon kolmossija vaikuttaa vuosienkin päähän

https://yle.fi/a/74-20257085

Huuhkajien epäonnistu­misella on seurauksensa arvo­kisa­karsintoihin ja Palloliiton talouteen. Seuraavassa Kansojen liigassa Huuhkajat on alimmalla tasolla.


Suomi murjoi San Marinon 7–2 – Roman Eremenko häkeltyneenä paluustaan Huuhkajiin

https://yle.fi/a/74-20257093


Ottelun maalikooste

https://yle.fi/a/74-20257093


Kommentti: Awak Kuier näytti historialliset miljoonataitonsa – Suomen voittoputki on uskomaton

https://yle.fi/a/74-20256794

Awak Kuierin tähdittämän Suomen voittoputki on todella harvinainen, kirjoittaa Yle Urheilun Roope Visuri.


Kommentti: Odotukset olivat pilvissä, mutta palkintopalli jäi haaveeksi – Eduard Hallbergista ei pidä olla huolissaan

https://yle.fi/a/74-20257041

Eduard Hallberg oli odotetusti Levin miesten pujottelussa suomalaisista parhain, mutta viime vuoden kaltaista supersuoritusta ei nähty, kirjoittaa Yle Urheilun Hanna Hanhinen


Venäjän outolintu lensi Olokselle – Sergei Volkov kertoo Ylelle, millaista on näinä aikoina olla venäläinen urheilija

https://yle.fi/a/74-20256802

Sergei Volkov asuu ja harjoittelee Sloveniassa eikä pidä yhteyttä Venäjän hiihtoliittoon.


Otto Virtanen jyräsi finaalivoittoon alle tunnissa

https://www.iltalehti.fi/tennis/a/a2a9308e-43bf-4430-abdc-6a9318f28aac

Otto Virtanen nappasi voiton Ranskan Orleansissa pelatussa tennisturnauksessa. Hän paketoi finaalissa Yhdysvaltain Nishesh Basavareddyn erälukemin 6–2, 6–3.

Mitä johtopääätöksiä voidaan tehdä suomalaisesta nais- ja mieshiihdosta alkukauden kilpailujen perusteella?


Alkukauden kilpailujen (Vuokatin Suomen Cup ja Oloksen Tykkikisat) perusteella suomalaisessa maastohiihdossa korostuu leventynyt kansallinen taso ja nuorempien haastajien nousu terävimpään kärkeen, kun taas perinteiset maajoukkueen ykkösnimet ovat aloittaneet kautensa maltillisemmin.

Naishiihto: Nuorten haastajien esiinmarssi ja sprinttivahvuus

  • Uusien vastuunkantajien nousu normaalimatkoilla. Oloksen Tykkikisoissa 10 kilometrin vapaan kilpailun voittanut Vilma Ryytty jätti taakseen muun muassa Saksan Pia Finkin ja Itävallan Teresa Stadloberin. Tämä osoittaa, että maajoukkueen kokeneiden tähtien (kuten Kerttu Niskasen ja Krista Pärmäkosken) takaa löytyy kansainväliseen vauhtiin kykeneviä haastajia.

  • Tasaisuutta ja leveyttä viestimatkoille. Vuokatin Suomen Cupin 3 × 6 kilometrin viestissä yksittäisten osuuksien kolme nopeinta hiihtäjää (Elsa Torvinen, Eveliina Piippo ja Oona Kettunen) mahtuivat puolen sekunnin sisään.

  • Sprintin terävä kärki. Suomen sprinttinaiset ovat olleet heti kauden alussa iskussa sekä kotimaan laduilla että kansainvälisessä seurassa. Vuokatin sprintin voittanut Tiia Olkkonen sekä Oloksen perinteisen sprintin finaalissa saksalaisia haastaneet Jasmi Joensuu ja Johanna Matintalo osoittavat, että sprinttijoukkueen taso on laaja ja kilpailukykyinen.

Mieshiihto: Kovia yllätyksiä ja tiukkaa kilpailua

  • Kansallisen tason yllätykset haastavat maajoukkueen. Miesten puolella alkukauden suurin puheenaihe on ollut maajoukkueryhmien ulkopuolisten tai haastajaryhmän hiihtäjien vahva vire. Oloksen perinteisen 10 kilometrillä Ari Luusua sijoittui toiseksi kukistaen muun muassa Norjan Erik Valnesin, ja suomalaiset ottivat peräti viisi sijaa seitsemän parhaan joukosta (Luusua 2., Niko Anttola 4., Lauri Mannila 6., Petteri Koivisto 7.).

  • Viestijoukkueiden äärimmäinen tasaisuus. Vuokatin Suomen Cupin 3 × 9 kilometrin viestissä neljä parasta joukkuetta mahtui kahden sekunnin sisään. Tämä kertoo siitä, että kansallinen kärki on tiivistynyt, vaikka yksittäisistä osuusajoista erottuikin Iivo Niskasen ylivoimainen vauhti Puijon Hiihtoseuran kakkososuudella.

  • Nuoret sprintterit ja normaalimatkojen taitajat. Vuokatin vapaan sprintissä kärkikolmikon muodostivat Juuso Varis, Valtteri Pennanen ja Jalmari Bergqvist, mikä tuo tervettä kilpailua Rukan maailmancupin valintoihin. Normaalimatkoilla erityisesti nuoren Niko Anttolan neljäs sija Oloksen kivikovassa seurassa lupaa hyvää kansainvälistä kautta ajatellen. 

Yhteenveto: Suomalaisen hiihdon tilannekuva

Osa-alue

Naishiihto

Mieshiihto

Kärjen leveys

Useita potentiaalisia maailmancup-tason hiihtäjiä kokeneiden tähtien takana.

Poikkeuksellisen laaja rintama perinteisen normaalimatkoilla.

Alkukauden onnistujat

Vilma Ryytty, Tiia Olkkonen, Jasmi Joensuu, Johanna Matintalo.

Ari Luusua, Niko Anttola, Juuso Varis, Lauri Mannila.

Suurin kysymysmerkki

Kokeneimpien arvokisamitalistien todellinen iskukyky maailmancupin alkaessa.

Vapaan hiihtotavan normaalimatkojen taso kansainvälisessä vertailussa.

Kaiken kaikkiaan alkukauden tulokset antavat myönteisen kuvan suomalaisen maastohiihdon terveestä kilpailutilanteesta: maailmancup-paikoista käydään kovaa taistelua, eikä menestys lepää enää vain muutaman yksittäisen huippunimen harteilla.

Mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä suomalaisen ampuhiihdon nais- ja mieskilpailijoiden suorituksista?


Kontiolahden kauden avauskilpailujen (Ampumahiihdon GP 14.–15.11.2026) perusteella Suomen ampumahiihtomaajoukkueen terävin kärki on vahvassa syysvireessä, mutta naisten ja miesten joukkueiden sisäisessä dynamiikassa on selvä ero: naisissa kärkikolmikon tasoerot haastajiin ovat suuret, kun taas miehissä A-maajoukkueen takaa nousee nuoria haastajia suoraan palkintokorokkeelle.

Naishiihto: Terävä mutta kapea kärki

  • Sonja Leinamo haastaa olympiamitalistin. Lauantain 7,5 kilometrin pikakilpailun voittanut Sonja Leinamo kukisti Milano-Cortinan olympiapronssimitalisti Suvi Minkkisen 15,7 sekunnilla samalla sakkokierrosmäärällä (1+0 / 0+1). Kolmanneksi sijoittunut Venla Lehtonen jäi kärjestä vain 23,4 sekuntia yhdellä sakolla, mikä osoittaa kärkikolmikon olevan tasaisen vahvassa hiihto- ja ammuntakunnossa marraskuun lopun kotimaailmancupin alla.

  • Suuri tasoero haastajaryhmään. Kärkikolmikon (Leinamo, Minkkinen, Lehtonen) jälkeen syntyi yli minuutin ero neljänneksi sijoittuneeseen Hanni Koskeen (+1.31,4). Myös A-maajoukkueeseen kuuluva nuori Inka Hämäläinen jäi avauskilpailussa seitsemänneksi kolmella sakkokierroksella (+1.59,2). Viidennen maailmancup-paikan kohtalo ja viestijoukkueen neljännen osuuden suoritusvarmuus ovatkin naisten puolella suurimmat kysymysmerkit.

Mieshiihto: Leveyttä, onnistujia ja kovia haastajia

  • Vahva hiihtovauhti ja nolla-ammuntoja A-maajoukkueelta. Lauantain pikakilpailussa nuori Arttu Heikkinen otti ylivoimaisen voiton puhtaalla ammunnalla (0+0) jättäen Otto Inveniuksen (+32,7, 1 sakko) ja Olli Hiidensalon (+58,4, 1 sakko) selvästi taakseen. Sunnuntaina puolestaan Tuomas Harjula osoitti huippukuntoaan voittamalla pikakilpailun yhdellä sakolla.

  • B-ryhmä ja juniorit haastavat vakavasti. A-maajoukkueen paikkansa menettänyt Jonni Mukkala sijoittui sunnuntain kilpailussa toiseksi vain 23,6 sekuntia Harjulan takana. Vielä merkittävämpi yllätys oli vuonna 2007 syntyneen Arttu Remeksen nousu sunnuntain kilpailussa kolmanneksi (+51,8, 1 sakko) ja lauantainakin neljänneksi. Hän kukisti sunnuntaina sekä Heikkisen että Hiidensalon.

  • Kärkinimen poissaolo. Maajoukkueen kokeneimpiin kuuluva Tero Seppälä ei ollut mukana Kontiolahden GP-viikonlopun tuloksissa, joten hänen todellinen alkukauden kilpailuvireensä nähdään vasta maailmancupin avauksessa.

Yhteenveto: Suomalaisen ampumahiihdon tilannekuva

Osa-alue

Naiset

Miehet

Alkukauden onnistujat

Sonja Leinamo, Suvi Minkkinen, Venla Lehtonen

Arttu Heikkinen, Tuomas Harjula, Jonni Mukkala, Arttu Remes

Joukkueen vahvuus

Maailmanluokan kärkikolmikko hiihtovauhdissa ja ammunnassa

Laaja rintama ja terve kilpailu myös A-maajoukkueen ulkopuolelta

Suurin kysymysmerkki

Viestijoukkueen 4. lenkin taso ja haastajien ero kärkeen

Olli Hiidensalon pystyammunnan varmuus (sunnuntaina 3 sakkoa) ja Tero Seppälän vire

Kokonaisuutena lähtökohdat Kontiolahden maailmancupin avausviikonloppuun (26.–29.11.2026) ovat lupaavat: naisissa on realistista odottaa kärkisijoja ja palkintokoroketaistelua heti avausviikonloppuna, kun taas miehissä tasainen ja laaja joukkue tarjoaa erinomaiset asetelmat erityisesti viestiin ja pistesijoille


Jääkiekossa on erilainen vuosi menossa, kun SM-liigasta putoaa joukkueita B-liigaan. Analysoi SM-liigan tilannetta alkukauden perusteella.

SM-liigan siirtymäkausi 2026–2027 on käynnistynyt dramaattisissa merkeissä: sarjan kärjessä nähdään ennakoitua tasaisempi haastajarintama, kun taas peräpäässä viime kevään hopeamitalisti KooKoo ja liigapaluun tehnyt Jokerit ovat ajautuneet syvään kriisiin ja suoraan putoamisvaaraan.

Koska 17 joukkueen runkosarjasta vain 14 parasta jatkaa ensi kauden A-liigassa ja kolme viimeistä (sijat 15–17) putoaa suoraan ilman karsintoja uuteen B-liigaan, jokaisella syksyn pisteellä on ollut poikkeuksellisen suuri painoarvo.

1. Kärkipäässä perinteiset ennakkosuosikit yskähtelevät

  • Lukko ja länsirannikon sekä Keski-Suomen vire. Raumalaiset ovat ottaneet runkosarjan piikkipaikan vakuuttavalla pelillä (20 ottelua, 43 pistettä). Myös JYP (41 p), Ilves (40 p) ja viime kauden pohjamudista noussut Jukurit (39 p) ovat aloittaneet kauden erinomaisesti.

  • Suurseurojen hidas käynnistys ja valmentajapotkut. Hallitseva mestari Tappara (sijalla 11, 28 p) ja suurseura HIFK (sijalla 10, 30 p) ovat molemmat jääneet kauas kärjestä ja joutuneet turvautumaan päävalmentajan vaihdoksiin jo syksyn aikana. Kummankin kohdalla sarjapaikka ei ole vielä akuutisti uhattuna, mutta suora puolivälieräpaikka (top 4) on karkaamassa kauas.

2. Putoamiskamppailun jättiyllätykset: KooKoo ja Jokerit syvässä kuopassa

Runkosarjan ensimmäisen kolmanneksen (noin 19–22 ottelua) jälkeen putoamisviivan alapuolella majailevat Sport (22 p), Jokerit (18 p) ja KooKoo (10 p).

  • KooKoon täydellinen romahdus. Kevään 2026 hopeamitalisti KooKoo on voittanut 21 ottelustaan vain kaksi varsinaisella peliajalla ja päästänyt sarjassa ylivoimaisesti eniten maaleja (82). Tilastollisten ennusteiden mukaan kouvolalaisten putoamisriski B-liigaan on noussut jo yli 80 prosenttiin, eikä edes syksyn valmentajavaihdos ole vielä kääntänyt kurssia.

  • Jokereiden karu paluu pääsarjaan. Noin 12 vuoden tauon jälkeen Liigaan nostettu Jokerit kuului kauden alla jopa pudotuspelien kotietusuosikkeihin, mutta syksy on ollut vaikea. Neljä varsinaisen peliajan voittoa 20 ottelusta ja päävalmentajan potkut kertovat siitä, että siirtymä Mestis-vauhdista paineistettuun Liiga-kiekkoon on ollut ennakoitua kivuliaampi.

  • Keskikastin ja häntäpään välinen kuilu. Sijalla 14 eli viimeisellä säilyjän paikalla oleva Pelicans (24 p, 19 ottelua) on kuuden pisteen karkumatkalla Jokereihin ja jo 14 pistettä KooKoota edellä. Sijoille 13–14 päätyvien kausi päättyy keväällä runkosarjaan ilman pudotuspelejä, mutta tällä kaudella kyseiset sijat tuntuvat monelle seuralle mestaruudelta.

3. Tilannekuva sarjataulukon lohkoittain (tilanne 13.11.2026)

Sarjan osa

Sijat

Joukkueet

Alkukauden keskeinen havainto

Suorat puolivälieräpaikat

1.–4.

Lukko, JYP, Ilves, Jukurit

Jukurien nousu ja JYPin tehokas hyökkäyspeli syksyn valopilkkuja.

Pudotuspelien 1. kierros

5.–12.

Ässät, SaiPa, TPS, K-Espoo, Kärpät, HIFK, Tappara, HPK

Äärimmäisen tasainen keskikasti; perinteiset suurseurat Tappara, HIFK ja Kärpät takaa-ajajina.

Kausi päättyy runkosarjaan

13.–14.

KalPa, Pelicans

Viime kauden puolivälieräjoukkue KalPa on valahtanut taistelemaan ensisijaisesti sarjapaikastaan.

Suorat putoajat B-liigaan

15.–17.

Sport, Jokerit, KooKoo

Peräti neljä seuraa (KooKoo, Jokerit, Tappara, HIFK) on vaihtanut valmentajaa jo syksyllä.

Kokonaisuutena uusi sarjajärjestelmä on tehnyt runkosarjasta huomattavasti aiempaa armottomamman: Liigan virallisten sarjataulukkojen valossa syksyn kriisit maksavat nyt suoraan pääsarjapaikan, eikä heikolle jaksolle ole enää keväällä paikattavaa karsintasarjan kautta.