Numero yksi

Olen kirjoittanut tähän blogiini pääasiassa kalajokisesta urheiluhistoriasta. Hyvin usein lähdetietoni ovat perustuneet Lauri Järvisen teoksiin. Lauri Järvinen on kirjoittanut kaikkiaan 45 teosta. Hän on yksi Suomen tuotteliaimpia kirjailijoita. Hän toimi Kalajoen lukiossa historian opettajana ja perehtyi perusteellisesti myös Kalajoen historiaan. Olen käyttänyt lähdeaineistona paljon omissa kirjoituksissani Lauri Järvisen teoksia ja kirjoituksia. Olen oppinut tuntemaan Lauri Järvisen erinomaisena yhteistyökumppanina lehtialalla ja urheilutoimittajana. Hänen työnsä Kalajoen historian ja urheilutapahtumien tutkimisessa, julkistamisessa ja taitavassa esilletuomisessa on poikkeuksellinen merkittävä. Olen oppinut tuntemaan Lauri Järvisen erittäin älykkäänä, tunnollisena, aikaansaavana ja tuotteliaana henkilönä. Olen suuresti kiitollinen Lauri Järviselle hänen poikkeuksellisen suuresta ja arvokkaasta Kalajoen ja kalajokisen historian ja urheilun hyväksi tekemästään työstä.



















Lauri Järvinen on kirjoittanut tänä vuonna seitsemän kirjaa. Kirja Kalevi Hämäläisestä on yksi Lauri Järvisen parhaista urheilukirjoista. Mielestäni kirja on yksi parhaimmista urheilukirjoista kautta aikain.

Kirjan johdannossa Lauri Järvinen kirjoittaa näin:

Kalevi Hämäläinen (1932-2005) on yksi vain viidestä suomalaisesta mieshiihtäjästä, jotka ovat yltäneet henkilökohtaisilla kilpailumatkoilla sekä olympiavoittoon että maailmanmestaruuteen. Ennen häntä sen tekivät Veli Saarinen ja Veikko Hakulinen, hänen jälkeensä Eero Mäntyranta ja Mika Myllylä. Nämä viisi suurhiihtäjää ovat samalla murtomaahiihdon ainoat henkilökohtaisen olympiavoiton saavuttaneet miehet. Heitä on siis todella ainoastaan viisi; vain yksi vuoden 1964 jälkeen.

Kalevi Hämäläisen 50 kilometrin olympiavoitosta tulee 2010 kuluneeksi jo puoli vuosisataa. Silti hän on kuninkuusmatkan toistaiseksi viimeinen suomalainen olympiasankari. Hänen edeltäjiään ja vertaisiaan ovat vain Veli Saarinen (1932) ja Veikko Hakulinen (1952). Kalevi Hämäläisen aktiivivuosina kuninkuusmatka oli todella nimensä veroinen, kestoltaan keskimäärin kolme tuntia kestänyt vaativa kilpailu, jossa miestä mitattiin viimeisen päälle. Nykyisten arvokisojen pari tuntia kestävien viisikymppisten – yhteislähtöineen – kutsuminen kuninkuusmatkoiksi on luokiteltava lähinnä vitsiksi, ainakin verrattuna siihen millaisesta kisasta 50 kilometrillä oli kysymys vielä Kalevi Hämäläisen huippuvuosina.

Kuninkuusmatkan olympiavoittoon hiihtäminen numerolla yksi on väliaikalähtöisten arvokisojen historiassa ainoa lajissaan. Sillä on ollut iso osuus Kalevi Hämäläisen olympiavoiton muuttumisessa legendaksi jo hiihtäjän eläessä.
Kalevi Hämäläisen ura niin arvokisojen kuin muutenkin on verraten epätasainen johtuen osaltaan siitä, että hänen pitkäpotkuinen, komea tyylinsä soveltui parhaiten lentokelille. Niitä on harvoin alkutalven laduilla, joissa arvokisapaikat kuitenkin ratkaistiin. Vaikka Kalevi Hämäläinen menestyi monta kertaa hyvin myös hitailla keleillä, tämä tilanne aiheutti Kalevi Hämäläiselle tiettyjä ongelmia useimmissa hänen olympia- ja MM-karsintahiihdoissaan. Vuosina 1956, 1958 ja 1960 Hämäläinen ylitti valintakynnyksen täpärästi, mistä johtui hänen sijoittamisensa itse pääkisoissa ensimmäiseen arvoryhmään – kerta toisensa jälkeen. Vuosina 1962 ja 1964 Hämäläisen asema maan hiihdon eliitissä oli jo sen verran vakiintunut, että edustuspaikka irtosi ilman viime hetken kouristuksia ja samalla lähtönumerot suurenivat olennaisesti. Alkutalven 1966 ja 1968 karsinnoissa – Hämäläisen kannalta mahdollisimman epäedullisissa olosuhteissa – hän oli kuitenkin jälleen ”kuilun partaalla” ja loppupeleissä sitten ulkona MM- ja olympiajoukkueesta.

Sen jälkeen alkoivat jälkipelit, eivätkä ollenkaan aiheettomasti. Talven 1966 syrjäyttäminen oli jo vääryys, mutta ei kovin räikeä, kun Oslon MM-joukkueeseen valittiin vain kuusi miestä. Grenoblen 1968 olympiaryhmään heitä nimettiin peräti yhdeksän – joista neljä ei hiihtänyt yhtäkään matkaa! – ja siihen joukkoon Kalevi Hämäläisen olisi karsintojen, katsastusten ja tarkkailukisojen perusteella pitänyt kuulua, aivan kiistattomasti.

Pohjoismaisten hiihtolajien heikohko suomalainen menestys näissä olympiakisoissa johti Hiihtoliiton jälkipyykkiin, jonka pesemiseksi kaikilta joukkueen valmentajilta ja huoltajilta pyydettiin kirjalliset raportit epäonnistumisen syiden selvittämiseksi. Lähes kaikissa niissä korostetaan poikkeuksellisen heikkoa joukkuehenkeä ja keskinäistä kyräilyä. Huoltaja, entinen olympiahiihtäjä Pekka Kuvaja rohkeni kajota myös Kalevi Hämäläisen kohteluun valintaprosessissa kertoen, että ainakin yhtenä syynä olympiavoittajan syrjäyttämiseen olivat täysin tuulesta temmatut väitteet hänen luonnevikaisuudestaan.

Vuoden 1968 mieshiihdon olympiavalintoihin liittyvät piirteet ovat Suomen hiihtohistorian kaikkein synkimpiin sivuihin kuuluvia. Kalevi Hämäläisen sensaatiomaiset suurvoitot 1958 ja 1960 puolestaan loistavat hiihtolatujen kunniakkaimpien kertomusten kirkkaimpien osien joukossa. Näin Kalevi Hämäläinen sai kokea huippu-urheilun molemmat puolet ja vastakohdat sangen henkilökohtaisesti; toisen niistä kenties liiankin kipeästi loppuelämäänsä ajatellen.

Kalevi Hämäläistä kohdanneet epäoikeudenmukaisuudet ja suoranaiset vääryydet eivät sen sijaan olleet ainoata kummallisuuksia suomalaisten arvokisavalinnoissa. Esimerkiksi miesten viestijoukkueen valinnassa ja sen hiihtojärjestyksen laatimisessa ”pallo” oli useasti pahoin ja kohtalokkaasti hukassa, vaikka arvokisaviestejä oli hiihdetty yli 20 vuotta ja Veli Saarinen oli ollut niissä kaikissa tavalla tai toisella mukana – periaatteessa, mutta ei ehkä käytännössä, oppia saamassa. Hommassa oli amatöörimäisen puuhastelun makua, joka maksoi ainakin pari, kolme arvokisojen viestivoittoa.

Monelta suunnalta viime vuodenvaihteessa tulleisiin pyyntöihin Kalevi Hämäläisen urasta kertovan teoksen kirjoittamisesta oli helppo vastata myönteisesti. Erityisesti kiitän avusta Anja Hämäläistä, jolta sain käyttööni esimerkiksi mittavan valokuvakokoelman Kalevi Hämäläisen aktiiviuran ajalta. Suuresti ovat tukenani olleet myös Juvan Urheilijoiden puheenjohtaja Ari Rautio, juvalaisesta hiihdosta kaiken tietävä Jalo Pesonen ja lääkintöneuvos Rainer Nuutinen. Asenteet Juvalla ovat muutenkin olleet työtäni kohtaan kauttaaltaan kannustavat ja myönteiset.

Kalajoella 11.11.2009 Lauri Järvinen

P.S. Olen pettynyt siitä ettei Lauri Järvisen kirja Kalevi Hämäläisestä Numero 1 ole ehdokkaana vuoden urheilukirjaksi. Mielestäni Lauri Järvinen on joutunut suuren vääryyden kohteeksi, kun hänen kirjansa on jätetty pois vuoden parhaan urheilukirjan valinnasta. Katso http://www.iltasanomat.fi/videot/urheilu/1830648

Väinö Heusala – maailmanmestari

Kalajoelta kotoisin ollut Väinö Heusala (1914-1982) kuului parikymmentä vuotta maan ja usein maailmankin parhaisiin pistooliampujiin. Hänen saavutuksiin kuuluu yksi maailmanmestaruus, neljä MM-hopeaa, yksi EM-hopea ja yksi pronssi sekä kuudes sija Lontoon olympialaisissa 1948. Suomen mestaruuksia kertyi kymmenittäin.

Väinö Heusala nähtiin vuosina 1947-1955 lähes kaikissa ammunnan suurissa arvokilpailuissa ja melkein aina hän palasi niistä mitalistina. Seitsemän kansainvälisen arvokisamitalin Heusala kilpaili käytännöllisesti katsoen kaikilla pistooliaseilla olympia-ammunnan, kuvioammunnan ja vapaapistoolin ollessa keskeisimmät menestyslajit.

Väinö Heusala osoitti lahjakkuuttaan ampumiseen jo Kalajoen suojeluskunnassa 1930-luvun alussa, mutta hänen varsinainen aktiiviuransa käynnistyi nuorukaisen muutettua Helsinkiin, missä hänen setänsä Matti Heusala (1893-1966) kuului ennen sotia maan parhaisiin pistooliampujiin. Ennen pitkää Väinö kilpaili Matin tavoin Suomen Metsästysyhdistyksen riveissä ja kehittyi nopeasti jo ennen sotavuosia sekä varsinkin niiden jälkeen, Väinö Heusala seurasi setänsä mallia sekä ammattiuralla että ammunnassa.

Mitali lähellä Lontoon olympialaisissa

Ampujien matka Lontoon olympiakisoihin alkoi Turusta 20. heinäkuuta Arcturus-laivalla. Pistoolikilpailut käynnistyivät armottoman helteen jatkuessa vapaapistoolilla, joka sujui Suomen kolmikolta alle odotusten vain Eino Saarnikon yltäessä kymmenen parhaan joukkoon.
Kuvioammunnan päivinä 4.-5. elokuuta sää oli muuttunut tuuliseksi ja sateiseksi. Ensimmäisen päivän 30 laukauksen jälkeen tilanne kärkiryhmässä oli erittäin tasainen. Ruotsin Torsten Ullman ja Unkarin Karoly Takacs johtivat 286 pisteellään Perun Edwin Valienten olleessa yhden pisteen päässä ja Heusala neljäntenä 283 pisteellään. Ravilon 280 riitti kuudenneksi.

Kärkipään miehistä Ravilo sai ensimmäisenä toisen 30 laukauksen sarjan valmiiksi. Hän paransi tulostaan kolmella pisteellä saaden yhteistulokseksi 563. Ensimmäisenä Ravilon tuloksen ylitti Ullman, mutta vain yhdellä pisteellä. Seuraava Unkarin Karoly Takacs ampui kokonaista 294 pistettä ja lopputuloksekseen 580. Ruotsin Sven Lundqvist teki myös tarkkaan työtä kooten 287 pistettä; lopputulos 569 nosti hänet Ullmanin ja Ravilon ohi. Valiente ampui erinomaisen tuloksen 286 ja sai yhteistuloksekseen 571. Heusalan tulos oli 280 ja yhteistulos täsmälleen sama kuin Ravilolla 563. Ravilo oli onnekkaampi kymppien suhteen. Ravilolla oli 36 kymppiä ja Heusalalla 34. Näin Ravilo oli viides ja Heusala kuudes.

Väinö Heusalan Lontoon kuudes sija on paras Kalajoelta kotoisin olevan urheilijan menestys olympiakisoissa. Jussi Kurikkala juoksi Lontoon maratonin 13. sijalle.

Maailmanmestaruus Venezuelassa 1954

Väinö Hietalan uran viimeiseksi jääneet maailmanmestaruuskilpailut käytiin marraskuussa 1954 Venezuelan Caracasissa. Kisoista Heusalan tuomisina olivat pistoolin joukkuekilpailun maailmanmestaruus ja olympia-ammunan pronssimitali. Näiden pistoolilajien muut suomalaisjoukkueen jäsenet olivat kummallakin kerralla Pentti Linnosvuo, Leonard Ravilo ja Lauri Toikka.

Lähdeaineisto:
Lauri Järvinen: Maailmanestari Väinö Heusala ja hänen setänsä Matti ISBN 978-951-98854-4-5
Huom. Kirja on erinomainen joululahja. Kirja on ensimmäinen ampujasta tehty kirja Suomessa. Lauri Järvinen on yksi Suomen merkittävimmistä urheilukirjailijoista. Hän on kirjoittanut kaikkiaan 45 kirjaa.

Helsingin olympialaiset 1952

Olympiatunnelmaa nostatettiin juoksuttamalla olympiasoihtu halki Suomen. Kalajoen urheilukentälle sen toi 7.7.1952 Inga Fors. Kunniavartiona juoksivat Arvi Heusala ja Alku Seikkula.

Keskipohjanmaan urheilutoimittaja Jukka Korhonen kirjoittaa urheilupakinnassaan 20.7.1952 näin:

Helsingin olympialaisten, nykyajan viidensientoista kisojen juhlallisten avajaisten juhlallisin hetki oli Paavo Nurmen ilmestyessä maratonportista Stadionille Hellaan tulen viimeisenä tuojana. Silloin tunsi varmasti moni liikutusta, ainakin jokainen, joka aikoinaan oli saanut kuulla viestejä Suuren Paavon voitoista ja iloinnut niistä.
Stadionin sen hetken tunnelmaa on vaikea kuvata. Kyyneltyvin silmin, mutta innosta hehkuvin kasvoin osoitettiin suosiota Suomen suurimmalle urheilijalle kautta aikojen hänen juostessaan soihtu kädessään vanhalla mutta ylväällä ja tutulla tyylillään. Olympiatuli syttyi liekkimaljassa, ja silloin tunsi katsoja todella olympialaisen hengen saapuneen kisoihin.
Toinen juhlahetki, aikaisempi kuin tämä, oli ensimmäisen olympiajoukkueen, Kreikan, saapuminen kentälle, ja vielä suurempi oman Suomemme joukkueen saapuessa. Se oli ainoa kerta, jolloin saadaan nähdä Suomen olympiajoukkue Suomen kamaralla kokonaisuudessaan.
Kolmas oli valan vannonta Heikki Savolaisen, joka samana aamuna jo oli ehtinyt taistella Suomen värien puoleta, selkeällä ja varmalla äänellä lausuessaan olympiavalan.
Stadionilla oli avajaisissa paljon nähtävää ja paljon mieleen painuvaa, mutta kaikista parhaiten tulen muistamaan nuo edellä kertomani tapaukset. Ne tulevat olemaan suurimmat urheilumuistoni.

Otteita Jukka Korhosen pakinasta 22.7.1952

Ensimmäinen todellinen kilpailupäivä onnistui yli kaikkien odotusten ja se oli nykyaikaisen urheilun ja Helsingin kisojen suuri päivä. Se oli Stadionimme ja neljän uuden olympiaennätyksen päivä, ja ennen kaikkea muuta suuren Zatopekin juhlaa.
En pysty kirjoittamaan enkä ajattelemaan mitään päivän muista tapahtumista ennenkuin selvitän pois peninkulman juoksun, sillä niin suuremmoinen se oli. Tunnen suurta kiitollisuutta, että olen saanut olla seuraamassa kaikkien aikojen parasta tämän matkan juoksua.
Ei kukaan pysty kiistämään Zatopekin ylivoimaisuutta tällä matkalla vaikka sitä etukäteen jo hiukan epäiltiin. Vielä muutama kilometri ennen maalia saattoi hiukan epäillä ( kai sensaation halusta toivonkin) Zatopekin juoksun vaivalloisen voimakkaasti kiertäessä päätään ja irvistäessään sekä Mimounin seuratessa ilmeisen vaivattomasti, ratkaisu jäisi loppukirin varaan, jolloin Mimoun voittaisi.
Kilpailun jälkeen näin Zatopekin parin metrin päästä, ja hän oli silloin aivan toisen näköinen kuin juoksun aikana, paljon nuoremman ja reippaamman näköinen, ja voima, jota hänestä juoksussa uhkuu, näyttää hävinneen, mutta onnellisen näköinen hän oli.

Lähdeaineisto: Raukkaudesta urheiluun Jukan pakinat ISBN 952-90-3111-4

Kalajokisen yleisurheilun historiaa

Kalajoen Junkkarien urheiluhistorian ensimmäisen mitalin yleisurheilun Kalevan kisoissa juoksi olympiavuonna 1948 Seppo Jokivartio 400 metrin aidoissa. Himangalla 1920 syntynyt ja siellä jo juniori-ikiäisenä vähäisestä kilpailemisesta huolimatta lahjakkuuttaan osoittanut Jokivartio menetti monen muun tavoin parhaat urheiluvuotensa talvi- ja jatkosodassa.

Kalajoen Junkkarien yleisurheilussa oli 1950-luku suhteellisen hiljaista aikaa. Erittäin lahjakas pikajuoksija Matti Joensuu oli poikaurheilupäivillä parhaimmillaan 1950 neljäs 200 metrin aidoissa. Hän juoksi jo 15-vuotiaana 60 metrin aikaa 7,5, mikä oli ikäluokan ehdotonta valtakunnallista parhaimmistoa. Myöhemmin satanen kulki monta kertaa aikaan 11,1.

Juhani Ojala juoksi 1960-luvun alkupuoliskolla monta kertaa 1500 metrillä neljän minuutin tuntumaan, kunnes ylti 1964 selkeään alitukseen ennätyksekseen jääneellä ajalla 3.56,9, mikä oli vuoden kansallisessa tilastossa sijalla 46. Kandaan muuttanut Matti Kiiveri oli näinä vuosina melkein samassa vauhdissa juosten 1965 piirinmestaruuskilpailuissa pronssille ajalla 4.02,2, edellään Mikko Ala-Leppilampi sekä tuolloin 4.00,6 juossut Juhani Ojala. Kandassa Matti Kiiveri tavoitteli jopa uuden kotimaansa olympiaedustuspaikkaa juostuaan kaksi kertaa 3.50,2.

Jorma Kiiveri aitoi kolme SM-pronssia

Maileri Matti Kiiverin veli Jorma Kiiveri oli 1960-luvulla Pekka Ojalan, Heikki Isopahkalan, Mauri Myllymäen ja Rönnin sisarusten Seija sekä Leilan ohella Junkkarien yleisurheilun nimiä, jotka nousivat myös valtakunnallisten lehtien otsikkoihin.
Jorma Kiiveri (2.1948) oli Kalajoen Junkkarien 1960-luvun ensimmäinen SM-mitaleille yltänyt poikaurheilija. Hän osoitti lahjojaan jo 1965 juostuaan matalat aidat (91,4 cm) aikaan 15,2. Seuraavana suvena miesten normaalikokoiset aidat sujuivat jo aikaan 15,4 ja nuorten SM-kisoissa Alajärvellä heltisi pronssimitali ajalla 16,1. Mestaruuden voitti Lohjan Ari Salin ja toisena oli Isojoen Markku Rajala. Kesän 1967 junioireiden SM-kisoissa mitalikolmikko oli sama, mutta ajat paranivat selvästi. Jorma Kiiverin aika oli 15,4. Hänen kauden paras aikansa 15,3 oikeutti miesten vuositilaston 16. sijaan.
Jorma Kiiveri voitti SM-pronssia 110 metrin aidoissa nuorten sarjassa vuonna 1966, 1967 ja 1968.

Pekka Ojala menestyi kahdessa lajissa

Pekka Ojala (s.1943) ylitti kolmiloikassa 14 metrin rajan ensimmäisen kerran kesällä 1961 venytettyään 14.08. Seuraavana vuonna ennätys parani tulokseen 14,61, mikä oli vuoden nuorten tilaston viides. Olympiavuonna 1964 loikat edelleen pitenivät ja oma ennätys 14,87 oikeutti miesten vuositilastossa 16. sijaan. Seuraavan kesän paras loikkatulos oli 14,67, mutta 10-ottelussa koottu 6268 nousi Suomen tilastossa 13. sijalle. Vuonna 1966 Kalajoen Junkkari paransi seuransa juhannuskisoissa piiriennätystä seitsemällä sentillä yltäen lopulliseksi ennätyksekseen jääneeseen tulokseen 14.96. Muutamia päiviä myöhemmin ylittyi Ylivieskassa 15 metrin raja myötätuulessa 19 sentillä. 10-ottelussa Pekka paransi ennätyksensä pisteisiin 6329. Tulos syntyi Inkeroisissa pidetyissä SM-kisoissa ja tuotti hienosti viidennen sijan. 1990-taitteessa käytössä olevan pistetaulukon mukaan Pekka Ojalan Raahessa syyskuussa 1967 tekemät 10-ottelutulokset tuottavat 6525 pistettä.

Haikki Isopahkala - heittolajien lahjakkuus

Heikki Isopahkalalla (s.1949) heittoperinteet olivat vahvat, sillä hänen isänsa Veikko Isopahkala oli voittanut 1940-luvulla ja 1950-luvn taitteessa piirinmestaruuksia kaikissa heittolajeissa. Heikki nousi poikien valtakunnalliseen parhaimmistoon sekä kuulassa että kiekossa 1960-luvun puolivälissä. Hän pysyi korkealla ikäluokkansa tilastoissa kaikki juniorivuotensa. Poikien kuulassa syntyi 1966 kevyellä välineellä (5,44) tuloas 15,93, mikä oli ikäluokan kolmanneksi paras.
Kesällä 1967 Heikki Isopahkala voitti A-poikien kuulan Suomen mestaruuden Varkaudessa tynnettyään 16,62. Kauden pisin 17,29 oli kaikkien aikojen neljänneksi paras suomalaistulos ja pysyi 10 parhaan joukossa vielä 1970-luvun puoliväliin saakka. Miesten kuulakin kaarsi 14,43 ja kevyellä kiekolla syntyi tulos 48,86, mikä oli poikien vuositilastossa seitsemäs.
Vuoden 1968 SM-kisoissa 20-vuotiaiden sarjassa Heikki Isopahkala oli kuulantyönnössä neljäs tuloksella 14,55. Vuoden 1969 SM-kisoissa heltisi hopeaa tuloksella 15,09 Antti Jouppilan voittaessa kisan.

Mauri Myllymäki EM-kisojen viides

Mauri Myllymäki (s.1946) venytti pituudessa seitsemän metrin tuntumaan jo 1964, jolloin kesän paras venytys kantoi 692. Seuraavana kesänä kyseinen raja ylittyi jo selvästi ja tulos 716 oli Suomen nuorten tilastossa kymmenes ja miestenkin listalla 24. Olympiakesänä 1968 tapahtui harppaus suoraan Suomen miesten maajoukkueen edustustehtäviin. Myllymäki leiskautti Varkaudessa Kalevan kisoissa 767, mikä riitti hopeaan Pertti Pousin voittaessa tuloksella 776. Myllymäen hopea oli siihen mennessä kaikkien aikojen paras Kalajoen Junkkarien edustajan saavutus Kalevan kisoissa. Se oli järjestyksessä vasta toinen mitalisija näissä kisoissa edellisen ollessa Seppo Joivartion 1948 Vaasassa juoksema pronssi pitkissä aidoissa.
Mauri Myllymäki oli vuonna 1968 Suomen edustajana Ruotsi-Suomi ja Suomi-Norja maaottelussa. Edellisessä maaottelussa Myllymäki oli toinen tuloksella 746 ja jälkimmisessä maaottelussa viides tuloksella 742.
Mauri Myllymäki voitti pronssia Kalevan kisoissa 1970 Kouvolassa tuloksella 752. Vuonna 171 Mauri Myllymäki voitti pituushypyn Suomen mestaruuden tuloksella 773. Silloin hän edusti Saarijärven Pullistusta. Helsingin EM-kisoissa Mauri Myllymäki sijoittui viidenneksi tuloksella 785.
Katso
Mauri Myllymäki - pituushyppääjä ja urheiluselostaja
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/mauri-myllymki-pituushyppj-ja.html

Veikko Ahola moninkertainen SM-mitalisti

Kalajoen Junkkarit sai 1970-luvulla Veikko Aholasta Juhani Ojalan ja Matti Kiiverin edellisellä vuosikymmenellä juokseminen 1500 metrin aikojen alittajan. Aholan vauhti maastossa riitti B-poikeins SM-hopeaan jo 1972. Kesän 1973 A-poikien tilastossa Veikko Ahola oli 800 metrillä 20. sijalla ajallaan 1.58,9.
Vuonna 1975 Ahola kilpaili ensimmäistä kauttaan nuorten sarjassa yltäen heti SM-hopealle Keuruun 1500 metrin kesän parhaallaan 3.55,7. Olympiakesänä 1976 Veikko Ahola alitti ensimmäisen kerran 3.50 rajan ollen ennätyksellään 3.49,4 kauden tilaston 30. Nuorten SM-kisoissa aika 3.53,25 oikeutti pronssitilaan. Kalajoen juhannuskisoissa 1982 Veikko Ahola kukisti nimekkään kenialaisen James Munuyalan. Kesän parhaaksi ajaksi kirjattiin 3.49,03. Veikko Aholan paras aika 1500:n juoksussa on kova 3.44,01 ja 800 metrillä 1.51,88.

Harri Ojala moukaroi nuorten SM-kultaa

Harri Ojala (s.1963) kehittyi 1970-luvun lopulta lähtien Kalajoen Junkkarien ensimmäiseksi heittolajien valtakunnalliseksi menestyjäksi. Hän vetisi 1978 Heinolassa B-poikien SM-kisoissa viidennen sijan parantaen sen samassa sarjassa seuraavana kesänä Oulussa pronssiksi ylittäen samalla 50 metriä.
A-pojissa mitaliketju jatkui pronssisena Hangossa 1980 pidetyissä SM-kisoissa tuloksella 52,90. Seuraavana vuonna tämän ikäluokan SM-tulos parani Turussa metrin verran, mutta 53,94 riitti sillä kertaa vain neljänteen sijaan pronssin jäädessä 12 sentin päähän.
Nuorten sarjaan siirryttäessö Ojalan mitallien värit kirkastuivat, sillä tässä ikäluokassa oli tuomisina Porista SM-hopeaa ja Maarianhaminasta 1983 lopulta kultaa. Porissa Ojalan tulos oli 58,38 ja Maarianahaminassa 57,92.
Miesten sarjassa Harri Ojala heitti toukokussa 1984 ennätyksekseen 62,98. Seuraavana vuonna Töysässä syntyi tulos 63,72.

Harri Ojalan menestyksen innoittamana tuli Kalajoen yleisurheilukentälle 1980-luvulla muitakin lahjakkaita nuoria heittäjiä. Varreltaan lajeihinsa hieman pienikokoiset Veli-Matti Mehtälä ja Kimmon Partanen. Henkilökohtaiseesti kumpikaan ei kyennyt poikien tai nuorten SM-mitaliin, mutta kiekkon ja moukarin kahden juniorin joukkuekilpailuissa he toivat seuralleen yhden Suomen mestaruuden ja kaksi pronssia. Mehtälällä henkilökohtainen SM-mitalikin oli montakin kertaa käden ulottuvilla, mutta syystä tai toisesta aina puuttui hieman onnea. Veli-Matti Mehtälä pommitti ensimmäisenä miesten sarjan kesänään 1988 tiukasti 50 metrin rajaa, mutta virallisesti parhaaksi tulokseksi jäi 49,62. Piirin tilastojen mukaan Veli-Matti Mehtälän paras tulos on 50,04.
Kimmo Partanen saavutti moukarissa parhaan juniorivuosiensa SM-sijoituksen yltämällä 1983 Joensuussa viidenneksi B-poikein kisossa 48,34 kantanella heitollaan. Moukarin joukkuekilpailussa hän ja Veli-Matti Mehtälä nousivat pronssille yhteistuloksellaan 87,30.
Nuorten SM-kisoissa Mehtälä ja Partanen osallistuivat kiekon joukkuekilpailuun ja yltivät mitalille kaksi kertaa peräkkäin. Savonlinnasa tuli pronssia ja Salossa 1987 vihdoin Suomen mestaruus.

Samuli Sinkkonen säväytti stadionilla

1980-luvun alusta lähtien ikäkausiurheiluissa lahjakkkuutensa osoittanut ja piiritasolla heti rinoamisesti menestynyt Samuli Sinkkonen paransi ennätystään kesää 1987 seuranneen vuoden aikana seitsemän sekuntia 800 metrillä ja nousi samalla 16-vuotiaiden valtakunnalliselle huipulle. Joustuaan 1987 ajan 204,16 Samuli kiri vaikuttavasti voittoon Helsingin olympiastadionilla alkukesällä 1988 pidetyissä Finlandia Junior Gamsin finaalissa saavuttaen 16-vuotiaiden piiriennätyksen 1.57,20. Samalla Sinkkonen palkittiin näiden suurkilpailujen parhaana poikaurheilijana. Sinkkonen edusti Suomea Tallinnassa käydyssä poikien maaottelussa Viroa vastaan. Sinkkonen tuli kolmanneksi omalla ennätyksellään 1.54,97. Seuraavana vuonna Sinkkonen pudotti ennätyksenäs aikaan 1.53,43. Kesällä 1991 Samuli kilpaili ensimmäistä vuottaan nuorten sarjassa ja kiri 800 metrillä SM-pronssille Raahessa. Talvella 1991 Samuli Sinkkonen saavutti 20-vuotiaiden sarjassa SM-hallikisoissa Oulussa toisen sijan 400 metrillä ajallaan 51,16.

Antti Haapakoski - nuorten maailmanmestari

Kalajoen kaksi ensimmäsitä maailmanmestariurheilijaa Lauri Kaarta ja Jussi Kurikkala edustivat perinteisiä suomalaisia menestyslajeja ammuntaa ja hiihtoa. Antti Haapakoski voitti maailmanmestaruuden pika-aidoissa. Pentti Haapakosken valmentama Antti Haapakoski huomattiin alueellisesti jo 10-vuotiaana 1981, kun 139-senttinen poika ponnisti korkeutta 141 ja venytti kolmella loikalla 9,34. Molemmat olivat ikäluokkansa kärkituloksia koko valtakunnassa. Seuraavana vuonna Antti oli ikäluokkansa ykkönen Suomessa tuelvassa paraatilajissaan pika-aidoissa.
Katso
Antti Haapakoski - maailmanmestari
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/antti-haapakoski-maailmanmestari.html

Keski-Pohjanmaan piirin tilastot

Piirin kaikkien aikojen tilastossa 100 metrin juoksussa Antti Haapakoski on sijalla 14 ajalla 11,0 ja 200 metrillä 17. sija tuloksella 22,4. Antti Haapakosken aika 48,74 oikeuttaa neljänteen tilaan. Samuli Sinkkosen aika 49,44 tuo seitsemännen sijan.
800 metrin tilastossa Samuli Sinkkkosen aika 1.50,41 on piirin neljänneksi paras kautta aikain. Veikko Aholan 151,88 on piirin tilastossa yhdeksänneksi paras aika.
1500 metrin tilastossa Veikko Aholan aika 3.44,01 on piirin kolmanneksi paras aika.
3000 metrin tilastossa Veikko Aholan aika 8.11,90 on piirin seitsemänneksi paras aika.
110 metrin aidoissa ylivoimainen ykkönen on Antti Haapakoski ajallaan 13,42. Neljänneksi paras aika on Jorma Kiiverin 14,9.
400 metrin aidoissa Seppo Jokivartion aika 56,4 on piirin 12.sija ja samalla sijalla on seurakaveri Pekka Ojala.
3000 metrin estejuoksussa Erkki Ojala on kuudes ajallaan 9.08,4. Tulos on saavutettu vuonna 1974. Korkeushypyssä Antti Haapakoski tuloksellaan 195 cm on sijalla 18. Pituushypyssä Antti Haapakoski tuloksella 722 on sijalla yhdeksän. Kolmiloikassa Pekka Ojala tuloksella 14,96 on piirin kaikkien tilastossa seitsemäs. Kuulantyönnössä Heikki Isopahkala tuloksellaan 15,48 on 14.
Kiekoknheitossa Veli-Matti Mehtälä on piirin tilaston mukaan 14. tuloksellaan 50,04 ja Heikki Isopahakla 19. tuloksellaan 49,50. Moukarinheitossa Harri Ojala on yhdeksäs tuloksella 63,72 ja Kimmo Partanen 11. tuloksella 61.00.
10-ottelussa Antti Haapakoski on viides tuloksella 7122 ja Pekka Ojala 10. tuloksella 6525.

Lähdeaineisto
Lauri Järvinen 100 vuotta kalajokista urheilua ISBN 952-90-36396
Keski-Pohjanmaan piirin tilastot

Kalajoen Junkkarit suurkisoissa

Kuvassa Kalajoen Junkkareiden suurkisaryhmä. Joukkueen johtajana Risto Kalajo

Suomen Suurkisat syntyivät 1947, jolloin SVUL ja SNLL sekä niiden kutsua noudattaen 49 muuta ruumiin kulttuuria harrastavaa liittoa sekä yhdistystä olivat toteuttamassa suurta sodanjälkeistä hanketta. Suomen suurkisat nostivat kansakunnan itsetuntoa. Helsinkiin kokoontui kaikkiaan 63 000 voimistelijaa ja muuta urheilijaa. Ulkomaisia osanottajia oli 431 ja he tulivat 15 eri maasta. Koskaan aikaisemmin ei Suomessa ollut nähty samanaikaisesti yhtä monen maan urheilijoita.
Naiset ja tytöt majoitettiin pääkaupungin 53:een koulutaloon, miehet ja pojat telttakyliin Käpyön raviradalle ja Ruskeasuolle.

Avajaismarssi vyöryi kuuden kilometrin mittaisena rivistönä pitkin Mannerheimintietä, jota reunusti 200 000 katsojaa. Olympiaohjelmaa mukailevien tapahtumien huipentuma oli 10 000 metrin juoksun suomalaisen ME-mies Viljo Heinon ja Tsekkoslovakina nousevan tähden Emil Zatopekin kaksinkappailu 5000 metrillä. Vuotta aikaisemmin Heino oli vielä voittanut tsekin EM-kisoissa, mutta Helsingissä hän joutui tunnustamaan Satupekan paremmakseen niukalla 2 kymmenyksen erolla aikojen olleessa 14.15,2 ja 14.15,4. Heino ei enää seuraavinakaan vuosina pystynyt kukistamaan tsekkiä, vaikka paransi vielä 1949 kympin maailmanennätystä.

Lähdeaineisto: Lauri Järvisen kirjoitus Kalajoenseutu-lehdessä24.12.1999. Valokuvan omistaa Veikko Kamunen.

JHT:n sarjakausi 2007 - 2008 oli ennakoitua parempi

Risto Liikka onnistui valmentajana erittäin hyvin.

JHT-Kalajoen jääkiekkokausi 2007-2008 on nyt paketissa. Kausi sujui odotettua paremmin. Joukkueen valmentaja Risto Liikka onnistui tehtävässään erittäin hyvin. JHT voitti oman lohkonsa alkusarjan päästen lohkon voittajana suoraan ylempään loppusarjaan, joka sekin alkoi loistavasti neljällä voitolla.Loukkaantumissuma koitui jatkossa kuitenkin JHT:n kohtaloksi. Vasta kahteen viimeiseen otteluun JHT sai jälleen parhaan kokoonpanonsa kentälle. Sarjakauden viimeisessä ottelussa JHT kukisti Kokkolan Hermeksen lauantaina 1.3.2008 numeroin 6-3. Ottelun sankareita olivat kypärätempullaan Henri Mustonen sekä 1+3 saldoillaan Tomi Gronoff ja Olli Kuoppala. Kauden aikana yleisökeskiarvo Kalajoen jäähallissa oli 407 katsojaa. Menestyksen myötä katsojamäärät nousivat parhaimmillaan yli kuudensadan.

Joukkueen kokoonpano

JHT:llä oli kolme maalivahtia. Kauden aikana varmimmaksi maalivahdiksi osoittautui 23-vuotias Jari Mäyrä. Isokokoinen 195 cm pitkä ja 92 kg painava Toni Prittinen voi olla kauteensa myös erittäin tyytyväinen. Nuori maalivahti Mika Kokko kärsi loukkaantumisista, eikä sen vuoksi pystynyt parhaimpaansa.

Ykköskentän puolustajina pelasivat Marko Tuomainen (26) ja Markku Tiikkaja (30). Joukkueen tehokkain puolustaja pistepörssin mukaan oli kakkoskentän Perttu Niskakangas (22). Joukkueen muut puolustajat olivat oman seuran junioreista ykkösjoukkueeseen nostettu Henri Kärjä (18), raahelainen Kimmo Rönkkömäki (25), oman seuran kasvatit Jari Lehtomäki (32), nuori Antti Tanhuala (18) ja Perttu Rahkola (24). Kaikki JHT:n puolustajat ovat leftin pelaajia. Koko Suomisarjan paras pelaaja oli kalajokinen Aku Joki-Erkkilä. Valitettava loukkaantuminen ylemmän loppusarjan aikana vaikutti, ettei hän voinut voittaa koko sarjan pistepörssiä.

JHT:n ykköskenttä oli erittäin vahva.

Hyökkäysvitjana Aku Joki-Erkkilän lisäksi oli kokenut 33-vuotias Sami Markkanen ja laiturina yhden parhaimmista kausistaan pelannut 35-vuotias Mika Ritoniemi.

Kakkoskentän Tomi Gronoffista tuli joukkueensa pistepörssin voittaja 21 tehopisteellä. Kakkoskentän Olli Kuoppala oli joukkueensa pistepörssissä kolmas 17 tehopisteellä ja Henri Mustonen (25) neljäs 15 tehopisteellä. Hyökkääjä Tuomas Pirttijärvi (21) sijoittui joukkueensa pistepörssissä yhdeksänneksi, raahelainen Jarmo Malmi (32) kymmenenneksi ja Kimmo Harila (29) oli sijalla kolmetoista. Hyökkääjinä pelasivat nuoret Saku-Petteri Uunila, Kai Yliuntinen, Joni Läspä, Ville Tirri, Jesse Hietala, Janne Myllymäki ja Eric Passi. JHT:n hyökkäysvoima on hyvä. Joukkueen keski-ikä on 23,5 vuotta, keskipituus 180 cm ja keskimääräinen paino 81.8 kg.

Alkusarjan voittaja

JHT voitti alkusarjansa 44 pisteellä maalieron ollessa 103-44. Toiseksi alkusarjassa sijoittui Pietarsaaren Jeppis ja kolmanneksi Kokkolan Hermes. Suoraan alempaan loppusarjaan jäivät Ylivieskan Jää-Karhut, Seinäjoen Hockey Team ja KoMu HT.JHT voitti alkusarjassa suoraan 12 ottelua ja jatkoajalla 4 ottelua. Tappiota tuli neljä kappaletta. JHT hävisi Jeppikselle 13.10.2007 numeroin 4-2, YJK:lle 26.10.2007 kotonaan numeroin 0-4, Hermekselle Kokkolassa 23.11.2007 numeroin 5-4 ja Jeppikselle toistamiseen 30.11.2007 numeroin 4-2. Makeimmat voitot tulivat Kokkolan Hermeksestä Kokkolassa 2.11.2007 jatkoajalla numeroin 2-3 ja 9.12.2007 Kokkolassa Hermeksestä numeroin 2-5. JHT voitti Jeppiksen rangaistuslaukauskisassa 22.9.2007 Pietarsaaressa numeroin 2-3. Jatkoajalla kukistettiin myös YJK itsenäisyyspäivänä Kalajoella numeroin 4-3.

Loukkaantumiset ongelmana ylemmässä
loppusarjassa

JHT aloitti ylemmän Suomisarjan erinomaisesti voittamalla neljä ensimmäistä ottelua. Ensin otettiin hegemoniaottelussa voitto Kokkolan Hermeksestä Kokkolassa numeroin 2-6. Toisessa ottelussa kukistettiin kotona ylemman loppusarjan lopullinen voittaja Jyväskylän D-kiekko rangaistuslaukauskisassa numeroin 4-3. Sitten seurasivat vierasvoitot HC Keravasta ja Naantalin VG-62:sta. Loukkaantumissuman seurauksena kärsittiin tappiot Tampereen Koo-Veelle ja Oulun Kiekko-Laserille kotona. Vieraissa kärsittiin tappiot Rovaniemen Kiekolla, Tampereen Koo-Veelle ja Jyväskylän D-kiekolle. Kotona tuli tappiot sarjajumbo Naantalin VG 62:lle ja HC Keravalle.

Tappioputki ja loukkaantumissuma koettelivat joukkuetta vielä vieraspelissä Kiekko-Laseria vastaan. Kahteen viimeiseen otteluun JHT oli täydessä timmissä ja sen saivat kokea Rovaniemen Kiekko ja Kokkolan Hermes, jotka joutuivat poistumaan Kalajoen jäähallista tappiot niskassaan.Jos JHT:n joukkue olisi säilynyt ilman loukkaantumisia niin sijoitus sarjassa olisi voinut ollut jopa kahden parhaan joukossa. Kausi osoitti, että JHT:llä on mahdollisuus vaikka Mestikseen ensi kaudella, jos vain taloudelliset resurssit riittävät.

Kuka on ensi kauden päävalmentaja?

Hyvin valmennustehtävässään onnistunut oululainen Risto Liikka haluaa jatkaa JHT:n valmentamista ensi kaudellakin. Valmentajan pesti on ollut haettavana. Nimekkäin henkilö hakijoista on Slovakian maajoukkueen kakkosvalmentajana toiminut legendaarinen Jan Jasko, joka aikanaan pelasi JHT:n ykköskentässä Kari Jalosen, Toni Ariman, Tapio Levon ja Robert Pukalovicin kanssa. Silloin joukkue pelasi nykyistä Mestistä vastaavassa sarjassa. Paikka kiinnostaa myös tamperelaisia ja kuopiolaisia ansioituneita valmentajia.Jos leikitään ajatusleikkiä siitä, että Jan Jasko valitaan tehtävään, niin se tietää todella tehokasta ja tavoitteellista valmennustyötä. Tavoitteeksi tulee silloin asettaa Mestikseen pääsy parissa vuodessa.

Tehokas valmennus saattaa tuottaa vaikeuksia vakituisessa työssä oleville pelaajille. Jasko oli aikanaan valmentajana muun muassa NHL-tähdelle Jussi Jokiselle. Ne pelaajat, jotka todella tahtovat kehittyä, hakeutuvat silloin varmasti Jan Jaskon valmentamaan joukkueeseen. Opiskelumahdollisuuksia Kalajoella tarjoavat liikuntapainotteinen lukio ja Artema. Kalajoella on myös erilaisia työpaikkoja tarjolla. Päävalmentajan tehtäviin kuuluu myös JHT:n muiden joukkueiden valmennuksen koordinointi. Tämän työn kehittäminen on erittäin tärkeää ensi kaudella. Joka tapauksessa on selvää, että JHT Kalajoen voimakas juniorityö jatkuu ja JHT satsaa hyvään valmennukseen myös edustusjoukkueen osalta. JHT:ssä on nyt imua.

Huom. Juttu on kirjoitettu heti sarjakauden 2007-2008 päätyttyä.

JHT Suomisarjassa

Juho Joki-Erkkilä ja Timo Pahkala pelasivat Vaasan Sportin joukkueessa kaudella 2006-2007

Kalajoella kiekko-oppinsa saaneita pelaajia pelasi kaudella 2006-2007 useissa seuroissa eri maissa. Jussi Jokinen pelasi NHL:ssä Dallas Starsin joukkueessa ja saavutti mainetta erinomaisena rankkarien laukojana. Puolustaja Juho Jokinen pelasi SM-liigaa Turun Palloseuran joukkueessa. Maalivahti Joni Puurula pelasi Ruotsissa Leksand IF:n maalilla. Timo Seikkula pelasi myös Ruotsissa Nyköping Hockey-joukkueessa jo kolmatta kauttaan. Puolustaja Iikka Törnvall pelasi SM-liigaa Ässien joukkueessa ja loppukauden hän pelasi Mestiksessä Kajaanin Hokin joukkueessa. Juho Joki-Erkkilä pelasi Mestistä Vaasan Sportin joukkueessa. Timo Pahkala pelasi myös Mestistä Vaasan Sportin joukkueessa

Kaudella 2006-2007 JHT Kalajoki pelasi jälleen Suomisarjassa. Joukkueeseen kuuluivat Tomi Gronoff, Tuomas Pirttijärvi, Sami Markkanen, Aku Joki-Erkkilä, Olli Kuoppala, Janne Tohila, Harri Koivu, Kimmo Rönkkömäki, Jarmo Malmi, Toni Prittinen, Jari Mäyrä, Jesse Niva, Henri Kärjä, Henri Mustonen, Jari Läspä, Riku Joki-Erkkilä, Marko Tuomainen, Ville-Petteri Tirri ja Jarkko Laitala.

Kauden ottelut päättyivät seuraavasti:
JHT - Etpo 9-6
RoKi - JHT 2-6
JHT - Cowboys 7-4
Ahmat - JHT 8-5
K-Laser - JHT 7-4
JHT - Jeppis 9-5
YJK - JHT 5-9
R-Kiekko - JHT 3-4
JHT - RoKi 3-3
Cowboys - JHT 0-6
JHT - K-Lasser 9-2
JHT - Ahmat 5-6
JHT - Jeppis 6-7
JHT - Hermes 1-6
JHT - YJK 6-5
JHT - R-Kiekko 2-5
RoKi - JHT 7-4
Etpo - JHT 2-2
JHT - Cowboys 8-2
JHT - K-Laser 6-5

vuoden 2007 puolella käydyt ottelut
Ahmat - JHT 7-4
JHT - Jeppis 7-3
YJK - JHT 6-4
JHT - Hermes 1-6
JHT - RoKI 2-4
JHT - Etpo 5-6
Cowboys - JHT 2-5
JHT - K-Laser 6-3
JHT - R-Kiekko 4-7
Jeppis - JHT 3-5
JHT - YJK 3-4
Hermes - JHT 5-3
Ahmat - JHT 3-2

Ylempi loppusarja jäi tällä kaudella JHT:lle haaveeksi. Seuraavaa kautta jäätiin odottamaan innolla. JHT Kalajoki oli nousukiidossa.

Katso Jussi Jokisen rankkareita
http://video.google.co.uk/videosearch?hl=fi&q=jussi+jokinen&um=1&ie=UTF-8&ei=Z1HIScaCJpi2-QbjkN2PAw&sa=X&oi=video_result_group&resnum=8&ct=title#

Juholle MM-pronssia, Jussille Olympia-hopeaa

Juho Jokinen

Torinon olympilaisten jääkiekkoturnaukseen vuonna 2006 pääsi kahdeksan parasta jääkiekon maailmanrankingissa sijoittunutta joukkuetta, sekä Italia isäntämaana. Karsintojen kautta turnaukseen pääsi kolme joukkuetta, jotka olivat loppujen lopuksi Kazakstan, Latvia ja Sveitsi.
Miesten turnauksen voitti Ruotsi, joka voitti Suomen loppuottelussa 3-2. Pronssia voitti Tšekki. Jussi Jokinen voitti Suomen joukkueessa olympiahopeaa.

Katso
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekko_talviolympialaisissa_2006

Jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa Latviassa 2006 Suomi voitti pronssia. Jussi Jokinen kuului Suomen miehistöön. Katso
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekon_MM-kilpailut

http://www.pararobert.tk/

Juho Jokinen voitti pronssia nuorten MM-kisoissa Kanadassa. Katso http://www.finhockey.fi/taustasivut/artikkeliarkisto/?num=187804

Juho Jokinen pelasi Mestistä TuTo:n joukkueessa. Sami Markkanen voitti rullakiekon MM-kisoissa Suomen joukkueessa pronssia.

JHT kakkossarjassa

JHT:n 2005-2006 joukkueessa pelasivat Pasi Priuska, Jarmo Malmi, Henri Mustonen, Jari Mäyrä, Ville Vähäsarja, Janne Tohila, Joni Läspä, Arto Ylisaari, Joni Sauvola, Jake Ketola, Marko Mankinen, Olli Kuoppala, Ville-Petteri Tirri, Saku-Petteri Uunila, Juha Mäyrä, Marko Tuomainen, Toni Puranen, Henri Kärjä, Olli Komulainen, Antti Tanhuala, Pekka Akolahti, Jani Rahkola, Jarkko Laitala

Ottelutulokset
Cowboys- JHT 1-4
JHT - Paka 15-2
JHT - PJK 9-1
TiCH - JHT 5-10
PyPo - JHT 4-8
JHT - OuHa 7-2
JHT - SUPS 5-5
PaKa- JHT 3-4
JHT - TiCH 11-5
JHT - SuPS 1-1
OuHa-JHT 3-4
SuPS - JHT 3-6
JHT - Cowboys 3-4
TiCH - JHT 3-7
PyPo - JHT 5-7
JHT - SuPS 12-4
JHT - OuHa 7-5
Cowboys - JHT 5-0
JHT - PyPo 10-2
OuHa - JHT 3-7

Lohkon tilanne
1. Cowboys
2. JHT
3. OuHa
4. PyPo
5. TICH
6.SuPS

Play Off
OuHa- JHT 6-4
JHT - OuHa 8-3

Karsintasarjaan selvisivät YJK, Cowboys, Hermes 2 ja Kurikan Ryhti.
Ottelutulokset
Hermes 2 - JHT 2-3
JHT - Cowboys 3-4
JHT - YJK 4-6
Ryhti - JHT 5-4

Karsintasarjan järjestys
1. Hermes 2
2. Cowboys
3. YJK
4. JHT
5. Kurikan Ryhti

Hermes 1 putosi Mestiksesta Suomi-sarjaan. Hermes ei lähtenyt kahdella joukkueella Suomi-sarjaan joten näin avautui JHT:lle paikka Suomi-sarjaan takaoven kautta.

Jussi Jokinen Dallas Starsin joukkueeseen

Jussi Jokinen voitti toisen Suomen mestaruutensa kaudella 2004-2005 Kärppien SM-liigajoukkueessa. Hänen tehonsa olivat 56 ottelussa 47 (23+24) pistettä. Pudostuspeleissä Jokinen oli Kärppien tehokkain pelaaja. Jokisesta oli tullut yksi SM-liigan suurimpia tähtiä ja maajoukkueen vakiokalustoa. Uran trendi on ollut koko 2000-luvun ajan selvästi nouseva. Syksyllä Jussi Jokinen siirtyi NHL:ään Dallas Starsin joukkueeseen.

Kahden Ässissä pelaamansa kauden jälkeen Iikka Törnvall suuntasi kaudelle 2004-05 Ruotsin Allsvenskaniin ja Bodens IK:n joukkueeseen. Kauden 2004-2005 Joni Puurula aloitti Hämeenlinnassa, mutta sai NHL:n työsulun alettua väistyä Mika Norosen tieltä. Hän siirtyi Venäjän Superliigaan ja torjui kauden loppuun Ufan Salavat Julajevin joukkueessa.
Timo Seikkula pelasi jo viidettä kauttaan Ruotsin Allsvenskanin sarjassa ja toista kautta IK Nyköping NH90 joukkueessa.
Sami Markkanen oli siirtynyt Norjan 1-divisioonan Furuset Ishokcey IF-joukkueeseen. Aku Joki-Erkkilä pelasi Hermeksen Mestis-joukkueessa. Juho Joki-Erkkilä siirtyi Tapparan A-junoreihin.

JHT Kalajoki pelasi kakkossarjassa. Joukkueessa pelasivat Riku Joki-Erkkilä, Juha Penttilä, Marko Tuomainen, Janne Aalto, Tomi Gronoff, Olli Kuoppala, Tomi Reinikainen, Harri Koivu, Toni Puranen, Jesse Niva, Janne Hietala, Jani Rahkola, Jake Ketola, Antti Lapinoja, Timo Lastikka, Juha Mäyrä, Marko Mankinen, Pekka Akolahti, Joni Sauvola, Antti Tanhuala, Jarkko Laitala, Ilkka Rantala, Tuomas Isteri ja Henri Mustonen.

JHT ottelut
25.9 JHT -Laser 11-1
1.10. JHT - PJK 14-4
15.10. JHT - OuHu 7-1
22.10 JHT - YJK 3-4
31.10 JHT - SoKi 9-2
6.11. JHT - SuPs 2-7
26.11. JHT - Cowboys 11-3
6.12. JHT - R-Kiekko 11-5
17.11. JHT - PyPo 12-4
3.10. Cowboys - JHT
17.10. R-Kiekko JHT 4-11
30.10. PyPo - JHT 4-8
13.11. TiHC - JHT 5-8
14.11. Laser - JHT 14-5
19.11. PJK-JHT 4-8
4.12. OuHu - JHT 2-3
10.12. YJK - JHT 4-4
19.12. SoKi -JHT 9-1

Ylempi loppusarja
JHT - TiHC 3-2
Cowboys - JHT 1-1
YJK - JHT 3-2
JHT - Laser 9-7
JHT - PJK 6-2
TiHC - JHt 3-8
JHT - Cowboys 6-7
JHT - YJK 3-4
PJK - JHT 7-1
JHT-Laser 12-3

Play off
JHT - RoKi 7-2
JHT -Laser 3-7
Laser-JHt 12-2

Jussi Jokiselle Suomen mestaruus

Jussi Jokinen voitti jääkiekkoilun Suomen mestaruuden Oulun Kärppien liigajoukkueessa kaudella 2003-2004. Loppuotteluissa Oulun Kärpät voitti TPS:n neljässä ottelussa otteluvoitoin 3-1. Neljäs ratkaiseva ottelu päättyi Kärppien voittoon numeroin 1-0. Jussi Jokinen on Dallas Starsin varaus. Jussi kävi jo keväällä 2003 tutustumassa Dallas Starsin organisaatioon.
Jussi Jokinen aloitti A-Kärpissä kaudella 1999-2000 tehden 28 ottelussa tehot 10 (4+6). Kaudella 2000-2001 Jokinen pelasi A-Kärpissä 41 ottelua tehoin 49(18+31). Kaudella 2001-2002 Jussi Jokinen kuului jo Kärppien liigamiehistöön tehden 54 ottelussa teholuvuiksi 16 (10+6). Kaudella 2002-2003 Jussi Jokisen saldo oli 51 ottelussa 37 (14+23). Kaudella 2003-2004 Jokisen saldo oli 55 ottelussa 38 (15+23).

Joni Puurula pelasi HPK:n liigamiehsitössä ja Iikka Törnvall Ässien liigamiehistössä. Aku Joki-Erkkilä pelasi Mikkelin Jukureissa ja Timo Seikkula IK Nyköping Hockyessa Ruotsissa.

JHT Kalajoki pelasi kakkossarjassa

JHT:n joukkueessa pelasivat seuraavat pelaajat: Harri Koiste, Juha Penttilä, Sami Markkanen, Riku Joki-Erkkilä, Janne Aalto, Janne Tohila, Juho Joki-Erkkilä, Tomi Reinikainen, Olli Kuoppala, Marko Tuomainen, Tomi Gronoff, Jari Nerg, Jarkko Laitala, Jarno Mäki, Jani Rahkola, Harri Koivu, Ville Vähäsarja, Tuomas Pirttijärvi, Pasi Priuska, Sami Leskelä.

Runkosarjassa Sami Markkanen teki tehot 151 (52+99), sarjan toiseksi tehokkain oli Juha Penttilä 111 (58+53 ja kolmanneksi tehokkain Tuomas Pirttijärvi tehden 42 maalia.

Kauden ottelut
JHT - SoKi 23-1
JHT - OuHa 13-3
JHT - SuPs 5-2
JHT - PyPo 9-3
JHT - YJK 5-3
JHT - Hau 11-3
JHT - PJK 12-2
JHT - Cowboys 7-5
JHT - Soki 19-6
JHT - OuHa 10-6
JHT - PyPo 13-6
JHT - SuPs 18-0
JHT - Hau 27-2
JHT - YJK 6-7 jatkoaikatappio
JHT - K-Laser 12-2
JHT - PJK 23-4
JHT - Soki 23-5
JHT - Hau 13-6
JHT - PJK 23-2
JHT - Pypo 20-0
JHT - OuHa 3-4 kauden toinen tappio
JHT - SuPs 9-3
JHT - K-Laser 7-2
JHT - YJK 6-6
JHT - Cowboys 14-5
JHT - K-Laser 4-2
JHT-K-Laser 7-1
JHT - KoMuHT 6-3
JHT - Suonenjoen Kiekko-Karhut 12-4
JHT - Ahmat 5-1
JHT- K-Oulu 8-3.

JHT - Lauttakylän Luja 6-8
JHT - HC Montreal Tampere 5-14
JHT Kalajoen nousu Suomi-sarjaan jäi vielä tällä kertaa haaveeksi

Jussi Jokiselle MM-pronssia

Kaudella 2002-2003 junkkaripelaaja Jussi Jokinen saavutti nuorten 20-vuotiaiden jääkiekkoilun pronssia Halifaxissa käydyissä kisoissa. Puolivälierässä Venäjä voitti Suomen 4-1 ja pronssiottelussa Suomi voitti USA:n numeroin 3-2. Finaalissa Venäjä kukisti Kanadan numeroin 3-2. Pronssiottelussa Jussi Jokinen teki yhden maalin ja syötti toisen maalin eli Henrik Juntusen tekemän maalin. Jussi Jokinen pelasi myös SM-liigassa Oulun Kärppien joukkoueessa ollen tehokkainen suomalainen kärppäpelaaja. Maajoukkuevalmentaja Raimo Summanen valitsi Jussi Jokisen Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueeseen. Joni Puurula pelasi HPK:n joukkueessa ja voitti jälleen SM-pronssia.

JHT kakkossarjassa

JHT:n kausi 2002-2003 oli omien junioreiden kasvattamista tulevia kausia varten. Joukkueessa pelasivat Sami Markkanen, Juha Penttilä, Janne Hietala, Jari Nerg, Ville Vähäsarja, Tomi Gronoff, Jarno Mäki, Riku Joki-Erkkilä, Juho Joki-Erkkilä, Pasi Priuska, Jyrki Rajala, Jari Mäyrä, Jarkko Laitala, Pasi Ainasoja, Marko Tervonen, Pekka Priuska, Janne Tohila, Lauri Haataja, Mika Ritoniemi ja Ilpo Tuikkala.

Syyskauden pelit
JHT - OuHu 5-6
JHT- Hau 8-5
JHT - YJK 12-2
JHT - Paka 3-7
JHT - Laser HT
JHT - SuPS 10-2
JHT - Soki 9-3

LaserHT - JHT 4-10
SuPS - JHT 8-4
SoKi - JHT 4-8
OuHa - JHT 3-5
Hau - JHT 6-5
PJK - JHT 1-19
Cowboys 3-9
YJK - JHT 6-3
Paka - JHT 11-5

Tappio YJK:lle 13.12.2002 oli ensimmäinen tappio JHT:lle yhteentoista vuoteen kun vastustajana on YJK.

Kevään ottelut
SuPS - JHT 2-7
JHT - PaKa 1-11
JHT - YJK 6-5
JHT - OuHa 5-6
JHT - SuPS 11-3
JHT - PaKa 4-7
JHT - YJK 10-4
JHT - OuHa 4-7

JHT ei sijoittunut kolmen parhaan joukkoon sarjassa joten se pelaa kakkossarjassa myös kaudella 2003-2004

Sami Markkaselle maailmanmestaruus

Sami Markkanen kuului Suomeen maajoukkueeseen mikä voitti rullakiekon maailmanmestaruuden Yhdysvalloissa. Alkulohkossa Suomi kohtasi Argentiinan ja voitti ottelun numeroin 40-0. Brasilia voitettiin numeroin 28-4, Australia 39-2, Saksa 19-4 ja Slovakia 12-4. Välierässä kaatui Tsekki numeroin 18-1 ja loppuottelussa USA 12-6. Sami Markkanen oli turnauksen neljänneksi tehokkain pelaaja.

Jussi Jokinen kuului Suomen 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueeseen, mikä voitti MM-pronssia. Välierässä Suomi hävisi Venäjälle numeroin 2-1 ja joutui pronssiotteluun, jossa Sveitsi kaatui numeroin 5-1. Jussi Jokinen oli Suomen maajoukkueen tehokkain pelaaja.
Joni Puurula voitti miesten SM-pronssia HPK:n maalilla.

JHT putosi Suomi-sarjasta

Sarjakaudesta 2001-2002 tuli JHT:lle vaikea. Joukkueen valmentajana aloitti Petri Vehmanen ja kesken kauden valmentajaa vaihdettiin. Jouni Rinne toimi JHT:n valmentaja kevätkauden. Joukkueessa pelasivat Jari Mäyrä, Jussi Ruokoja, Tommi Niemelä, Marko Tuomainen, Ville Vähäsarja, Juha Mäyrä, Jarno Mäki, Pekka Pehkonen, Olli Vainio, Jyrki Vuorinen, Jani Rahkola, Ville Aappola, Antti Filppula, Sami Markkanen, Andrei Zorin, Harri-Heikki Niemi, Miika Indola, Ari-Matti Karhulahti, Matti Stoor, Mikko Uusitalo, Juho Jaatinen, Janne Kivelä, Pasi Priuska, Janne Helanen, Henri Mustonen, Aki Lassi, Sami Vehmanen.

Joukkueen syyskauden pelit

R-Kiekko - JHT 4-8
Hokki - JHT 7-1
JHT - RoKi 4-6
JHT- ETPO 3-8
JHT - IPK 4-7
JHT - R-Kiekko 4-5
IPK - JHT8-3
JHT - Hokki 3-4
RoKi - JHT 10-2
JHT - R-Kiekko 0-3
K-Oulu - JHT 11-1
JHT - Hokki 3-6
IPK - JHT 1-1
Ahmat - JHT 4-3
JHT - Ahmat 12-4

Kevätkauden pelit

JHT - IPK 4-6
R-Kiekko - JHT 9-3
JHT - Hokki 3-8
JHT - RoKi 4-1
Ahmat - JHT 7-5
ETPO- JHT 5-6
RoKi - JHT 1-2
JHT - R-Kiekko 4-5
K-Oulu - JHT 8-3
IPK- JHT 6-4 (JHT vain 12 pelaajaa)
KJT - Hokki 2-10
JHT - Ahmat 4-3

Karsintasarjaan

JHT - S-Kiekko 3-2
Jeppis - JHT 3-5
JHT - Warkis 1-6
JHT-Warkis 3-4
S-Kiekko - JHT 6-3
JHT - Jeppis 2-6
JHT jäi karsintasarjassa viimeiseksi ja putosi Suomi-sarjasta.

Jussille ja Iikalle MM-pronssia

Jussi Jokinen ja Iikka Törnvall









Jääkiekkokausi 2000-2001 oli junkkarikiekkoillijoille menestyksellinen, sillä Jussi Jokinen ja Iikka Törnvall voittivat18-vuotiaiden MM-pronssia. Alkulohkonsa Suomi voitti tappioitta. Välierässä Suomi koki yllätystappion Sveitsille nuemroin 4-2. Venäjä voitti kultaa ja Suomi voitti pronssiottelussa Tsekin numeroin 2-1.
JHT Kalajoen kasvatti 19-vuotias Aku Joki-Erkkilä voitti Mestiksessä mestaruuden Mikkelin Jukureiden riveissä. Akun tehot 34 ottelussa oli 15+12. Sami Markkanen oli tehoykkönen Suomi-sarjassa, vaikka otetaan huomioon kaikki lohkot. Sami Markkasen tehot olivat 80 (24+56) ja Henri Mustonen oli Suomi-sarjan viidenneksi tehokkain saldonaan 61 (33+28) tehopistettä.

Edustuskiekkoilun alasajoa harkittiin

Taloudelliset vaikeuset olivat JHT:n kiekkotoiminnassa vuonna 2000 kovasti esillä. Harkittiin jopa koko edustuskiekkoilun alasajoa. Näin uutisoi Kalajoenseutu 4.7.2000. Jääkiekkotoimintaa päätettiin kuitenkin jatkaa. Joukkueen valmentajana toimi Matti Perkiö. Joukkueessa pelasivat seuraavat pelaajat: Tommi Niemelä, Jussi Ruokoja Jari Mäyrä, Marko Tuominiemi, Pekka Pehkonen, Petri Pöysti, Jarno Mäki, Aki-Matti Karhulahti, Harri-Heikki Niemi, Teemu Ruokoja, Sami Paavola, Miika Indola Harri Bäckman, Sami Markkanen, Henri Mustonen, Jaakko Ojala, Ville Vähäsarja, Janne Helanen, Matti Stoor, Sami Vehmanen, Olli Vainio, Pasi Forsberg ja Mika Ritoniemi.

Kotiottelut tulokset
1.10. JHT - K-Oulu 4-7
7.10. JHT - Hokki 4-3
14.10. JHT KoMuHT 6-7
21.10 JHT - Raahe-Kiekko 0-11
4.11. JHT - Kiekko-Oulu 2-7
11.11. JHT - IPK 4-7
18.11. JHT - KoMuHT 7-5
25.11. JHT - IPK 4-3
2.12. JHT - RoKi 4-5
3.12. JHT - Ahmat 5-6
13.12. JHT - Hokki 5-3

Vieraspelit
24.9. Raahe-Kiekko - JHT 12-2
30.9. RoKi - JHT 9-3
8.10. IPK - JHT 5-4
18.10. Ahmat - JHT 6-2
28.10. Hokki - JHT 8-4
28.11. KoMuHT - JHT 5-4
10.12. Raahe-Kiekko - JHT 6-3
16.12. RoKi - JHT 6-4

Kevätkierroksen tulokset
Kotiottelut
13.1. JHT - KoMuHT 3-5
26.1. JHT - Raahe-Kiekko 5-8
3.2. JHT - Hokki 6-4
17.2. JHT - RoKi 6-3
24.2.JHT IPK 2-4

Vieraspelit
10.1. IPK - JHT 10-5
20.1. Ahmat - JHT 9-4
27.1. Hokki - JHT
10.2. IPK- JHT 6-2
21.2. K-Oulu - JHT 3-6
28.2. KoMuHT - JHT

JHT:n tehotilasto
1. Sami Markkanen 80 (24-56)
2. Henri Mustonen 61 (33+28)
3. Miika Indola 21 (10+11)
4. Sami Vehmanen 20 (9+11)
5. Olli Vainio 17 (7+10)
6. Pekka pehkonen 14 (6+8)

JHT säilytti sarjapaikkansa Suomi-sarjassa. Taloudellinen tilanne oli edelleen vaikea.

Kaksi maailmanmestaria ja kaksi Suomen mestaria

Joni Puurula

Kausi 1999-2000 oli junkkarikiekkoilulle menestyksellinen, sillä kauden päätteeksi 12.5.2000 voitiin palkita kaksi maailmamestaria Timo Seikkula ja Joni Puurula sekä kaksi Suomen mestaria Jussi Jokinen ja Iikka Törnvall. Törnvall ja Jokinen voittivat B-poikien Suomen mestaruuden Oulun Kärppien joukkueessa ja Jussi Jokinen valittiin kauden 17-vuotiaaksi pelaajaksi Suomessa.

Jouni Rinne valmentajaksi

Kaudella 1999-2000 JHT:ä valmensi 43-vuotias Jouni Rinne, jolla oli 59 A-maaottelun kokemus ja kahdet MM-kisat ansiolistallaan. Hän oli pelannut Rauman Lukossa ja KalPassa kausilla 1973-1990 ja tehnyt tehopisteet 554 (252+302). JHT teki farmisopimuksen Kokkolan Hermeksen kanssa.

JHT:n joukkueessa pelasivat maalivahteina Matti Höylä, Tommi Niemelä ja Jussi Ruokoja. Puolustajina pelasivat Matti Perkiö, Janne Tuomivirta, Tommi Jussila, Juha Mäyrä, Ville Vähäsarja, Pekka Pehkonen, Veli-Pekka Raitapuro ja Marko Tuomainen.
Hyökkääjinä pelasivat Mika Ritoniemi, Pasi Priuska, Jarmo Vehkala, Aku Joki-Erkkilä, Henri Mustonen, Antti Filppula, Juha Kärsämä, Harri-Heikki Niemi, Mika Kujala, Janne Kivelä, Marko Mattila, Timo Kylmälä, Mikko Uusitalo, Juha Penttilä ja Harri Bäckman. Kauden aikana kävi näytillä myös kaksi venäläistä pelaaja

19-vuotias Aleksei Shabalin ja 20-vuotias Konstantin Korobov, mutta sopimuksia ei heidän kanssaan tehty. Aku Joki-Erkkilä siirtyi Hermekseen 4.2.2000 farmisopimuksen perusteella. Aku voitti Suomi-sarjan maalipörssin.

Edellisen kauden maalivahti Joni Puurula pelasi nyt Kokkolan Hermeksessä. Joni Puurula, Iikka Tornvall ja Jussi Jokinen pelasivat Suomen nuorten maajoukkueessa. Iikka Törnvall valittiin 1983-1984 maajoukkueen All Stars-viisikkoon.

Kauden ottelut syyskaudella
kotipelit
18.9. JHT - IPK 4-1
3.10. JHT - RoKi 2-5
17.10. JHT- Raahe-Kiekko 3-4
23.10. JHT - Kiekko-Oulu 7-4
29.10. JHT - KoMuHT 3-5
30.10. JHT - PaKa 12-0
6.11. JHT - Ahmat 2-5
24.11. JHT - KoMuHT 6-2
5.12. JHT - IPK 3-3
19.12. JHT - RoKi 4-3

vieraspelit
23.9. K-Oulu - JHT 3-2
26.9. KoMuHT - JHT 6-0
2.10. PaKa - JHT 2-5
16.10 IPK - JHT
31.10. RoKi - JHT 3-5
11.11. Raahe-Kiekko - JHT 1-6
21.11. Raahe-Kiekko - JHT 2-7
27.11. IPK -JHT 3-2
9.12. K-Oulu - JHT 4-4
12.12. KoMuHt - JHT
18.12. Ahmat - JHT 9-1

Kevätkauden ottelut
kotipelit
8.1. JHT - R-Kiekko 4-5
15.1. JHT - R-Kiekko 3-4
26.1. JHT - IPK 9-2
5.2. JHT - K-Oulu 4-9
9.2. JHT - KoMuHT 1-4
13.2. JHT - PaKa 4-2
19.2. JHT - Ahmat 4-8

vieraspelit
12.1. PaKa - JHT 2-10
19.1. KoMuHT - JHT 8-4
29.1. IPK JHT 8-1
12.2. RoKi - JHT
26.2. R-Kiekko - JHT 3-1

Joni Puurulasta maailmanmestari

JHT:n junioireiden kasvatti Joni Puurula kuului Suommen 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueeseen, joka voitti Sveitsin Klotenissa ikäluokkansa maailmanmestaruuden kukistaen loppuottelussa Venäjän maalein 3-1. Suomen avainpelaajaksi nousi kisojen paras maalivahti Kari Lehtonen, joka torjui finaalissa 52 ja välierässä Ruotsia vastaan 49 laukausta. Lehtosen heikot hetket sattuivat alkusarjan otteluun Venäjää vastaan, jolloin hänet vaihdettiin jo seitsemän minuun kohdalla pois tilanteessa 0-3. Maalivahdiksi tullut Joni Puurula torjui 53 minuutissa 60 laukausta päästäen vain yhden. Joni Puurula pelasi alusta loppuun seuraavan alkusarjanottelun, jossa vastustajana oli Valko-Venäjä loppunumeroiden ollessa 11-1. Tässä ottelussa Puurulalle kirjattiin 22 torjuntaa. Hänen torjuntaprosentinsa kahdessa pelaamassaan MM-ottelussa oli 97,6 %.

Joni Puurula aloitti Junkkareiden maalilla jo 16-vuotiaana ja jatkoi seuraavalla kaudelle Kokkolan Hermeksen divarijoukkueen maalilla. Joni Puurula on parhaimmilaan lähitilanteissa, jossa hänen nopeutensa tulee erinomaisesti esiin. Joni Puurula nousi hyvien diavariesitysten seurauksena suoraan 17-vuotiaiden maajoukkueeseen kaikkien edustusryhmien ulkopuolelta. Syksyllä Joni oli mukana neljässä maaottelussa ja kahdessa ottelussa hänet palkittiin Suomen parhaana pelaajana.

Vaikeat kaudet konkurssiuhan varjossa

Kalajoen jääkiekkoilun vaikeimmat vuodet sattuivat Suomen taloushistorian syvimmän laman aikaan. Yleinen taloudellinen tilanne vaikutti merkittävästi JHT:n toimintaan. Voidaan sanoa, että JHT eli konkurssiuhan varjossa, mutta yksikään tukija ei halunnut JHT:lle konkurssia. Myöskin verottaja osoitti ymmärtämystä vapaaehtoisen työn tekemiseen. Yhteisvastuussa vietiin seura yli vaikeidenn aikojen. Tämä oli kovaa aikaa myös seuran johtohenkilöille, joiden omat taloudelliset uhraukset olivat huomattavan suuria. Noista vaikeista vuosista on vaikea saada tietoja, koska kukaan ei halua muistaa sellaisia olleenkaan kalajokisessa jääkiekkoilussa. Nyt esittämäni tiedot näistä vaikeista vuosista perustuvat pääosin lehtitietoihin ja siksi niihin voi myöhemmin tulla tarkistuksia.

Kolmas divarikausi

JHT.n kolmannelle divarikaudelle 1994-1995 lähdettiin Jan Jaskon valmennuksessa ja joukkueenjohtajana toimi Erkki Joki-Erkkilä. Alkukaudella joukkueessa pelasivat Ässistä tullut Kari Syväsalmi, Tapparasta tullut Mika Ritoniemi, Vantaa HT:stä tullut Markku Takala, porilaiset Riku-Petteri Lehtonen, Vesa Goman ja Marko Elorinne sekä Petteri Tuominen. Oman kylän pojista joukkueeseen mahtui Pasi Priuska ja Timo Seikkula. Maalissa torjui Juha Virenius ja ulkomaalaisvahvistuksena olivat slovakit Robert Pukalovic ja Jozef Pethö.

Riku-Petteri Lehtonen pelasi A-juniorivuodet Turun Palloseurassa. Tämän jälkeen Lehtonen kiersi 2-divisioonan kautta 1-divisioonaan Kalajoen Junkkareihin. Kauden 1995-1996 Lehtonen pääsi koittamaan Turun Palloseuran riveissä SM-liigapelejä kuuden ottelun verran, Seuraavalla kaudella hän vakiinutti paikkansa ja valittiin TPS:n kapteeniksi kaudelle 1997-1998.

Kokkolan Hermes voitti JHT:n 6-3, FoPS 8-2, SaPKo 6-0. Pientä lohtua toi voitto Lahden Kiekko-Reippaasta numeroin 11-4. JHT:ssä oli uusia tuntemattomia miehiä niin paljon, että Kalajoki-lehti esitteli pelaajia kuvien keran lähes viikoittain. JHT:tä vahvistamaan tulivat Jussi Polvi ja Antti Tirkkonen. Tästä huolimatta Karhu-Kissat voitti JHT:n 4-2, KooVee voitti 4-2, FoPS voitti 10-2. Kärpistä tuli vahvistukseksi Sami Alalauri ja KalPasta Pasi Unkuri. JHT voitti SaiPan numeroin 4-0, mutta kärsi KooKoolle tappion 3-4. Kokkolan Hermes sai poistua 6-1 tappion kärsineenä ja FoPS 5-3 tappio niskassaan.

Seuralla oli taloudellisia vaikeuksia ja kalajokiset 25 turkistarhaajaa päättivät kantaa kortensa kekoon slovakipakki Robert Pukalovicin tukemiseksi. JHT voittikin Kokkolan Hermeksen 5-2 yli 800 katsojan silmien edessä. JHT kärsi SaPKolle 4-5 tappion ja Imatran Ketterän kanssa pelattiin 3-3 tasapeli. Tony Arima saapui vahvistamaan JHT:ä kolmen ottelun ajaksi. JHT kärsi tappion Järvenpään Haukoille numeroin 5-7 mutta voitti KooKoon numeroin 5-3 yli 700 kotikatsomon kannustaessa junkkaripelaajia.

Keväällä Kärpistä tuli Risto Ottavainen vahvistamaan JHT:tä ja omista pelaajista nostettiin rinkiin Tuomas Rautio. Mikko Outinen tuli KooKoosta ja Tommy Grönlund Kiekko-Espoosta. Robert Pukalovic vuokrattiin kahden pelin ajaksi KalPaan. JHT voitti SaPKon numeroin 5-2, mutta kärsi Turun Kiekko 67:lle tappion numeroin 2-7. Mikko Tavi Keravan Shakersista puki JHT-paidan ylleen. JHT voitti SaiPan numeroin 7-3, mutta kärsi tappion SaPKolle numeroin 2-5.

Seuralla oli melkoisia taloudellisia vaikeuksia. Valmentaja Jan Jasko antoi Kalajoki-lehdelle haastattelun, jossa hän totesi ettei hän ole tullut Kalajoelle rahan perään vaan rakkaudesta lajiin. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, seuran johto-organisaatiota on muutettava ja lupaukset on pidettävä. Jan Jasko pelipaita numero 21 ripustettiin Kalajoen jäähallin kattoon. JHT sijoittui divarissa sijalle kymmenen.

Viimeinen divarikausi

JHT:n toistaiseksi viimeiseksi divarikaudeksi jäi kausi 1995-1996. Joukkueen mudostaminen oli erittäin vaikeaa. Jan Jasko jatkoi valmentajana ja hän oli nyt suorittanut kahden maan valmentajatutkinnot. Robert Pukalovic ei enää Kalajoen joukkueessa pelannut. Slovakiasta tuli kaksi puolustajaa Miroslav Saga ja Radovan Sipos. Kotimaisista pelaajista JHT:n joukkueessa pelasivat nivalalaiset Ari Ohtamaa ja myöhemmin monenlaista kuuluisuutta saavuttanut Pasi Nielikäinen.

Muut pelaajat olivat Tommi Grönlund, Aki Fahler, Arto Pisilä, Juha Mäyrä, Pasi Priuska, Sami Markkanen, Pasi Bäckman, Timo Loukasvuori, Timo Seikkula, Tero Pisilä, Veli-Pekka Raitapuro ja Tuomas Rautio. Maalivahtina pelasi Tommi Hietala.

JHT kärsi tappion FoPS:lle nuemroin 4-8, Jyväskylän Diskokselle 1-6, Kiekko 67:lle 2-6. Diskokselle maksettiin kalavelat takaisin numeroin 5-1, mutta Lahden Kiekko-Reippaalle hävittiin numeroin 2-5. Kärpät löylytti junkkareita numeroin 4-10. Jukkarit oli saanut vahvistukseksi Ari Klintin, jonka saldo tässä ottelussa oli 2+1.

Omista junioreista Timo Seikkula valittiin 18-vuotiaiden maajoukkueeseen. Järvenpään Haukat juotti karvasta kalkkia JHT:lle numeroin 11-2, Saipa numeroin 5-1. Junkkareita tuli vahvistamaan Harri Viitanen Raahesta. JHT kärsi niukan 1-2 tappion Titaaneille, mutta voitti Järvenpään Haukat numeroin 7-4. Ottelun sankari oli Pasi Priuska kypärätempullaan. Junkkareilla oli vähän pelaajia käytettävissään ja siksi Radovan Sipos pelasi kahdessa kentässä.

Kevätkaudella FoPS voitti JHT:n numeroin 5-2, Kiekko 67 myös voitti JHT:n numeroin 5-2 , Reipas Lahdesta voitti JHT;n 10-2, Kärpät Oulusta 6-2, KooVee Tampereelta 9-3 ja Kokkolan Hermeskin juhli junkkareidenn kustannuksella numeroin 9-3. Jukkareihin tuli vahvistukseksi Sami Laine ja Marko Koski. Siitä huolimatta Kärpät kuritti JHT:ä numeroin 4-1.
JHT joutui karsintasarjaan yhdessä Hyvinkään Ahmojen, Kiekko-Vantaan, Uudenkaupungin Jääkotkien, Vaasan Sportin ja Jyväskylän Diskoksen kanssa.

JHT:n Timo Seikkula voitti 18-vuotiaiden EM-hopeaa, mutta se oli laiha lohtu, sillä JHT putosi II-divisioonaan hävittyään muun muassa Kiekko-Vantaalle 4-2, Ahmoille 11-2 ja Diskokselle 8-0.

Divarivierailu maksoi JHT;n vastuuhenkilöille erittäin paljon. Joidenkin taloudelliset uhraukset olivat kohtuuttomat jääkiekkoinnostuksen takia. Monet eivät Kalajoella halua edes muistella niitä ikäviä asioita.

Jari Nerg valmentajaksi

Kausi 1996-1997 pelattiin II-divisioonassa Jari Nergin valmennuksessa. Maalivahteina pelasivat Harri Hieta ja Toni Määttänen. Puolustajian Ville Vähäsarja, Tomi Takkunen, Timo Suni, Arto Pisilä ja Marko Lastikka. Hyökkääjinä pelasivat Jukka Kodis, Janne Tohila, Antti Mäkelä, Tomi Reinikainen, Kalle Turpeinen, Tero Pisilä, Tuomas Rautio, Sami Markkanen, Marko Raiman, Juha Mäyrä, Jyrki Kortet ja Pasi Priuska. Näin Kalajoelle oli saatu aikaan kalajokinen joukkue.

Ykköskentän keskusmieheksi tuli Hermeksestä Petri Forsell ja joukkuetta vahvisti vielä Mika Ritoniemi.

Kauden avausottelussa JHT voitti Kajaanin Hokin numeroin 11-4, mutta hävisi Rovaniemen Kiekko-79 numeroin 3-6. JHT kärsi jatkoaikatappion Raahe-Kiekolle numeroin 6-7. Kuusamon Pallo-Karhut on ollut useasti vaikea vastustaja JHT:lle ja niin oli nytkin, sillä Kuusamossa JHT:lle tuli murskatappio numeroin 1-10. Peli oli jotenkin nihkeää, sillä Oulun Kiekko-Kettujen kanssa pelattiin tasapeli 5-5 ja Nivalan Cowboysille hävittiin 4-5. Lohtua toi voitto Tornion IHC:stä numeroin 7-5 ja Kajaanin Hokista numeroin 7-4.

Pekka Priuska nähtiin Junkkareiden edustusjoukkueessa jo keväällä 1980 ja I-divarissa kausilla 93/94 ja 95/96 sekä II-divisioonassa 96/97 ja 97/98. Hän on ollut yksi Junkkarien luottopelaajista. Pekka Priuska pelasi myös muutaman kauden Ylivieskan Pallossa. Pekan urheilutausta on erittäin monipuolinen. Hän kuului 13-vuotiaana piirin parhaimpiin maastojuoksijoihin ja menestyi myös keihäänheitossa ja 60 metrin juoksussa. Myös pyöräily kuului Pekan lajivalikoimaan. Vuonna 1983 kakkoseen nousseessa joukkueessa pelasivat sekä Pekka että Juha Priuska. Erinomaisena maalintekijänä tunnetun Juhan ura päättyi ennenaikaisesti polvivamman takia. Nuorin veli Pasi Priuska oli juniorina maan parhaita pyöräilijöitä saavuttaen SM-tempoajossa parhaimmillaan neljännen sijan. Hän nousi 16-vuotiaana II divisioonapelaajaksi jääkiekossa. Priuskan veljeksillä ja isä Esko Priuskalla on ollut merkittävä osuus kalajokisessa jääkiekkohistoriassa. Isä-Esko on ollut junkkarien talkoomiesten aatelia.

Timo Seikkulalle MM-hopeaa

Kaudella 1997-1998 JHT:n ykköskentän hyökkäysketjun muodostivat Mika Ritoniemi, Sami Markkanen ja Pasi Priuska. Näiden lisäksi joukkueessa pelasivat Kalle Turpeinen, nuori nivalalainen Antti Junttila, Mika Kangas, Janne Ponto Oulusta, Juha Mäyrä ja Timo Järvinen maalissa, Pasi Forsberg, Marko Tuomainen, Tero Pisilä, Janne Tohila, Pekka Priuska, Aku Joki-Erkkilä, puolustaja Pasi Järvinen ja Jorma Malkamäki. Kauden aikana Kuopiosta tuli maalivahti Pasi Kolehmainen. Joukkuetta valmensi 15 vuotta Hermeksessä pelannut Lasse Mäntylä.

JHT voitti Ylivieskan Pallon numeroin 2-1, Närpiön Kraftin 7-2. Nivalan Cowboys kukistettiin kotiahalissa yli 600 katsojan todistaessa tapahtumaa numeroin 3-2. Närpiön Kraftille hävittiin 6-7, mutta Ylivieskan Pallo voitettiin 11-3. Viimeksi mainitussa ottelussa loisti JHT:n 16-vuotias Aku Joki-Erkkilä. JHT voitti myös Raahe-Kiekon numeroin 7-3 ja 6-2.Nivalan Cowboys hävisi JHT:lle numeroin 12-4 ja 4-3.KoMuHT: hävisi 6-3 ja pelasi Närpion Kraftin kanssa tasan 4-4. Maaliin oli hankittu Kalpasta Pasi Kolehmainen. Nivalan Cowboysit yllätti Junkkarit numeroin 3-4, mutta Ylivieskan Pallo koki tappion 16-3 Tässä ottelussa Sami Markkasen salo oli 5+4 ja Mika Ritoniemi oli mukana kahdeksassa maalissa. Joukkueeseen oli nostettu omia junioreita Marko Tuomainen ja Marko Mattila sekä Janne Tohila. Raahe-Kiekolle kärsittiin 2-5 tappio, mutta Jeppis voitettiin numeroin 10-5 ja S-Kiekko 8-0.

Ylemmässä loppusarjassa JHT voitti Kajaanin Hokin puhtaasti 9-0, mutta kärsi toisessa ottelussa 2-3 tappion. Jeppiksen JHT voitti 7-4 ja Rovaniemen Kiekon numeroin 6-3. Kuusamon Pallo-Karhut hävisivät Kalajoella yli 1000 hengen katsojan todistaessa tapahtumaa numeroin 11-5. JHT hävisi Raahe-Kiekolle 4-6. JHT voitti Iisalmen PK:n numeroin 6-3, ja Jeppiksen 8-4 sekä Rovaniemen Kiekon peräti 13-5.

Play off ottelussa JHT kärsi 7-2 tappion IPK:lle , mutta voitti toisen ottelun 6-3. Play off-kierroksella Tampereen Koovee kuritti JHT:tä numeroin 12-2 ja 6-3 otteluissa pääsystä divariaksrsintaan.

Timo Seikkula voitti nuorten MM-hopeaa.

Timo Seikkula pelasi myös yhden liigaottelun TPS:n paidassa kaudella 97/98. Pääasiallisesti hän pelasi tuolla kaudella TuTo.sssa. Seuraavalla kaudella Seikkula pelasi KalPan joukkueessa. Timo Seikkula on Pittsburgin varaus vuodelta 1996 numerolla 238. Timo Seikkula pelasi JHT:ssä kaudet 94-95 ja 95/96. Hän kiekkoili nuorten maajoukkueessa. Kauden 96/97 hän pelasi turkulaisessa Kiekkko 67:ssä.

Joni Puurulan läpimurtokausi

Kaudella 1998-1999 JHT:n maalia vartioi 16-vuotias Joni Puurula. Puolustuksen tukipylvääksi hankittiin 28-vuotias puolustaja Marko Pieniniemi Kärpistä. Joukkueessa pelasivat myös Pasi Forsberg, Pekka Priuska, Pasi Priuska, Sami Markkanen, Mika Ritoniemi, Juha Märyä, Tomi Reinikainen, Marko Tuomainen, Mika Lamperi, Jaakko Rahkola, Matti Perkiö, Tero Pisilä, Ville Vähäsraja, Toni Puranen, Henri Mustonen, Kimmo Tirri, Juha Kärsämä, Antti Filppula, Mika Lamberg. Myös Aku Joki-Erkkilä palasi joukkueeseen.

JHT voitti Ylivieskan Pallon todella murskalukemin 18-5. Mika Ritoniemen saldo tässä ottelussa oli 5+2 ja Marko Pieniniemen 1+6. JHT voitti Nivalan Cowboysin numeroin 8-6 ja 12-4, Hela-Kiekon 8-2, Närpiön Kraftin 7-5 ja Jeppiksen 9-3. KoMuHT:n kanssa pelattiin tasan 5-5. Raahe-Kiekolle kärsittiin 2-5 tappio, mutta Ylivieskan Pallo voitettiin numeroin 7-0. Tässä pelissä loisti junkkarivahti Joni Puurula.

YPa kukistettiin numeroin 9-5, mutta Nivalan Cowboysille kärsittiin 4-5 tappio. Närpion Kraft voitettiin 10-7. Ottelun sankareita olivat Aku Joki-Erkkilä ja Joni Puurula. Kauhan Hela-kiekon kanssa pelattiin 3-3 tasapeli ja Nivalan Cowboys voitettiin numeroin 5-4, kun ensin oli hävitty sille samoin numeroin. Jeppis kaatui numeroin 6-2, mutta Raahe-Kiekolle kärsittiin jälleen tappio numeroin 4-6. Ylivieskan Pallon kanssa pelattiin tasainen peli, jossa voitto kirjattiin JHT:lle numeroin 2-1.

Ylemmässä loppusarjassa JHT peittosi KoMuHT:n numeroin 4-1, Raahe-Kiekon 5-3, Oulu-Kiekon 4-3 ja Kuusamon Pallo-Karhut peräti 10-2. Iisalmen Pallo-Karhuille kärsittiin tappio 0-1 numeroin, mutta Haukiputaan Ahmat voitettiin 9-3 ja KoMuHT 8-7. Sami Markkasen saldo tässä ottelussa oli 5+2.
JHT voitti Iisalmen Pallo-Kerhot 7-4, mutta kärsi jälleen Raahe-Kiekolle tappion numeroin 4-5. Tässä ottelussa tuomari sekoili ja antoi junkkareille jäähyjä erätaukojenkin aikana. Kajaanin Hokki voitettiin 5-4, Haukiputaan Ahmat 4-3.

Lohkovoitto saavutettiin viiden pisteen erolla seuraavaan joukkueeseen. Ensimmäisellä play off-kierroksella Haukiputaan Ahmat voitettiin toisella jatkoajalla ajassa 87,35 maalein 4-3. Maalin viimeisteli Tomi Reinikainen. Toisella play off-kierroksella Kouvollan KooKoo juotti JHT:lle tappion karvasta kalkkia numeroin 6-0 ja 11-3.