Matti ”Mölli”
Keinonen nappaa kiekon vasemmassa kulmassa. Piiri pieni alkaa pyöriä
ja vetää vastustajia kimppuun. Mölli pujahtaa kärppänä
väljemmille vesille kiekon kanssa tai livauttaa ovelan syötön
omille. Kuuluisat piruetit ovat jälleen tehneet tehtävänsä. -
Siinä pyöriessä tiesi aina tarkkaan, mistä vasustajat tulivat ja
miten avautui tilaa. Piruetit eivät olleet mikään itsetarkoitus,
Tavaramerkkinsä – piruetit- hän kehitti jo poikasena ahtaan
pikkulammen jäällä. Koulusta päästyään aina ei edes ehtinyt
reppua viefä kotiin, kun oli kiire pelaamaan. Sinne lammelle
kerääntyi aina iso joukko poikia ja pienellä jäällä piti osata
pienessä tilassa kieputtaa sitten kiekkoa mailassa. Siisä se
pyöritystaito syntyi aivan pakon sanelemana, kuvailee Keinonen.
Ikänsä mies on tunnettu
mös Möllinä.Lempinimi syntyi, kun Matti epäselvään
nimikirjoitukseensa veti t:n viivat väärään paikkaan ja mini
luettiin Mölliksi.
Suomen ensimmäiset
jääkiekon MM-kisat Tampereella 1965 muistetaan muun muassa noista
kuuluisista Keinosen kuvioista. Suomi sai kasaan vain kolme pistettä,
mutta niistä yksi sitten oli sitäkin arvokkaampi. Suomi-Ruotsi …
Siinä koko kansan varma villitsijä jo tavallisena maaotteluna,
MM-pelistä puhumattakaan.
Leijonamiehistö oli
kokenut takaiskuja turnauksessa, mutta lähti Ruotsia vastaan
itsetunto ylimmillään. Valmentaja Joe Wirkkunen kehitti noissa
kisoissa oman kolikkosysteeminsä. Aina hotellissa tai bussissa, kun
oli vähänkään joutoaikaa, Joe otti esiin viisi- tai
kymmenpennisiä. Mölli oli kymmenpenninen, vastassa oli viiden
pennin pakkeja. Mitäs teet Mölli tässä tilanteessa? kysyi
valmentaja. Rahoja siirtelemällä sitten taktiikkoja luotiin. Ja
kassaan kilahti ikimuistoinen tasapeli Ruotsia vastaan.
Onnen hahmoja olivat
Keinonen, puolustaja Jarmo Wasama ja maailivahti Juhani Lahtinen.
Keinonen hyökkäsi Raimo Kilpiön ketjussa. Wasama ahersi Ilkka
Mesikämmenen parina ja Lahtinen torju ja torjui. Ensi erää oli
pelattu 16.36 kun kiekko oli Rutosin maalivahti Leif ”Honken”
Holmmqkvistin takana. - Otin kiekon oikeasta nurkasta, Ruotsin isot
kankeat pakit tulivat peräkkäin päälle, ensin ohitin Lasse
Björnin, sitten Rolle Stolzin – ja siitä aukesi maaliaikka,
muistelee Mölli. Toisen erän alussa Ruotsi tasoitti Håkan
Wickbergin maalilla. Kolmannen erän aluksi Keinonen uusi temppunsa
ja vei taas Suomen johtoon. Maali oli aivan ensimmäisen kopio. Suomi
alkoi elätell toiveita jopa voitosta. - Alku oli hyvä, mutta kantti
ei kestänyt. Aloimme leijua omassa kovuudessamme. Sanotaan, että
jos lumessa oli kävelty, ei jälkiä olisi näkynyt, runoilee
Keinonen.
Vajaa yhdeksän minuuttia
ennen loppua Tord Lundström iski 2-2 tasoituksen. - Tuon
Ruotsi-pelin jälkeen oltiin omalla tasolla ja hävittin jälleen
kerran Saksalle. Suomi sijoittui kotikisoissaan seitsemänneksi eli
toiseksi viimeiseksi.
Keinonen pelasi yhteensä
11 MM-kisat ja kahdet olympiakisat. Kun Mölli lupui teknisen koulun
vuoksi Insbruckin olympiamatkasta 1964, hän tähtäsi täysillä
Grenobleen 198. - Nilkkani murtui viikkoa ennen kisoja. Lääkäri
tarkasti Ranskassa jalkani ja määräsi sen kuudeksi viikoksi
kipsiin. Sanoin, etä ei kipsejä, minä pelaan, Jalkaani lyötiin
puudutuspiikki ennen jokaista ottelua, sattui nin pirusti, mutta
sainpahan kokeea hienon olympiaturnauksen. Maaotteluja
raumalaisväkkärä pelasi yhteensä 196. Mestaruussarjassa Mölli
voitti kaksi Suomen mestaruutta, ensin Lukossa 1963 ja sitten RU-38:n
riveissä Porissa 1967. Tuolloin hän voitti myös sarjan
pistepörssin ja maalikuninkuuden. Peliuransa hän lopetti
36-vuotiaana lyhyeksi jääneen TPS-visitiin jälkeen syksyllä 1977.
Matti Keinonen
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti