lauantai 3. toukokuuta 2014

Verne Lesche – koulutyttö, joka luisteli ME:n


Verne Lesche kiertää kunniakierrosta Helsinsingin Pallokentällä 26.helmikuuta 1933. Porilaisten marssi soi ja kansa hurraa lakitta päin. Vasta 15-vuotias koulutyttö Verne Lesche on kukistanut 1500 m:llä Yhdysvaltain mestariluistelijattaren Helen Binan ja tehnyt samalla ME:n 2.49,0. Eikä tässä kaikki: hän on samalla luistellut ensimmäisenä naisena alle kolmen minuutin, ja lisäksi kyseessä on ensimmäinen suomalaisen naisen tekemä ME.

Verne Lesche oli osallistunut luistelukilpailuihin ensimmäisen kerran vasta edellisenä vuonna ja sijoittunut tavallisilla hokkareilla kolmanneksi. Saatuaan kunnon luistimet ja vähän tyyliohjeita hän oli heti vamis suurempiin tekoihin: hän voitti Suomen mestaruuden 13 kertaa v. 1933-49 ja saavutti SM-kisoissa yhteensä 37 matkavoittoa. SE-tuloksia hän luisteli uransa aikana yli 20.

Kansainvälista vauhtia ulkomaanradoilla Verne kokeili ensimmäisen kerran Oslossa epävirallisissa EM-kilpailuissa 1934. Tuloksena oli toinen sija yhteispisteissä ja 1000 m:n ME 1.45,7.
Naisten ensimmäisissä MM-kilpailuissa 1936 Tukholmassa alkoi USA:n Kitty Kleinin, Norjan Laila Schou Nilsenin ja Suomen Verne Leschen kamppailu maailman parhaan luistelijattaren arvosta. Kitty Klein oli yhteispisteissä paras v. 1936, 1000 ja 3000 m:n kilpailut voittanut Lesche toinen. Seuraavana vuonna Davosissa Schou Nielsen voitti kaikki matkat ja oli kiistaton metari, Vernelle ojennettiin nyt pronssi. Schou Nielsen oli paras myös Oslossa 1938, mutta Verne Lesche jäi vähän; kaksi matkavoittoa ja hopeamitali.

Täysosuman vuoro oli Tampereella 1939. Vain 500 m:n voitto lipsahti ulkomaille, Hollannin Glou Donkerille, muilla kolmella matkalla Verne Lesche oli omaa luokkaansa ja voitti maailmanmestaruuden. Ensimmäistä suomalaista naispuolista maailmanmestaria hänestä ei tullut; se arvo oli mennyt edellisenä vuonna meloja Maggie Kalkalle.

Sotien aikana Verne Lesche harrasti enimmäkseen hiihtoa, mutta oli heti rauhan tultua jälleen jäillä. Neuvostoliitossa hän kilpaili ensimmäisenä suomalaisurheilijana v. 1946 Kiovassa. Naisten MM-kisossa Drammenissa v. 1947 hän osoitti nuoremmilleen, että sodanedellinen kunto ja taidot olivat tallella; neljä matkavoittoa ja toinen maailmanmestaruus. Samana vuonna Verne avioitui norjalaisen lehtimiehen Knut Wanbergin kanssa, mutta edusti Suomea vielä kaksissa MM-kisoissa. Mitaleita ei enää tullut, mutta pitkillä matkoilla rva Wanberg oli edelleen kova; hän voitti 5000 m sekä vuoden 1948 että vuoden 1949 MM-kisoissa – jälkimmäisissä matka taittui ME-ajassa 9.26,8. Siinä vauhdissa uupuivat radoille tulleet neuvostoliittolaisetkin, jotka sitten hallitsivatkin pitkään naisten pikaluistelua.

Verne Lesche

Arvokisojen mitalistit

Suomalaisten tekemät maailmanennätykset

Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 1 ISBN 951-31-8905-35

Ei kommentteja: