-Pois alta, Saaristo
heittää! Huudot kävivät tutuiksi Suomen maassa Tukholman
Olympiakisojen jälkeen. Julius Saaristo oli aloittanut suomalaisen
keihäshegemonian luomisen. Keihäänheiton olympiavoittajasta tuli
niin unnettu, että hän voitti Suomen Urheilulehden
lukijaäänestyksensä itsensä Hannes Kolehmaisen. Mutta helposti ei
olympiakullan sankaruutta voitettu, vaikka suomalaiset olivat jo
edellisenä vuonna asettaneet toiveensa vantteraan
tamperlais-viipurilaiseen nuoreen mieheen. Saaristo oli v. 1911
ensimmäisenä heittänyt keihästä yli 60 metriä.
Suomesta oli järjestäjille
tarjottu koivukeihäitä, mutta heittopaikalle kiikutettiin vain iso
läjä saarnikeihäitä. Niiden löysyys tiedettiin, saarnikepit
väpättivät ilmassa kuin pahaiset niitä kunnolla lentämään.
Ruotsalaiset olivat päättäneet opettaa itänaapureitaan kovalla
kädellä. Kilpailun alkukin myöhästyi yllättäen tunnilla ja kas
kummaa, kilpailuun löytyi yksi koivukeppi. Sitä tietenkin sai
käyttää vain Eric Lemming.
Lemming voitti miten
tahtoi, hänen ME-kaareensa kertyi mittaa 60,64. Saaristo jäi
puristelemaan nyrkkejään kahden metrin päähän. Kolme päivää
myöhemmin Lemming oli kuitenkin hukannut teränsä. Molempien käsien
kilpailussa hän oli kesy tai sitten hän ei pitänyt ”moniottelua”
arvossa. Ehkä tässä oli selitys Saariston viimeiselle paremman
käden heitolle, jossa hän sai käyttää Lemingin koivukeppiä.
Tällä viimeisellä yrityksellä Saariston keihäs kaarsi komeaan
ME-lukemaan 61,00, joka lienee ollut Lemmingille kova pala.
Koska Saaristo oli vielä
ylivoimaisempi huonomman käden heittäjänä (ME 52,42 v. 1919), hän
voitti yhteiskilpailun yli kahdella metrillä. ME 109,42 oli kova,
sillä kylmästi neljänneksi tiputettu Lemmin ei saanut edes 100
metrin rajaa rikki. Kolmoisvoiton hakkineet suomalaiset osoittivat
tutun aitoja keihäsmiesten piirteitä, sillä he eivät enää
katsoneet tarpeen jatkaa kilpailua. Varsinaisessa finaalissa olisi
kolme parasta saanut vielä heittää kolme kertaa.
Julius Saaristo oli hvä,
vahva heittäjätyyppi (181 cm, 81 kg) ja hänen harjoitustaustansa
kelpaisi malliksi tänäkn päivänä. Saaristo innostui
yleisurheilusta 12-vuotiaana. Hän lähti mukaan rautatieläisten
urheiluseuran Tarmon harjoituksiin. Pian Saaristo harjoitteli kaikkia
yleisurhielulajeja ja pelasi ahkerasti kuningaspalloa.
- Mitään erityistä ohjelmaa minulla ei ollut, harjoittelin täysin omaan resepteni mukaan. Keihääseen kehitin oman tyylinkin, muisteli Saaristo, jonka kansallinen läpimurto oli totta 19-vuotiaana 1910.
Kovin nopsasti Saaristo ei
kuitenkaan kehittynyt, sillä heitettyään v. 1907 ennätyksekseen
39.54, kaksi vuotta myöhemmin tilastoista läytyy tulos 44,44.
Vuonna 1910 Saaristo kypsyi ME-tasolle. Ensimmäisellä
kilpailumatkallaan Tukholmassa Saaristo voitti keihään
yhteistuloksella 95,03, huonommalla kädellä heitetty 46,47 oli
peräti ME.
Vuosina 1913-18 Saaristo
oleskeli Saksassa ja kilpaili vähän. Kesäkuussa 1913 hän kärsi
ainoan tappionsa hävitessään Prahassa Unkarin Mor Koczanille
tuloksella 55,87.
Palattuaan Suomeen
pitkältä opiskelu- ja sotaretkeltään, Saaristo pystyi v. 1919
taas voittamaan Suomen mestaruuden komella yhteistuloksella 111,46.
Anterverpenin olympiakisoihin Saaristo lähti, kun kutsu kuului.
Jääkärikapteeni Saaristo oli vallinaisesti valmistautunut, mutta
heitti ennätyksensä 63,39,5 ö ja varmisti puolen sentin erolla
Viron Alensander Klumbergiin Suomen nelosvoiton.
Saaristo lopetti
kilpailemisen vasta 1925. Vuonna 1923 hän paransi Goteborgin kisojen
karsinnassa vielä yhteistuloksen ennätystään lukemiin 112,39.
Göteborgissa hän otti nuoremmilta luulot pois heti ensimmäisellään
68.07. Saaristoa pidettiinkin vielä Pariisin kisojen kovana miehenä,
mutta Göteborgin pitkä heitto säski kyynärpään eikä hän
Pariisin karsinnoissa kyennyt parempaan kuin 55,80:een.
Julius Saaristo
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/saaristolle_olympiakultaa_tukholmasta_4772.html#media=4782
Tukholman olympialaiset 1912
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tukholman_olympialaiset_1912_30954.html#media=30959
Suomen urheilumuseo
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti