Rainer Steniius
Pentti Eskola
Rainer Stenius siirtyi
pesäpallon parista pituushyppyyn vasta 16-vuotiaana. Kolmen vuoden
päästä vuonna 1962 hän voitti jo Kalevan kisoissa Suomen
mestaruuden nuorten Suomen ennätyksellään 775. Vahvajalkaisen
Steniusken huikea kehityskaari jatkui samana kesänä. Belgaradin
EM-kisoissa Stenius paransai nuorten Suomen ennätyksen lukemiin 785,
joka jäi Pentti Eskolan SE-leiskauksesta vain sentin päähän.
Maailmanennätyksen 831
kesäkuussa 1962 hypännyt Igor Ter-Ovanesjan oli Belgradisssa aivan
omilla lukemillaan ponkaistuaan 619. Steniuksken kanssa samaan
tuloksen hyppäsi myös Pentti Eskola. Ja tämä suomalaisten
maaginen 785 riittikin mitalipallille, sillä neljänneksi
sijoittunut Neuvostoliiton Dmitri Bodarenko jäi tuloksellaan 783
kaksi senttiä. Stenius voitti Eskolan sillä hänen toiseksi paras
hyppynsä kantoi 784, kun Eskola pääsi 778.
Tokion olympiakisat jäivät
Rainer Steniukselta käymättä loukkaantumisen vuoksi. Vuonna 1965
Stenius sivusi Pentti Eskolan SE-tulosta 804. Toukokuussa 1966 kuui
USA:n suunnasta kummia. Rainer Stenius oli leiskauttanut Los
Angelesissa 816. EM-mitalitoiveet heräsivät taas, Stenius oli ennen
Budabestin EM-kisoja Euroopan tilaston kolmas.
Budabestin
pituusfinaalissa Rainer Steniuksella ei ollut onnea matkassaan. Vielä
kolmen kierroksen jälkeen hän oli tuloksellaan 768 kolmantena,
mutta lopussa meni vielä kaksi miestä ohi.
Stenius asti pari noin
kahdeksan metrin yppyä yli. Näillä hypyillään hän olisi
taistellut jopa voitosta. Kisan mitalit menivät tuloksella 798, 788
ja 788. Lisäksi viidennen kierroksen hypyssä Stenius hieman
loukkasi jalkaansa. Senius kuului myös maamme parhaisiin
pikajuoksijoihin. Vuonna 1965 hän oli mukana Suomen 4x100 metrin
viestijoukkueessa, joka juoksi uuden Suomen ennätyksen 40,6.
Rainer Stenius
Pentti Eskola
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti