Rooman helteisissä
olympiakisoissa 1960 Suomen mitalisaalis jäi vaatimattomaksi,
voimistelija Eugen Ekamanin hankkima ainoa kulta tuli vasta kisojen
lopussa. Harvoihin myönteisiin esityksiin kuului 57-kiloisen
nyrkkeilijät Jorma Limmosen pronssimitali. Kisojen jälkeen 26
vuotta täyttäneellä Limmosella oli taustanaan jo suhteellisen
pitkä kilpa-ura. Urheilun pariin ”Jomi” pääsi jo
poikavuosinaan Järvenpäässä.
Paini ja pesäpallo
valoivat alkuinnostuksen kunnes menestyminen nyrkkeilyn
poikasarjoissa ja TUL:n silloisen valmentajan Eino ”Aki” Monosen
yllytys siirsivät mielenkiinnon kokonaan kehän kiehtoviin
tunnelmiin.
Siitä lähtien Jorma
Limmosen sydän sykki pelkästään nyrkkeilylle. Ei kuitenkaan
ksokaan liikaa, sillä leipätyö täytyi hoitaa.
Ammattilaissopimusta hän ei koskaan allekirjoittanut, vaikka
sellainen neuvotteluasteella olikin.
Helsingin Tarmoa edustanut
Jomi esiintyi olympiatasolla Roomassa 1960 ja myös neljä vuotta
myöhemmin Tokiossa, Hyvä yritys olivat Helsingin kisojen karsinnat,
joihin hän osallistui vain 17-vuotiaana. Melbournen minijoukkueeseen
1956 ei Jomi mahtunut, mutta Roomassa hän oli parhaimmillaan.
Menestyksen taustalla oli
edellisenä vuonna alkanut tiivis valmennuksellinen yhteistyä
liittojen ulkopuolella toimineen insinööri Mauri Luukkosen kanssa.
Tämä pystyi antamaan harvoille valmennettavilleen myös henkistä
voimaa. Luukkonen teki myös siihen saakka varovaisena
puolustusnyrkkeilijänä tunnetusta Limmosesta päättäväisen ja
aktiivisesti voittoon pyrkivän ottelijan.
Alkukierroksilla Limmonen
kukisti ammattilaisten tulevan Euroopan mestarin, Tanskan Börge
Kroghin, Iso-Britannian Phil Lundgrenin ja Rhodesian Abel Bekkerin.
Jomi oli jo 57-kiloisten
neljän parhaan joukosa, kun vastapäiseen kehän kulmaan nousi 2.
elokuuta Italian huippuvalmennetun joukkueen toivo Francesco Musso.
Koska tämän ottelut aina olivat ennen suomalaista, ei Jomi saanut
tilaisuutta edes kunnolla vilkaista Musson nyrkkeilytapaa.
Suomen valmennuspuoli
uskoi tämän hyökkäävän, mutta mies olikin vaihteeksi eri maata,
tarkka pisteiden kerääjä. Jorma Limmonen pääsi tosin
hallitsemaan kehätapahtumia ottelun loppuvaiheessa, mutta tuomarin
näkemys ja erityisesti Mussoa hurjasti kannustanut roomalainen
kotikatsomo tekivät roomalaisesta voittajan ja seuraavana iltana
kutalimitalimiehen.
Jorma Limmosen nimi jää
nyrkkeilyn aikakirjoihin monella muullakin tavalla. Hän voitti
vuosien 1953-64 välillä ennätykselliset kymmenen Suomen
mestaruutta 51-57 kilon sarjoissa. Lisäksi tulivat neljä Pohjolan
mestaruutta sekä kolme EM-edustusta.
Limmonen nyrkkeili
kaikkiaan 39 maaottelussa, mikä on niin ikään ennätys lajissaan.
Jorma Limmonen
Limmonen nyrkkeilykehien herrasmies
http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/21917-limmonen-nyrkkeilykehien-herrasmies
Jorma Limmonen on kuolluthttp://www.iltalehti.fi/urheilu/2012112916391611_ur.shtml
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti