Antti Tyrväinen – ampumahiihdon hopeamies

Kahden herran – ampumahiihdon ja ammunnan – palvelija Antti Tyrväinen on elävä esimerkki siitä, että kilpaurheilussa voitot ja tappiot saattavat olla pienestä kiinni. Paremmalla onnella Tyrväinenkin olisi saattanut olla kilpakenttien suuria suomalaissankareita – olympiavoittaja ja kolminkertainen maailmanmestari, mutta hänen kohtalokseen tuli aina jäädä arvokisojen täysosuman tuntumaan.

Tyrväisen merittilista osoittaa myös, kuinka vaikeaa ”kahden herran palveleminen” on huipputasolla. Hiihtokunnoltaan hän veti parhaimmillaan vertoja kärkipään aktiivihiihtäjille ja ammunnassa hän ylsi arvokisojen mitalisijoille. Ampumahiihdon molempienkaan osalajien erinomainen hallinta ei kuitenkaan riittänyt takaamaan täysosumaa arvokisoissa. Esimerkiksi 1963 Tyrväinen ampui ammunnan EM-kisoissa pronssia, mutta Seefeldin olympialadulla 1964 tuli silti neljä hutia.

Kilpailukaudellaan tikkakoskelainen ylivääpeli pohjusti kansainvälisen maineemme ampumahiihdon suurmaana. Squaw Valleyn hopeamies ja MM-kisojen useampikertainen mitalimes viritti kanssakilpailijoissaan aina ylimääräisen hermokerroksen asettuessaan lähtöviivalle.

Ensimmäisissä arvokisoissaan, ampumahiihdon toisissa maailmanmestaruuskilpailuissa Italiassa 1959 Tyrväinen sai vielä maksaa oppirahoja hiihdon ja ammunnan yhdenniveltämisen vaikeudessa. 20 laukauksesta osui tauluun vain yhdeksän. Mutta McKinney Greekin metsissä SquawValleyssa vuotta myöhemmin Tyrväisen jyvä oli kohdallaan.

Suomalainen suoritti tavoilleen uskollisena hyvän hiihdon, ampui vain kaksi ohilaukausta, mutta edellä lhtenyt Ruotsin Lestander ällistytti kanssakilpailijat mahdottomana pidetyllä virheettömällä ammunnalla. Tyrväisen hurja hiihtovauhtikaan ei riittänyt, vaivaiset 36 sekuntia erottivat lopulta Suomen joukkueen 26-vuotiaan kuopuksen kullasta.

Ruotsin Lestanderin jälkeen nousi Neuvostoliiton Vladimir Melanin, 60-luvun alun ampumahiihdon ehdoton valtias, esteeksi Tyrväisen ampumahiihtäjäuran kruunaukselle. Omissa MM-kisoissa 1962 Hämeenlinnassa lentokonemekaanikolta lipsahti yksi ohi laukaus, mutta Melanin hiihtovauhti oli ykinkertaisesti liian raju – 38 sekuntia jäi nyt erottamaan Tyrväisen voitosta. Hämeenlinnan toisinto koettiin seuraavana vuonna Seefeldin MM-kisoissa. Jo kolmannen kerran ampumahiihdon arvokisoissa Tyrväinen joutui toteamaan: jälleen yksi laukaus kultaan.

Viimeisen kerran MM-tasolla Tyrväinen haki täysosumaa Elverumissa 1965. Vaikka Tyrväinen ylsi täydelliseen ammuntaan, jäi maailmanmestaruus harmittavasti 23 sekunnin päähän.

Antti Tyrväinen

http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henkil%C3%B6/Antti%20Tyrv%C3%A4inen

Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9