Naisten MM-kilpailuissa
Ruotsin Eskilstunassa helmikuussa 1951kuopiolaisella konttoristilla
Eevi Huttusella oli elämänsä tilaisuus ottaa maailmanmestaruus.
Ensimmäisellä matkalla , 500 m:llä Huttunen sijoittui toiseksi,
edelle ehti Norjan Ragni Thorvaldsen. Pikamatkan jälkeen
Eskiltunassa MM-kisat olivat yhtä juhlaa, Eevi Huttunen voittaa
ensin 3000 m:n kisan ja seuraavana päivänä molemmat matkat 1000 ja
5000 metriä. Yhteispisteissä hän on aivan omaa luokkaa.
Sota haittasi ja siirsi
Eevi Huttusen kuten monen muun urheilijan uraa. Ensimmäisen
MM-kisamatkansa hän sai v. 1948 voitettuaan SM-kilpailut;
ensimmäisen SM-kilpailujen matkavoittonsa hän oli ottanut 1000
m:llä v. 1941. Vuonna 1949 mestariksi luisteli vielä kerran suuri
esikuva Verne Lesche, joka voitti kolme matkaa, Eevillä oli paremmat
yhteispisteet, mutta kolmen matkan voitto riitti yleismetaruuteen.
Vuodesta 1950 alkoi Eevi
Huttusen kotimainen valtakausi, joka kesti olympiavuoteen 1960
saakka. SM-jäillä hän oli ylivoimainen: yleismestaruus ja kaikki
matkavoitot v. 1950-55, yleismestaruus 1957 , 1959 ja 1960.
MM-kisoissa Eevi oli mestaruusvuotensa jälkeen kolmesti neljäs,
kahdesti viides ja kerran kuudes. Suomen ennätyksiä hän luisteli
eri matkoilla kaikkiaan 12. Ura huipentui Squaw Valleyssa 1960,
naisluistelijat olivat ensimmäisen kerran kelpuutettu
olympiakisoihin, Squaw Valleyssä pisin matka oli 3000 metriä. Se
toi 37-vuotiaalle Eevi Huttuselle 23. helmikuuta 1960 olympialaisen
pronssimitalin. Pitkä ura oli päätöksessään.
Eevi Huttunen
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 1 ISBN 951-31-8904-5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti