sunnuntai 3. elokuuta 2014

Viljo Heino – vaaran vuosien ennätysjuoksija

Viljo Heino, Emil Zatopek

Elokuun 3. päivänä 1944 Heino iski Helsingissä Taisto Mäen 10 000 metrin maailmanennätyksen kimppuun. Yritys kariutui, kun 7000 metrin juoksun jälkeen nyrjähtäneen nilkan puudutuspiikin vaikutus loppui. Siinä vaiheessa 10 sekuntia Mäen ME-juoksun väliaikoja edellä olleen Heinon rullaava juoksu muuttui onnahtelevaksi ja hän jäi kaikkien aikojen toisella puoli tuntia alittaneella ajalla 29.56,2 vain 3,5 sekuntia ME-ajasta. Yleisö kuitenkin tiesi, että on vain ajan kysymys, kun Heino juoksee maailmanennätyksen.

Kolmen viikon kuluttua 25.8. Heino teki Helsingin olympistadionilla uuden ME-yrityksen. Kun yleisö oli kuullut, että Heinon jalka oli kunnossa, niin lehtereille saapui peräti 15000 henkeä. Ruotsin Tillman veti 3000 metriä ja vaikka väliaika lupaili selvästi alle puolen tunnin vauhtia, tämä ei riittänyt Heinolle. Hän siirtyi kärkeen ja sivuutti puolen matkan väliaikapisteen ajassa 14.50 ja antoi aavistuksen siitä, mitä tuleman piti.

Heinon luista-askelinen meno jatkui vauhdikkaana loppumatkankin. Niinpä yleisö sai riemuita uudesta maailmanennätyksestä 29.35,4, joka oli peräti 17,2 sekuntia parempi kuin Taisto Mäen maailmanennätys. Väliaikana saatiin kirjoihin 6 mailin ME 28.38,6 ja Heino jatkoi vielä puolen tunnin ME-matkaksi 10131 m.
Karhulan hirvi” oli tehnyt sen, minkä hän mielessään päätti kesäkuussa.

Saman vuoden syksynä Heino juoksi Göteborgissa 5000 metrillä maailman kärkiajan 14.09.6, joka oli kaikkien aikojen kolmanneksi paras tulos. Tämä aika jäi myös Heinon ennätykseksi. Loppukaudesta Heino innostui kokeilemaan ylipitkiä matkoja ja tuloksena olivat 10 mailin ja tunnin juoksun maailmanennätykset.

Viljo Heino oli talvisodassa haavoittunut jalkaan, mutta onneksi jalka parani täysin. Jatkosodassa Heino taistelu Syvärin rintamalla. Hän sai siirron 1943 vuoden loppupuolella Haminaan ja harjoitusolosuhteet paranivat olennaisesti. Niinpä ”Syvärin kersantti” Heino seuraavana vuonna hurmasikin sotein masentaman suomalaisen urheiluyleisön.

Ruotsalaiset urheilujohtajat olivat vuonna 1946 ponnekkaasti yrittäneet saada Heinon ammattilaiseksi. Ruotsalaisten esittämien syytösten perusteella Heino oli ollut koko alkukesän 1946 kilpailukiellossa. Mutta Kekkonen ja Lauri Miettinen olivat SUL:n edustajina onnistuneet hoitamaan asiat IAAF:n Oslon kokouksessa niin, että Heino sai seruaavana päivänä juosta EM-kympin.

Ja Karhulan hirvi lähtikin lennokkaimaan raviinsa päästyään vihdoin vapaaksi puolen vuoden pannastaan. Heino otti EM-kultaa uransa kolmannella puolen tunnin alituksella juostuaan 29.52,0. Suomen kaksoisvoiton varmisti toinen Karhulan poika Helge Perälä. Heino ero Perälään oli peräti 39,4 sekuntia!
Heino näytti ruotsalaisille pitkää nenää oikein kyynäränmitalla. Oslon 5000 metrillä Heino sijoittui neljänneksi ajalla 14.24,4.

Viljo Heino kilpaili huippuvuosinaan runsaasti. Vuosina 1944-45 hän juoksi kaikkiaan 54 kertaa peräkkäin häviämättä kertaakaan. Tämä on tiettävästi kestävyysjuoksusektorilla maailmanennätys. Tiukin kilpailuruletti pyori Pohjanmaalla, jossa tuli jopa kahdeksan kilpailua 10 päivässä.
Kun Heinoa kuljettanut linta-auto myöhästyi kerran tunnin verran kilpailumatkalta, niin tuhatkunta katselijaa oli tullut linja-autoasemalle katsomaan, tuleeko Heino varmasti paikalle. Kun Heino sitten astui ulos linja-autosta, niin isolla joukolla marssittiin kentälle kilpailujen jo alettua.

Varsin vanhana jouksuharjoittelun aloittaneen Heinon huippukauden ainoat olympialaiset olivat vuonna 1948 Lontoossa. Siellä odotettiin titaaninen kamppailua Heinon ja Emil Zatpåekin välillä.
Keväisen pohjerevähdyksen jälkeen Heino ei pystynyt parhaalla mahdollisella tavalla valmistautumaan kisaan. Kun vielä vatsatauti iski Lontoosa, niin Heino joutui keskeyttämään 6500 metrin kohdalla ainoan olympiakymppinsä. Heino osallistui Lontoossa myös elämänsä ensimmäiselle marantonille sijoittuen ajalla 2.41.22 11.nneksi.

Vielä vuonna 1949, jo 35-vuotiaana ikämiehenä, Heino riisti hetkeksi 10000 metrin maailmanennätyksen Zatopekilta juoksemalla Kouvolla ME-ajan 29.27,2. Zatopek otti omansa takaisin samana syksynä. Heino tulos kesti SE-ennätyksenä 10 vuotta ja ikämiesten SE-aikana 32 vuotta.

Viljo Heino

Viljo Heino

Viljo Heino

Heino, Zatopek


Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 1 ISBN 951-31-8904-5

Ei kommentteja: