Viljo Heino, Emil Zatopek
Elokuun 3. päivänä 1944
Heino iski Helsingissä Taisto Mäen 10 000 metrin maailmanennätyksen
kimppuun. Yritys kariutui, kun 7000 metrin juoksun jälkeen
nyrjähtäneen nilkan puudutuspiikin vaikutus loppui. Siinä
vaiheessa 10 sekuntia Mäen ME-juoksun väliaikoja edellä olleen
Heinon rullaava juoksu muuttui onnahtelevaksi ja hän jäi kaikkien
aikojen toisella puoli tuntia alittaneella ajalla 29.56,2 vain 3,5
sekuntia ME-ajasta. Yleisö kuitenkin tiesi, että on vain ajan
kysymys, kun Heino juoksee maailmanennätyksen.
Kolmen viikon kuluttua
25.8. Heino teki Helsingin olympistadionilla uuden ME-yrityksen. Kun
yleisö oli kuullut, että Heinon jalka oli kunnossa, niin
lehtereille saapui peräti 15000 henkeä. Ruotsin Tillman veti 3000
metriä ja vaikka väliaika lupaili selvästi alle puolen tunnin
vauhtia, tämä ei riittänyt Heinolle. Hän siirtyi kärkeen ja
sivuutti puolen matkan väliaikapisteen ajassa 14.50 ja antoi
aavistuksen siitä, mitä tuleman piti.
Heinon luista-askelinen
meno jatkui vauhdikkaana loppumatkankin. Niinpä yleisö sai riemuita
uudesta maailmanennätyksestä 29.35,4, joka oli peräti 17,2
sekuntia parempi kuin Taisto Mäen maailmanennätys. Väliaikana
saatiin kirjoihin 6 mailin ME 28.38,6 ja Heino jatkoi vielä puolen
tunnin ME-matkaksi 10131 m.
”Karhulan hirvi” oli
tehnyt sen, minkä hän mielessään päätti kesäkuussa.
Saman vuoden syksynä
Heino juoksi Göteborgissa 5000 metrillä maailman kärkiajan
14.09.6, joka oli kaikkien aikojen kolmanneksi paras tulos. Tämä
aika jäi myös Heinon ennätykseksi. Loppukaudesta Heino innostui
kokeilemaan ylipitkiä matkoja ja tuloksena olivat 10 mailin ja
tunnin juoksun maailmanennätykset.
Viljo Heino oli
talvisodassa haavoittunut jalkaan, mutta onneksi jalka parani täysin.
Jatkosodassa Heino taistelu Syvärin rintamalla. Hän sai siirron
1943 vuoden loppupuolella Haminaan ja harjoitusolosuhteet paranivat
olennaisesti. Niinpä ”Syvärin kersantti” Heino seuraavana
vuonna hurmasikin sotein masentaman suomalaisen urheiluyleisön.
Ruotsalaiset
urheilujohtajat olivat vuonna 1946 ponnekkaasti yrittäneet saada
Heinon ammattilaiseksi. Ruotsalaisten esittämien syytösten
perusteella Heino oli ollut koko alkukesän 1946 kilpailukiellossa.
Mutta Kekkonen ja Lauri Miettinen olivat SUL:n edustajina onnistuneet
hoitamaan asiat IAAF:n Oslon kokouksessa niin, että Heino sai
seruaavana päivänä juosta EM-kympin.
Ja Karhulan hirvi lähtikin
lennokkaimaan raviinsa päästyään vihdoin vapaaksi puolen vuoden
pannastaan. Heino otti EM-kultaa uransa kolmannella puolen tunnin
alituksella juostuaan 29.52,0. Suomen kaksoisvoiton varmisti toinen
Karhulan poika Helge Perälä. Heino ero Perälään oli peräti 39,4
sekuntia!
Heino näytti
ruotsalaisille pitkää nenää oikein kyynäränmitalla. Oslon 5000
metrillä Heino sijoittui neljänneksi ajalla 14.24,4.
Viljo Heino kilpaili
huippuvuosinaan runsaasti. Vuosina 1944-45 hän juoksi kaikkiaan 54
kertaa peräkkäin häviämättä kertaakaan. Tämä on tiettävästi
kestävyysjuoksusektorilla maailmanennätys. Tiukin kilpailuruletti
pyori Pohjanmaalla, jossa tuli jopa kahdeksan kilpailua 10 päivässä.
Kun Heinoa kuljettanut
linta-auto myöhästyi kerran tunnin verran kilpailumatkalta, niin
tuhatkunta katselijaa oli tullut linja-autoasemalle katsomaan,
tuleeko Heino varmasti paikalle. Kun Heino sitten astui ulos
linja-autosta, niin isolla joukolla marssittiin kentälle kilpailujen
jo alettua.
Varsin vanhana
jouksuharjoittelun aloittaneen Heinon huippukauden ainoat
olympialaiset olivat vuonna 1948 Lontoossa. Siellä odotettiin
titaaninen kamppailua Heinon ja Emil Zatpåekin välillä.
Keväisen pohjerevähdyksen
jälkeen Heino ei pystynyt parhaalla mahdollisella tavalla
valmistautumaan kisaan. Kun vielä vatsatauti iski Lontoosa, niin
Heino joutui keskeyttämään 6500 metrin kohdalla ainoan
olympiakymppinsä. Heino osallistui Lontoossa myös elämänsä
ensimmäiselle marantonille sijoittuen ajalla 2.41.22 11.nneksi.
Vielä vuonna 1949, jo
35-vuotiaana ikämiehenä, Heino riisti hetkeksi 10000 metrin
maailmanennätyksen Zatopekilta juoksemalla Kouvolla ME-ajan 29.27,2.
Zatopek otti omansa takaisin samana syksynä. Heino tulos kesti
SE-ennätyksenä 10 vuotta ja ikämiesten SE-aikana 32 vuotta.
Viljo Heino
Viljo Heino
Viljo Heino
Heino, Zatopek
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 1 ISBN 951-31-8904-5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti