Toholammilla syntynyt,
mutta suurimman osan elämästään Jyväskylässä viettänyt
Kullervo Leskinen rohmusi pitkän kilpailu-uransa aikana peräti 15 kultaista MM-mitalia ja toisen mokovan himmeämpiä.
Kaikkien aikojen
menestyksekkäin suomalainen kivääriampuja Kullervo (Kurre)
Leskinen harrasti poikavuosinaan liikuntaa varsin monipuolisesti, mm.
hiihtoa ja eri palloilulajeja, erityisesti
jalkapallia. Siitä hän saikin erinomaisen pohjan keskittyessään
jo varsin nuorena ampumaurheiluun.
Ensimmäisen kipinän
ampumaurheiluun Kullervo Leskinen sai jo 14-vuotiaana käydessään
seuraamassa Vaasan länin Metsästys- ja Ampumaseuran kilpailuja.
Lähin kilpakumppani löytyi pian perhepiiristä, sillä Leskisen
vuotta nuorempi veli Viljo kehittyi hänkin MM-tason ampujaksi.
Kullervo Leskinen kipusi
maailman huipulle poikkeuksellisen nuorena. Vuonna 1930 vasta
21-vuotias Leskinen paukutteli vapaakiväärillä ensimmäisenä
suomalaisena suurmesteriluokan tuloksen, jolla pohjalaisnuorukainen
lunasti paikkansa saman vuoden MM-ksoihin Antwerpeniin.
Antwerpenissä rämäpäinen
nuori mies ei turhaan kunnioittanut kokeneempia kilpakumppaneitaaan,
vaan nappasi heti ensimmäsissä arvokisoissaan kultaa
vapaakiväärillä makuulta ja vieläpä maailmanennätystä
sivuavalla tuloksella 398. Lisäksi tuliaisina oli vielä kaksi
hopeaa, pienoiskiväärin polvelta ja makuulta. Kullervo Leskinen oli
näin ensimmäinen suomalaisampuja, joka MM-kisoissa ylti
henkilökohtaiseeen kultamitaliin.
Leskisen värikkään ja
menestyksekkään uran erikoisuuksiin kuuluu sekin, että hän
saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa vasta vuonna 1931, vuosi
MM-kullan jälkeen. Tosin ennen Antwerpenin täysosumaa hän oli
ltänyt vähintään SM-kullan arvoiseen Suojeluskuntien
ampumestaruuteen.
Vuodesta 1945 Valmet Oy:n
Rautpohjan tehtaila viilarina, myöhemmin työnjohtajana
työskennellyt Kullervo Leskinen saavutti pitkän uransa aikana
kaikkiaan 19 maailmanmestaruutta, joista viisi henkilökohtaista ja
kolme vieläpä ME-tuloksella. Aivan ”huulilla” oli muutama
lisäkultakin, sillä kolme kertaa Leskinen saavutti MM-kisoissa
voittotuloksen, mutta menetti kirkkaimman mitalin kymppien
laskennassa. Joku jo ehtikin epäillä ”Kullervon kirouksen”
vaivanneen suomalaista mestariampujaa.
Henklökohtaisia
MM-hopemitaleja Leskiselle kertyi kaikkiaan kahdeksan ja pronsseja
viisi. Vastaavaan mitalisaaliiseen ei kukaan muu suomalaisurheilija
ol koskaan yltänyt.
Kullervo Leskinen pysyi
maailman huipulla poikeuksellisen pitkään. Jos Leskinen oli
ensimmäistä MM-kultaansa ampuessaan poikkeuksellisen nuori, nin
viimeinen mestaruus tuli jo reilusti miehen iässä vuonna 1952
Oslossa, jolloin Keski-Suomen Ampujien sankari täytti 44 vuotta.
Oslon kultamitali oli tavallaan 22 vuoden takaisen Antverpenin
kisojen toisinto. Sekin tuli vapaakiväärillä ja makuukilvassa.
Uransa huikeimman tuloksen
Kullervo Leskinen ampui vuonna 1933 Presidentin kilpailuissa, jolloin
hän laukoi vapaakiväärin täysottelussa peräti 25 pistettä ME:tä
paremman tuloksen 1139. Maailmanennätykseksi hyväksyttiin silloin
vain MM-kisoissa tehdyt tulokset. Leskisen lukemiin virallinen
maailmanennätys kipusi vasta vuonn 1955. Suomen ennätyksenä huikea
tulos säilyi 25 vuoden ajan.
Kullervo Leskinen (
15.9.1908)
MM-kilpailut Antwerpenissa
1930
kultaa
300 m vapaakivääri makuu
389
hopeaaa
50 m pienoiskivääri
makuu 392
50 m pienoiskvääri polvi
382
50 m pienoiskivääri
makuu joukkue 1924
50 m pienoiskivääri polvi joukkue 1863
pronssia
300 m vapaakivääri
asennot 5337
MM-kilpailut Lvovissa 1931
kultaa
50 m pienoiskivääri
polvi
50 pienoiskivääri poliv
joukkue 1909
50 m pienoiskiväri pysty joukkue 1781
hopeaa
300 m vapaakivääri kaikki asennot 1104
300 m vapaakivääri makuu
300 m vapaakivääri
asennot joukkue 5482
pronssia
300 m vapaakivääri polvi
373
50 m pienoiskivääri
makuu joukkue 1938
50 m pienoiskivääri pysty
50 m pienoiskivääri pysty
MM-kilpailut Granadassa
1933
kultaa
50 m pienoiskivääri
polvi joukkue 827
50 m pienoiskivääri
pysty joukkue 749
hopeaa
300 m pienoiskivääri
makuu 383
300 m vapaakivääri
asennot joukkue 356
50 m pienoiskivääri
makuu joukkue 9212
50 m pienoiskivääri
polvi 372
pronssia
50 m pienoiskivääri 360
MM-kilpailut Roomassa 1935
kultaa
50 m pienoiskivääri
pysty 375
50 m pienoiskivääri
pysty joukkue 813
300 vapaakivääri asennot
joukkue 488
hopeaa
300 m vapaakivääri, kaikki asennot 111
pronssia
300 m vapaakivääri polvi 375
MM-kilpailut Helsingissä
1937
Vapaakiväärin ja
sotilaskiväärin eri asentojen joukkuekilpailussa jaettiin myös
poikkeuksellisesti mitalit joukkue/henkilökohtainen
kultaa
300 m sotilaskivääri
makuu joukkue 916
300 m sotilaskivääri
pysty joukkue
hopeaa
300 m vapaakivääri,
polvi 380
300 m sotilaskivääri,
asennot joukkue 563
300 m vapaakivääri,
makuu joukkue 915
300 m vapaakivääri,
asennot joukkue 493
300 m vapaakivääri,
polvi, joukkue
pronssia
300 m vapaakivääri,
pysty joukkue
300 m sotilaskivääri,
polvi joukkue
300 m sotilaskivääri, makuu
50 m pienoiskivääri pysty, joukkue
300 m sotilaskivääri, makuu
50 m pienoiskivääri pysty, joukkue
MM-kilpailut Buenos
Airesissa 1949
kultaa
300 m vapaakivääri,
pysty 375
300 m vapaakivääri, kaikki asennot
300 m pieniskvääri kaikki asennot joukkue5512
300 m pieniskvääri kaikki asennot joukkue5512
50 m pienoiskivääri,
asennot joukkue 77p
hopeaa
300 m sotilaskivääri kaikki asennot joukkue 605
MM-kilpailut Oslossa 1952
kultaa
300 m vapaakivääri,
makuu 392
hopeaa
50 m pienoiskivääri
pysty joukkue 873
pronssia
300 m vapaakivääri,
asennot joukkue
Kullervo Leskisen
MM-mitalit 1930 -1952
15 kpl kultaa ( joista 10 joukkuemitalia)
19 kpl hopeaa (joista 10
joukkuemitalia)
10 kpl pronssia ( joista 5 kpl joukkuemitalia)
yhteensä 44 MM-mitalia
Argentiina-pokaali,
ammunnan MM-kilpailujen arvostettu joukkuekiertopalkinto on voitettu
kaksi kertaa Suomeen, vuonna 1935 Roomassa ja vuonna 1949 Buenos
Airesissa, Kullervo Leskinen oli mukana molemmissa joukkueissa.
Lauri Kaarran 7 MM-mitalia
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti