Viktor Damm – järjestäytyneen kansanurheilun alullepanija

Viktor Damm

Kesäkuussa 1886 Kaisaniemen kentällä järjestetty Suomen ensimmäinen yleinen voimistelujuhla teki voimakkaan vaikutuksen 21-vuotiaaseen helsinkiläiseen vahtimestariin Viktori Dammiin. Damm katsoi, että voimistelu ja urheilu eivät voi olla vain ”herrojen harrastusta”, vaan liikuntakasvatus tulee viedä kansan syvien rivien, työväestön, keskuuteen. Jo syyskuussa 1887 hän perusti muutaman nuoren intomielisen toverinsa kanssa maamme vanhimman yhtäjaksoisesti toimineen suomenkielisen yleisurheiluseuran Ponnistuksen. Tästä tapahtumasta lasketaan alkavaksi järjestäytynyt kansanurheilu Suomessa.

Damm loi Ponnistuksen suuruuden ja teki siitä vuosisadan vaihteen johtavan urheiluseuran. Hänen syvä aatteellisuutensa ja elämänkatsomuksellinen ihanteensa näkyivät korostuneina. Ponnistuksen säännöissä: ” Seuran jokaisen jäsenen tulee noudattaa säännöllistä, luonnonmukaista ja raitista elämää.... Harjoituksiin, kilpailuihin, retkiin ja niin edelleen ei ole lupa saapua päihtyneenä, eikä saa niissä mukanaan kuljettaa päihdytysaineita. Harjoituspaikoilla ei ole hyvö polttaa tupakkaa, eikä maata eikä loikoilla, ei kirota, ei syljeskellä...” Samanlaista perusteellisuutta Damm osoitti johtaessaan seuransa vastustamaan laajentunutta kannattusta saaneita palkintokilpailuja.

Viktor Damm teki perustavaaa työtä voimistelun ja urheilun järjestö- ja valistustoiminnan kehittämisessä. Jo vuonna 1897 ryhdyttiin Dammin aloitteesta tunnustelemaan työväestön oman urheilun keskusliiton perustamista. Kun mm. kieliriidat kaivoivat maata työväen oman keskusliiton synnyttämisen alta, Damm käynnisti ystävänsä Ivar Wilksmanin tukemana valmistelut yleisen suomenkielisen urheiluliiton aikaansaamiseksi.

Ponnistuksen toimesta kesäkuussa 1900 järjestetyt valtakunnallisen voimistelujuhlan yhteydessä näki päivänvalon valtakunnallisen urheilun keskusjärjestö, ”Suomalainen voimistelu- ja urheiluliitto”. Liiton tarkoitusperät määriteltiin dammilaisessa hengessä: ”Liiton tarkoituksena on …. herättää ja vireilläpitää kansan nuorisossa harrastusta suomalaisen kansanrodun jalostamiseen. Dammin edustama aatteellisuus joutui kuitenkin pian voimakkaaseen vastatuuleen, ja hän vetäytyikin syrjään urheiluliikkeen järjestötoiminnasta 1904. Mutt viittä vuotta myöhemmin hän oli vielä valmis ottamaan vastaan uuden SVUL:n ensimmäisen varsinaisen kenttätyäntekijän viran. Kuukauden aikana hän teki uranuurtavan matkan 26:lla länsi- ja pohjoissuomalaiselle paikkakunnalle esitelmöiden ”ruuumiinharjoitusten merkityksestä ruumiin muotoihin, terveyteen ja henkisiin kykyihin”.

Viktor Damm luetaan suomalaisen liikuntakasvatuksen uranuurtajiin, hän oli asiansa palavasieluinen julistaja ja innokas urheilupolitiikko, mutta myös syväällisesti vaikuttanut urheilukirjalija. Omaan liikuntakasvatustyähönsä hän katsoi saaneensa herätteitä sekä Viktor Heikeliltä että Ivar Wilksmanilta. Voimistelijoiden ohjelmien suunnittelussa ja johtamisessa hän oli mestari, vaikka julkisuudessa miehen itsensä ei tiedetä juurikaan voimistelleen. Ponnistuksen voimistleijoiden sauva- ja vapaaliikuntaohjelmat saavuttivat maanlaajuisen huomion.

Viktor Dammille liikuntakasvatus oli voimistelun ja urheilun harrastamista ainoastaan liikunnan itsensä ja sen suoman terveiden elintapojen vuoksi. Hänen testamenttinsä kului pelkistetysti: ”raitis luonnonmukainen elämä, velvollisuuksien tunnollinen täyttäminen, pitävät mielen aina tasapainossa, omantunnon tyynenä”.

Viktor Damm/Helsingin Ponnistus

http://helsinginponnistus.fi/historiaikkunat/viktor_damm.htm

Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7 

Ivar Wilksman – Suomen urheilun isä

Nuori Ivar Wilksman 

Ivar Edvard Wilksman on syntynyt Töysässä 26.2.1854 ja hän on kuollut 10.4.1932 Helsingissä. Hän oli professori h.c., voimistelunopettaja, päätoimittaja. Seurat Helsingin alkeisopiston Turnarit (perustajajäsen 1878), Ylioppilasvoimistelijat (perustajajäsen 1891). Hän osallistui olympiakisoihin Suomen voimistelujoukkueen johtajana 1891. Hän oli Suomalaisen Voimistelu- ja Urheiluliiton (SVUL) perustajajäsen 1900 ja 1906, SVUL:n puheenjohtaja 1900-1914, Suomen Urheilulehden perustaja ja päätoimittaja 1898-1908. Hän julkaisut muun muassa Idrotten i Finland (1904), Suomen urheilut (1907), Terveys ja Tarmo (1910), Terveyden opas (1910), Terveysoppi (1919), Tilastollisia tietoja Suomen kansan ruumiillisesta kehityksestä I-III (1916-22), Ivar Wilksman (K.I.U.Suomela, 1954=, Suomen urheilun isä.

Voimistelu ja urheilu eivät vastakohtia

Akateemien urheilu on aina ollut lähinnä Ivar Wilksmanin sydäntä. Käytännön organisaattorina hän sytytti kipinän ylioppilasnuorison voimistelu- ja urheiluharjoituksiiin. Vaikka Wilksman oli pohjimmiltaan palavasieluinen voimistelun asianajaja, hän piti tärkeänä korostaa liikuntakasvatuksen monipuolisuutta. Norssin ensimmäisenä voimistelunopettajana hän pyrki antamaan opetuksessa enemmän sijaa urheilullisille liikuntamuodoille – rata- ja kenttäurheilulle – perinteisen voimistelun rinnalla eikä väheksynyt myöskään leikin merkitystä. Hän vei oppilaat ”... syksyllä uimaan, talvella laskemaan mäkeä ja keväällä lyömään palloa” ja ylimmillä luokilla harrastettiin joskus myös ”...ampumista, kuulantyöntöä ja keihäänheittoakin”.

Ennakkoluuloja urheiluharrastuksen tiellä

Järjestäytynyt urheilutoiminta oli vielä 1800-luvun lopulla uutta eikä saavuttanut suinkaan ensi alkuun yleistä hyväksymistä. Erityisesti vanhempi polvi asettui kehityksen jarruksi, koska urheilun harrastamisessa nähtiin kaikenlaisia kuviteltuja vaaroja. Sivistyneistö ja sen hallitsema sanomalehdistö suhtautuivat urheiluun yliolkaisesti. Herätystyönsä airueeksi Wilksman joutuikin 1898 perustamaan oman lehden, kerran kuukaudessa ilmestyneen Suomen Urheilulehden, joka toimi pitkään kansalaisille suunnatun urheiluprogandan keskuksena.

Myös valtion taholta suhtauduttiin ynseästi urheluliikkeen tarvitsemaan taloudelliseen tukeen. Ateenan välikisojen allla 1906 Wilksman joutui lehdessään päivittelemään, kuinka valtionvaroja kyllä jouti hevosrodun parantamiseesn ja kaikenlaisten karjahoitoa valvovien konsulenttien palkkaamiseen, mutta ei urheiluliikkeelle, jonka ”työohjelmaan kuuluu koko Suomen kansan kasvattaminen ja kehittäminen ruumiillisesti harmoniseksi, työkykyiseksi ja tarmokkaaksi kansaksi”.

Urheiluseuratoiminnan tärkeys

Käytännön miehenä Wilksman ymmärsi järjestäytymisen tarpeen. Ensimmäisenä hän perusti 1878 ”Turnarien” voimisteluseuran, joka alkoi harrastaa myös yleisurheilua. Hän innosti ylioppilaita viemään voimistelu- ja urheiluharrastusta pääkaupungista maaseudulle, ja vähin erin voimistelu- ja urheluseuroja perustettiin kaikkialle maaseudullekin.

Jo vuonna 1900 oli pidetty suomenkielisten seurojen kanssa Suomen Voimistelu – ja Urheiluliiton perustava kokou. Sääntöjen virallinen hyväksyminen lykkääntyi vuoteen 1906, koska venäläiset vallanpitäjät pelkäsivät järjestäytyneen itsenäisyyspyrkimyksen syntyä.

Wilksmanin kaukotavoitteena oli nimenomaan ollut voimistelu- ja urheiluliikkeen yhdistäminen samaan keskusliittoon ja kehittäminen kansanliikkeeksi. Hän oivalsi, että urheiluharrastus lähensi eri yhteiskuntaluokkien nuorisoa toisiinsa ja loi siten eheyttä kansakunnan sisällä. Uudesta kaksikielisestä SVUL:sta muodostui myös kilpaurheilun tyyssija joukkueurheilulajeissa.

Sovitteleva urheilun isä

”Vilski” ei ollut syvällinen liikuntakulttuurin pohdiskelija, hän oli intomielinen käytännön urheilujohtaja. Aikana, jolloin Suomessa vallitsi ankara valtiollinen sorto ja sisällinen eripuraisuus. Wilksman osoittautui taitavaksi luovijaksi poliittisten intressien ja liikuntakulttuuria koskevien erimielisyyksien ristiaallokkossa. - ”Hän ei oikeastaan ollutkaan mikään taistelumies, vaan sen sijaan sulatti vastuksien jäätiköt, silloin kun hän niitä sattui tapaamaan, aurinkoisella, sydämellisellä olemuksellaan, ja ellei hän siinä onnistunut, niin hän ketterästi kiersi ne, yrittääkseen jonkin ajan kulutttua uudelleen...”

Ivar Wilksman

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ivar_Wilskman

Yleisurheilu – Ivar Wilksman

http://www.yleisurheilu.fi/sivut/ivar-wilskman

Suomen urheilumuseo – Ivar Wilksman

http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3074

Suomen urheilun Hall of Fame – Ivar Wilksman

http://www.urheilunhalloffame.fi/hall+of+fame/w/ivar+wilskman/

Tarkennettu haku – Ivar Wilksman

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/page:1

Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8905-35