Aulis Rytkönen osoitti
1950-luvulla, että Suomesta löytyy loistavia yksittäispelaajia
jalkapallossa.
Sodan vuosina Aulis
Rytkönen muiden kuopiolaispoikien kanssa harrasti jalkapalloa.
Silloin käytössä kulunutta nahkapalloa korjailtiin jatkuvasti,
mutta silti pojat saivat tuntuman palloon. Aulis erttui muista ja jo
16-vuotiaana hän puki Kuopion Palloseuran edustusasun ylleen.
Maajoukkueeseen Aulis Rytkönen nousi 19-vuotiaana ja ensimmäisestä
edustustehtävästä lähtien pätevät asiantuntijat arvostivat
hänet kentän parhaaksi häikäisevän tekniikansa ansioista.
Euroopan värvärit
seurasivat Suomen maaotteluita 1952 tarkasti, ja Rytkönen oli
ensimmäisenä Toulousen papereissa. Hän allekirjoitti sopimuksen,
mutta sai Espanjasta taloudellisesti vieläkin paremman sopimusehdon,
mutta liian myöhään. Varatuomari Yrjö Tornivuori, henkeen ja
vereen palloilumies, hoiti Rytkösen paperisodan lainopilliset
ympyrät. Tornivuori oli myös Paavo Nurmen lakimies.
Taulouse pelasi kaudella
1952-1953 I divisioonassa, jossa joukkue nousi kevätkierroksella
kärkeen Rytkösen ollessa eräs joukkueen tukipylväistä. Viimeinen
sarjakierros ratkaisi nousun. Monaco hengitti pisteen päässä
Toulousen niskaan. Edellisen joukkueen raharuhtinaat olivat etukäteen
maksaneet 20 000 frangia Toulousen vasustajille Valencian pelaajille,
jotta joukkue taistelisi Toulousea vastaan vähintään tasapelin.
Aulis Rytkönen muisteli
kamppailua, joka takasi Toulousen nousun pääsarjaan: - Rankasade
oli kastellut kentn, mutta silti 20000 katsojaa huusi kurkku suorana
meidän puolestamme. Huomasin ja pitkään, että Valencian puolustus
oli vaikea yllättää ja 0-0 roikkui ilmassa. Olin havainnut, että
Valencian maalivahti antoi maalipotkuissaan pallon topparille, joka
palautti sen säännöllisesti takaisin. Minuuttia ennen
päätösvihellystä ko. toppari teki taas saman tempunsa ja nyt
aavistin. Pikapyrähdyksellä ennatin ennen maalivahtia pallon
tuntumaan ja sijoitin sen maaliin. 1-0 takasi Toulousen nousun
pääsarjaan. Minä en kävellyt pukusuojaan.
Monsieur Magic, yleisö
huusi Rytköselle, kun häntä kannettiin ympäri kenttää.
Kahdeksan vuotta hän oli Toulousen taikuri. Alkuvuosina Rytkösellä
oli moneen otteeseen autonsa kanssa pysäköimisvaikeuksia.
Sakkolappuja alkoi tulla kymmeniä.
- Kokosin kaikki sakkopaperini ja menin apulaispoliisimestari Jean Hietzlinin luo. Hän kuului Toulousen johtokuntaan ja oli jalkapallomies kiireestä kantapäähän. Tutkiessaan sakkolappujani hän tuhahti: ”Ranskan presidentin autonkuljettajalle voidaan määrätä Toulousessa sakko, mutta joukkueen tukipelaajalle – ei koskaan. Tällainen on pyhäin häväistystä.” Hän repi samassa sakkolaput ja asia oli loppuunkääsitelty.
Ranskan cupin finaali 1957
pelattiin Pariisissa Colombesin stadionilla. Vastakkain olivat
Toulouse ja Angers. Angers kaatui 3-6. Rytkönen syötti neljä
maalia harhautettuaan ensin parikin vastustajaa. Toulouse kruunattiin
Ranskan cup-mestariksi. Ranskan silloisen presidentin Rene Cotyn
onnitelut kentällä olivat ikimuistoiset, Aulis kertoo. Auli
Rytkönen oli kahdeksan vuotta Suomen ”suurlähettiläänä”
Toulousessa. Kaupungin vanhempi polvi muisti yhä hänen taitonsa
marraskuussa 1983, jolloin Suomen tasavallan presidentti teki
valtiovierailun Ranskaan, jossa kohteena oli myös Toulouse.
Aulis Rytkönen
Aulis Rytkönen hurmasi
Toulousessa
Aulis Rytkönen on
kuolllut
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 1 ISBN 951-31-8904-5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti