Sankt Moritzin
olympiakisojen 1948 yhdistetyn yllätyskolmikko kuuntelee
Maamme-laulua voittaja 21-vuotias maanviljelijä Heikki Hasu, hopeaa
Martti Huhtala ja pronssia Sven Israelsson.
Ennen toista maailmansotaa
oli talviolympiakisojen yhdistettyä kilpailua hallinnut Norja.
Vuonna 1948 yhtään tunturimaan edustajaa ei näkynyt
palkintokorokkeella, jonka korkeimmalla askelmalla seisoi 21-vuotias
talonpoika Myllykoskelta.
Talven 1948 yhdistetyn
olympiavalinnat olivat kolmen miehen osalta selvät. Martti Huhtala,
Olavi Sihvonen ja Pauli Salonen olivat varmoja tapauksia. Valitsijat
puntaroivat, valittaisiinko neljänneksi hyvä hiihtäjä Heikki Hasu
vai hyvä mäkimies Alpo Heikkinen. Lopulta näytöt
olympiakatsastuksissa toivat myllykoskelaiselle Hasulle kisalipun.
Sotien tuhoilta säästynyt
Sveitsi järjesti talviolympialaiset Sankt Moritzissa 1948. Viimeisen
kerran yhdistetyn suurkisoissa hiihto oli ennen mäkikilpailua.
- Olympiajoukkueemme kuljetettiin Sankt Moritziin kahdella Aeron DC-3:lla. Kovan sumun vuoksi emme voineet laskeutua Zurichiin, vaan jouduimme menemään Baseliin. Nämä Aeron koneet olivat silloin ainoat, jotka laskeutuivat sinne. Sitä ennen oli toinen koneistamme joutunut alppisolaan. Matkustajina olleet urheilijat kertoivat laskeutumisen jälkeen kalvakkaina kokemuksia siitä,miltä tuntui lentää, kun alppien sienämät näkyivät ikkunoista, Heikki Hasu kertoo. Itse olympiakisoihin Hasu saattoi lähteä vapautunein mielin ilman ennakkopaineita. Eihän tähän edellisvuoden yhdistetyn SM-kisojen yllätysvoittajaan vielä mitalitoiveita asetettu.
Sankt Moritzin 18
kilometriä oli samalla sekä yhidstetyn että erikoiskilpailun kisa.
Heikki Hasu eteni kuin tuulispää aivan erikoismiesten vauhtia. Hän
hiihteli jonkin aikaa erään ruotsalaisen perässä, mutta hellitti,
kun näki, ettei tänä ollut yhdistetyn miehiä. Olipahan ollut
muuan Martin Lundströn, josta tulikin kohta tämän matkan
olympiavoittaja. Hasu sai matkan varrella suomalaishuoltajilta
väliakoja, mutta ei uskonut sitä, että taisteli jopa erikoismatkan
mitalista. Lopulta Hasu jäi 37 sekuntia pronssimitalista ja oli
neljäs.
Muita yhdistety
kilpailjoita Hasu jätti minuuttikaupalla. Toiseksi sijoittunut
Martti Huhtala jäi lähes kolme minuuttia. Seuraavana päivänä
mäessä tarvittiin vain kaksi kohtuullista pystyssä pysyttyä
hyppyä.
Ja Hasun hermot pitivät,
vaikkei hän varmimpiin mäkimiehiin kuulunutkaan. Mäen kahdeksas
sija riitti. Näin 21-vuotias Hasu otti ensimmäisissä
suurkisoissaan olympialaisen kultamitalin yli 15 pisteen erolla
joukkuetoveriinsa Martti Huhtalaan.
- Olin todella yllättynyt siiitä, miten helposti tuo olympiavoitto tuli. Hiihto-osuuden jälkeisenä iltanakin hermoilusta vastasivat lähinnä muut suomalaiset kuin minä ja toisena ollut Huhtala. Tosin toiseen hyppyyn lähtiessäni paineet olivat melkoiset, Heikki Hasu muistelee.
Sodanjälkeiset
ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut käytiin vuonna 1950 USA:n
Lake Placidissa. MM-kisat olivat nyt siirtyneet nelivuotisrytmiin,
kun niitä ennen sotia oli pidetty joka vuosi.
Lake Placid näytti
suomalaiset kasvonsa kuin vuoden 1932 olympiakisoissa. Lunta ei
kisapaikalla juurikaan ollut. Mäkikisa sentään saatiin käytyä
Lake Placidissä, kun amerikkalaisen ”ihmekeksinnöllä” läheisen
järven jäätä murskattiin ja puhallettiin mäkeen. Nyt ensimmäisen
kerran yhdistetyn suurkilpailu vietiin läpi järjestyksessä mäki –
hiihto.
Hasu sijoittui
mäkosuudella viidenneks, vaikka tuska paistoikin miehen kasvoilta
alastulon kohdalla. Hasu oli kisojen alla saanut harjoitushypyssä
lievän murtuman nilkkaansa. Taju oli lähteä alastulotärähdyksessä,
sillä siinä vaiheessa nilkkaa vihloi niin vietävästi.
Hiihto-osuus käytiin noin
50 kilometrin päässä Rumfordissa, jossa oli satanut reippaasti
pehmeää lunta. Keli oli raskas ja se miellytti vahvaa hiihtäjää
Heikki Hasua. Mutta kyllä oli eroa kurottavanakin, sillä hänen
pitäisi voittaa johdossa ollutta Norjan Simon Slåttvikiä yli viisi
minuuttia.
Tässä tempussa
vauhdikkaasti viilettänyt Hasu onnistui, sillä hän oli yli viisi
ja puoli minuuttia nopeampi kuin mäkispesialisti Slättvik. Mutta
vaara uhkasikin toisaalla, Norjan yllättäjä Ottmar Gjermundhaud
hävisi Hasulle kaksi ja puoli minuuttia. Näin Hasun
voittomarginaaliksi jäi vain 3,2 pistettä.
Joka tapauksessa Heikki
Hasu oli siirtynyt siihen eliittiurheilijoiden harvinaiseen ryhmään,
joilla on sekä olympiavoitto että maailmanmestaruus. Hasu toimi 410
kilometrillä Suomen joukkueen avaajana. Suomi otti kisassa hopeaa
Ruotsin jälkeen, ja 18 kilometrillä Hasu oli kymmenes.
Vuoden 1952 Oslon
talviolympiakisoihin Heikki Hasu lähti puolustamaan olympiakultaansa
ainoana tavoitteena sen uusiminen. Kisojen avajaisissa Heikki Hasu
toimikin Suomen joukkueen lipunkantajana.
Kovin vastus tuli jälleen
Norjasta. Tuttu kilpakumppani Simon Slättvik liiteli taas meässä
komeasti ja pitkälle. Vaikka Hasu hiihto-osuudella pisteli taas
erikoismiesten tahtiiin, niin aivan hän ei onnistunut Slättvikiä
tavoittamaan. Eroa nojralaisen eduksi jäi 4,1 pistettä.
18 kilometrin hiihdon
mitali jäi Hasulta todella harmittavan pienen eron päähän.
Hopeamies Tapio Mäkellän eroksi tuli 15 sekuntia ja
pronssimitalisti Paavo Lonkilaan vain neljä sekuntia. Tuloksena oli
taas neljäs sijä, kuten neljä vuotta aikaisemmin Sankt Moritzissa.
Lake Placidin MM-kisojen tapaan Hsu oli Suomen joukkueen aloittaja
4x10 kilometrin viestissä. Ja komeasti yhdistetyn mies leiviskänsä
hoitikin. Hasu toi Suomen värit vaihtoon kärjessä. Hasun jälkeen
voittoisaa tahtia jatkoivat Paavo Lonkila, Urpo Korhonen ja Tapio
Mäkelä. Hopealle sijoittunut Norja jäi Suomesta lähes kolme
minuuttia.
Salpausselän kisa olivat
Heikki Hasulle todellinen menestys, Yhdistetyssä tuli kaikkiaan
viisi voittoa. Pikamatkalla hän sijoittui vuonna 1952 toiseksi ollen
samalla toiseksi paras Myllykosken Kilpa-Veikkojen edustaja, sillä
voiton vei seurakaveri Arvo Viitanen.
Huippu-urhelijauransa
jälkeen Heikki Hasu siirtyi politiikan pariin. Hänet valittiin
kaksi kertaa kansanedustajaksi, jota tehtävä hän hoiti vuosina
1962-1970.
Heikki Hasu
Oslon talviolympialaiset
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti