Antti Ensio Haapakoski (s.6.2.1971) on voittanut aitajuoksussa nuorten Euroopan mestaruuden vuonna 1989 ja nuorten maailmanmestaruuden vuonna 1990. Hän on ollut koko 1990-luvun paras suomalainen pika-aituri. Hän on voittanut kuusi kertaa pika-aitojen Suomen mestaruuden vuonna 1990 Oulussa, 1993 Mikkelissä, 1994 Tuusulassa, 1995 Lapualla, 1996 Tampereella ja 1997 Lappeenrannassa. SM-hopeaa hän voittanut kolme kertaa ja SM-pronssia kerran. 60 metrin aidoissa hän on voittanut neljä Suomen mestaruutta ja yhden hopean.
Antti Haapakoski edusti Suomea Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992 ja Atlantan olympialaisissa 1996. Hän edusti Suomea Tokion maailmanmestaruuskilpailuissa 1991, Stuttgartin MM-kisoissa 1993, Göteborgin MM-kisoissa 1995 ja Ateenan MM-kisoissa 1997. Haapakoski edusti Suomea myös Splitin EM-kisoissa 1990 ja Helsingin EM-kisoissa 1994. Hän on edustanut Suomen 60 metrin aidoissa EM-hallikisoissa Genevessä 1992 ja Pariisissa 1997 sekä MM-hallikisoissa Torontossa 1993 ja Barcelonassa 1995. Parhaimmillaan hän oli EM-kisoissa 1994 kuudes. Haapakosken ennätys 110 metrin aisoissa on juhannuskisoissa 1995 juostu 13,42. Sallittua kovemmassa myötätuulessa Haapakoski juoksi Sestrieressä 1994 ajan 13,26.
Isän valmennuksessa
Antti Haapakoski huomattiin alueellisesti 10-vuotiaana 1981, kun 139 cm pitkä poika ponnisti korkeutta 141 cm ja venytti kolmella loikalla 9,34. Molemmat olivat ikäluokkansa kärkituloksia koko valtakunnassa. Seuraavana vuonna Antti oli ikäluokkansa ykkönen Suomessa tulevassa paraatilajissaan pika-aidoissa. Matka oli silloin 60 metriä ja aika 10,2.
Vuonna 1986 Antille oli venähtänyt mittaa jo 190 cm ja aidat alkoivat tuntua matalilta. 16-vuotiaiden SM-kisoissa tuli neljäa tila 100 metrin ja viides tila 300 metrin aidoissa. Vuoden 1987 16-vuotiaiden SM-kisoissa Antti voitti Suomen mestaruuden pika-aidoissa ja hopeaa pitkissä aidoissa sekä pronssia pituushypyssä. Antin valmennuksesta vastasi isä Pentti Haapakoski.
Antti Haapakosken kansainväliset edustustehtävät alkoivat kesällä 1988. Heinäkuun alussa Espanjan tulevassa olympiakaupungissa Barcelonassa taittuivat 110 metrin matalat aidan aikaan 13,90 ja käteen ojennettiin koululaisten maailmanmestaruuskilpailujen pronssimitali. Barcelonan juoksu avasi Antille ovet Kanadan Sudburyssa pidettyihin yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuihin. Siellä Antti pääsi välieriin saakka omalla ennätyksellään 14,53. Hän oli erässään viides ja jatkoon meni samalla ajalla Ruotsin Niklas Erikson, joka oli ollut helpommassa erässä kolmas.
Euroopan mestaruus
Kesä 1989 merkitsi Antti Haapakoskelle huikeaa tulos- ja saavutuskehitystä. Hän alitti SM-kisoissa 14 sekunnin rajan,mutta se riitti vasta kolmanteen sijaan Mikael Ylöstalon ja Kai Kyllösen tuntumassa. Samalla Haapakoski valittiin uransa ensimmäiseen maaotteluun.
Uransa ensimmäisen virallisen Suomen ennätyksen hän aitoi 18-vuotiaiden matalilla aidoila Pyhäjärvellä viikkoa ennen Kalevan kisoja tuloksella 13,89. Poikien SM-kisoissa tämä ennätys parani 13,79:ään.
Jugoslavian Varazdinissa pidettiin 29-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailut 24-27. elokuuta 1989. Antti voitti kaikki kolme lähtöään selvästi. Alkuerässä riitti voittoon 14,43. Välieränsä Antti voitti ajalla 14,41. Loppukilpailuissa Antti Haapakoski ja Ranskan silmälasipäinen Sebastian Thibaur olivat tasoissa kolmannelle aidalle saakka. Sen jälkeen ranskalainen johti kahdeksannelle aidalle saakka. Suomalaisen loppuratkaisu oli kuitenkin vastustamaton. Haapakoski voitti ajalla 14.03 ja juoksu tehtiin 1,3 metrin vastatuulessa.
Maailmanmestaruus sadanosan erolla
1990 kesän paras aika 13,65 syntyi Jämsänkoskellä heinäkuun lopulla, Tulos oli sadanosan parempi kuin Arto Bryggaren 19-vuotiaana juokseman aika. Haapakoski oli vuoden 1990 kiistattomasti paras pika-aituri voitettuaan myös ensimmäisen miesten Suomen mestaruuden. Miesten Ruotsi-Suomi maaottelussa kirjattiin voitto ajalla 13,86.
Bulgarian Plovdivissa pidetyissä 19-vuotiaiden yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa Haapakoski oli ennakkosuosikki yhdessä USA:n Glenn Terryn kanssa. Terry karsiutui yllättäen jo välierissä. Erien perusteella Haapakosken pahimmaksi uhkaajaksi nousi Kuuban Alexis Sanchez, jolla oli heikompi tilastoaika, mutta kykyä venyä taistelufinaalissa ennätykseensä. Hyvin aloittanut Haapakoski johti neljännelle aidalla niukasti, mutta käsikosketus viereisellä radalla juosseen kuubalaisen kanssa sotki rytmiä ja viimeisellä aidalla kuubalainen oli lähes metrin edellä. Loppusileän kamppailussa Kalajoen Junkkari kuitenkin rutisti sasaosalla ohi liian aikaisin heittäytyneestä kuubalaisesta, joka ajautui kokonaan Antin radalle ja maaliin tultiin olkapäät toisissaan kiinni. Maalikameran kuvaa tutkittiin runsaat 15 minuttua. Haapakoski julistettiin voittajaksi sadasosan erolla. Voittoaika oli 13,74.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti