Mauri Myllymäki on Kalajoella 1.1.1946 syntynyt pituushyppääjä, joka sijoittui Helsingin EM-kisoissa 1971 pituushypyssä viidenneksi tuloksella 7.85. Suomen mestaruuden hän voitti samana vuonna Oulussa tuloksella 7.73. SM-hopeaa hän voitti Varkaudessa 1968 tuloksella 763. SM-pronssia tuli Kouvolasta vuonna 1970 tuloksella 752. SM-hallikisoista Suomen mestaruuden Myllymäki voitti vuonna 1969 tuloksella 7.42. EM-hallikisoissa Tukholmassa Mauri Myllymäki sijoittui samana vuonna kuudenneksi tuloksella 743.
SM-kisat Varkaudessa
Varkauden SM-kisoissa Mauri Myllymäki leiskautti 783, mikä riitti hopeaan Pertti Pousin voittaessa tuloksella 776. Myllymäen hopea oli siihen mennessa kaikkien aikojen paras Kalajoen Junkkareiden edustajan saavutus Kalevan kisoissa. Se oli järjestyksessä vasta toinen mitalisija, sillä aikaisemmin Seppo Jokivartio oli 1948 Vaasassa juossut pronssia pitkissä aidoissa.
SM-hopea vei Mauri Myllymäen kahteen kesän 1968 miesten maaotteluun. Suomi voitti rimukkaasti kolmen peräkkäisen tappiovuoden jälkeen Ruotsin. Mauri Myllymäki oli pituudessa toinen tuloksella 742. Syyskuun puolivälissä Kalajoen Junkkareiden pituushyppääjä edusti Suomea Oslossa, jossa pituuskilvan voitti Heikki Mattila Myllymäen ollessa viides 10 senttiä heikommalla hypyllä.
Opiskeli Jyväskylässä
Jyväskylän liikintatieteellisessä tiedekunnassa opiskellut Myllymäki siirtyi 1969 edustamaan Saarijärven Pullistusta, Sen kesän paras hyppy kantoi 739, mutta seuraavana vuonna hypätty 752 riitti SM-kisoissa pronssille. Tuolloin Kari Palmen voitti kymmenen senttiä paremmalla tuloksella. Myllymäk edusti Suomen myös Ruotsi-Suomi maaottelussa tullen toiseksi tuloksella 754.
Vuonna 1971 Myllymäki voitti pituushypyn tuloksella 773. Samaan tulokseen ylti myös Reijo Toivonen.
Helsingin EM-kisat
Helsingin Euroopan mestaruuskisoissa elokuussa 1971 pituushypyn karsinta suoritettiin avauspäivänä ja rajana oli 770. Ilta oli poikkeuksellisen suuren urheiluhuuman aikaa. sillä suomalaisen kestävyysjuoksun pitkä lamakausi päättyi Juha Väätäisen kirivoittoon kovavauhtisella 10 000 metrillä ennen suosikkina pidettyä kaksien edellisten EM-kisojen kympin voittajaa DDR:n Jurgen Haasea.
Mauri Myllymäen kohtalon ratkaisi karsinnan viimeinen hyppy, sillä kaksi ensimmäistä eivät olleet riittävän hyviä. Samalla kysymyksessä oli koko karsinnan viimeinen hyppy. Myllymäen hyppy kantoi täsmälleen tarvittavan 770, johon ylti yhteensä 15 hyppääjää. Karsiutuneiden joukossa olivat muun muassa DDR:n Beer, Lansi-Saksan Baumgartner, Ranskan Pani, Jugoslavian Stecic ja Puolan Cypulski.
Finaalin toisella kierroksella 11.8.1971 Mauri Myllymäki hyppäsi uransa pisimmän hypyn 785, jolla hän oli sillä hetkellä kolmantena. Kilpailun vanhetessa Myllymäen sijoitus putosi viidenneksi. Pituuden neljäs, viides jakuudes hyppäsivät saman tuloksen 785, jolloin järjestyksen ratkaisi toiseksi pisin hyppy.
Kilpailun voitti hieman yllättäen DDR:n Max Klauss, joka kolmannellaan hyppäsi 792. Neuvostoliiton Igor Ter-Ovanesjan oli voittanut pituushypyn Euroopan mestaruuden vuosina 1958, 1962 ja 1969. Nyt hän jäi toiseksi sentin heikommalla tuloksella kuin Max Klauss.
Maaotteluedustuksia
Kesän 1971 kuluessa Mauri Myllymäki edusti Suomea viidessä yleisurheilumaaottelussa, tullen kaksi kertaa toiseksi, kaksi kertaa kolmanneksi ja kerran neljänneksi. Maaottelussa Länsi-Saksaa vastaan sai Helsingissä epäonnistunut Hans Naumgartner ponnistuksensa kohdalleen ja räväytti 805. Myllymäen tulos oli 758. Ruotsi ottelussa Reijo Toivonen voitti Mauri Myllymäen 15 sentillä. Puolaa vastaan käydyssä maaottelussa 770 riitti kolmanteen sijaan, sillä 35-vuotias Reijo Toivonen leiskautti 784. Kolmimaaottelussa Suomi-Tanska-norja Norjan Dag Birkeland voitti tuloksella 786.Toivonen ja Myllymäki hypääsivät saman tuloksena 766 Toivosen ollessa parempi paremman toisen hyppynsä ansiosta.
Kesän toisessa kolmimaaottelussa Suomi kohtasi alkukesällä Romanian ja Eestin. Myllymäki jäi tuolloin neljänneksi tuloksella 745. Reijo Toivonen voitti tuloksella 770.
Olympiakesän 1972 alussa Myllymäki ponnisti 751, mutta jatkossa kausi meni pilalle. Vuonna 1973 Myllymäen parhaimmaksi tulokseksi mitattiin 722 ja vielä vuonna 1974 syntyi yli 7 meträn tulos.
Asiantunteva urheiluselostaja
Mauri Myllymäki toimi Yleisradion asiantuntevana urheiluselostajana. Vuoden 1996 olympialaisissa Atlantassa Myllymäki kiisteli kollegansa Hannu-Pekka Hännisen kanssa tiukoin sanakääntein miesten 50 kilometrin kävelyn aikana siitä, oksensiko Valentin Kononen Helsingin EM-kilpailujen kävelyn aikana. Lisäksi Myllymäki kritisoi kolmiloikkaaja Heli Koivulaa (nyk. Kruger) ja sai aikaan katsojapalautteen ryöpyn. Tämän jälkeen Myllymäki ei enää selostanut YLEn urheiluohjelmissa.
Seuraavina vuosina Myllymäki selosti muun muassa koripalloa taivaskanavilla. Myllymäkeä on myös kuultu Nelosella selostamassa yleisurheilun Kultaista liigaa ja muita Grand Prix -kisoja. Hän lopetti selostustyöt Nelosella vuoteen 2005, mutta palasi kuitenkin seuraavana vuonna takaisin runsaan yleisöpalautteen ansiosta.
Vuonna 2006 Myllymäki selosti suunnistuskilpailu Jukolan viestin ja selosti kesän mittaan kanavalla myös IAAF Super Grand Prix ja IAAF Grand Prix -sarjojen kilpailuja.
Myllymäki tunnetaan suorapuheisena ja elävää sekä humoristista kieltä käyttävänä asiantuntevana urheiluselostajana. Erityisesti Myllymäki on tuonut selostuksissaan esille kestävyysjuoksua hallitsevia Kenian, ja sittemmin myös Qatarin ja Bahrainin, edustusasussa juoksevien kalenjin-heimon jäsenten kulttuuria ja erityisesti kalenjin-heimon nandi-haaraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti