sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Hannu Siitonen – paraatilajin luottomies

Kun Pauli Nevala lopetti uransa loukkaantumiseen v. 1970 ja Jorma Kinnunen alkoi vähitellen jäähdytellä, nousi suomalaisten keihäsperinteiden puolustajaksi Parikkalan Melkoniemeltä nuori teräshermoinen kilpailija, Hannu Siitonen, 1970-luvun varmin keppimiehemme.

Loppukesän helteinen päivä 8.syyskuuta 1974 ikuisen kaupungin Rooman , Stadio Olimpicolla on kääntymässä kohti iltaa, kun miesten keihäänheiton finaali on alkamassa yleisurheilun yhdeksänsien EM-kisojen viimeisenä kilpailupäivänä. Suomella on mukana täysi miehitys, kun Hannu Siitonen (79,70), Jorma Jaakola (78,30) ja Aimo Aho (78.38) ovat edellispäivänä ylittäneet 78 metrin karsintarajan. Karsinnan paras on ollut kahden vuoden takainen olympiavoittaja, Länsi-Saksan Klaus Wolfermann, tuloksella 82,64.

Ensimmäisellä kierroksella onnistuu parhaiten DDR:n Wolfgang Hanisch, joka repäisee 85,46. Kymmenentenä heittävä Hannu Siitonen ei jää paljoa ja on toisen kierroksen alkaessa kakkosena lukemin 84,72. Muut suomalaiset eivät hätyyttele kärkeä, kun Aimo Aho saa kaarelleen mittaa 79,38 ja kipeän olkapäänsä kanssa tuskaileva Jorma Jaakkola vain 73,32.

Toinen kierros on suurta suomalaisjuhlaa, kun Hannu Siitonen saa keppinsä lähes optimaaliselle lentoradalle ja mekityttää johtotulokseksi komeasti 89,58 – yli neljä metriä ohi Hanischin. Jatkossa yksikään huippunimistä ei pysty edes lähetelemän Siitosen kärkitulosta, ja kamppailua käydäänkin lähinnä vain pronssimitalista. Sen ratkaisee edukseen Norjan Terje Thorslund räväyttämällä kolmannella kierrokselle 83.68. Neljänneksi sijoittuva Neuvostoliiton Nikolai Grebnev jää siitä kahden sentin, Klaus Wolfermann 32 sentin ja nelinkertainen Euroopan mestari, Neuvostoliiton latvialainen Janis Lusis 62 sentin päähän.

Hannu Siitonen on päässyt ensimmäiseen suureen tavoitteeseensa 25-vuotiaana ja voittaa ylivoimaisesti Euroopan mestaruuden, kolmantena suomalaisena keihäänheittäjänä kautta aikojen ( Matti Järvinen 1934 ja 1938, Toivo Hyytiäinen 1950).

Suomalaistoiveet ovat korkealla olympiakisojen miesten keihäänheiton finaalipäivänä 26.7.1976, onhan mukana kolme yli 90 metrin miestä, kauden kärkituloksen haltija Seppo Hovinen ( 93,54) kahden vuoden takainen Euroopan mestari Hannu Siitonen ja kuluvalla kaudella 90 m:n kerhoon noussut Jorma Jaakkola (90,86). Aamulla kuitenkin saadaan kuulla ikäviä uutisia, sillä Jaakkola on satuttanut selkänsä edellisen illan harjoituksissa, eikä pysty osallistumaan klo 14.30 alkavaan loppukilpailuun. Sunnuntaiaamun karsinnassa ei kenelläkään suomalaisella ole ollut vaikeuksia: psimmän kaaren koko joukosta on tehnyt Seppo Hovinen lukemin 89,76. Hän on suuri ennakkosuosikki.

Kilpailu saa dramaattisen luonteen jo heti ensimmäisellä kierroksella, kun Unkarin 29-vuotias Miklos Nmeth täräyttää unelmaheiton: 94,58, uusi maailmanennätys, uusi olympiaennätys, kultamitali on käytännössä ratkennut, muut jäävät taistelemaan himmeimmistä mitaleista.

Heti Nemethin jälkeen 12. miehenä heittävä Hannu Siitonen ei pahemmin häkelly ME-kaaresta ja repäisee varmasti 87,92 – se riittää kakkospaikkaan. Seppo Hovinen on vuorossa seuraavana, Nokilainen voimapesä panee likoon kaikki osaamisensa, mutta yritys on liian väkinäinen: 83,46. Romanian Gheorge Megeles nousee omalla suoritusvuorollaan kolmanneksi Siitosta uhkaavalla tuloksellaan 87,16.

Huovinen parantaa vielä kolmannella kierroksella lukemiin 84,26, mutta sitten puhti on poissa, ja mies astuu loput heittonsa yli. Kolme kärkimiestä pitävät paikkansa loppuun asti, ja näin mitalit jakautuvat seuraavasti: kultaa Miklos Nemeth, Unkari, hopeaa Hannu Siitonen, Suomi ja pronsia Gheorge Mengelea, Romania. Siitosen hopea on Suomelle kautta aikojen 19. olympiamitali keihäänheitossa.

Hannu Siitonen

Hannu Siitonen 89,58 EM 1974

Hannu Siitosen EM-kulta Roomasta 1974

Siitosesta Euroopan keihäsmestari



Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9 

Ei kommentteja: