Martti Kaarta on kokenut
läheltä itsenäisen Suomen taisteluvaiheet, sillä hänen veljensä
kaksinkertainen maailmanmestari Lauri Kaarta kaatui Viipurissa
talvisodan viimeisenä päivänä.
Martti Kaarta ampui
MM-pronssia sotilaskiväärin polviasennosta 1937 Helsingin Malmilla,
missä Lauri Kaarta ylti kahteen saman aseen
joukkuemaailmanmestaruuteen. Lauri ampui MM-hopeaa vielä 1937
Luzernissa ja hänen MM-mitaliensa yhteismäärä on seitsemän.
Martti Kaarran aktiivinen
kilpa-ammunta alkoi 1920-luvulla ja ura on ulottonut ainutlaatuisesti
yhdeksännelle vuosikymmenelle, aina 1990-luvun puoliväliin saakka.
Palkintokokoelmassa on muistona arvokkaita suojeluskuntamitaleja
aivan järjestön alkuvuosilta.
- Isälläni oli metsästysaseitaja perhepiirissä ampuminen alkoi jo nuorena, kun myös veljeni Lauri ja Eino olivat innokkaita. Suojeluskuntien valtakunnallisissa mestaruuskilpailuissa koko kolmikkomme oli ainakin kerran yhtäaikaisesti 10 parhaan joukossa kouluammunnassa.
Martin ykköslaji oli
aluksi kuitenkin hiihto, aina siihen saakka, kun hän revähdytti
tukinnostossa niin pahasti kylkensä, ettei hiihtäminen jatkossa
sujunut ilman pistosta. Kalajoen suojeluskunnassa oli kymmeniä
kilpa-ampujia, mutta vain muutamat kilpailivat piirinsä
ulkopuolella. Suojeluskuntakisoissa Kaarta menestyi kaikilla
kivääriaseille sekä lisäksi sotilaspistoolilla. Pohjanmaan
aluemestaruuskilpailut olivat 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla
mittavia huipputapahtumia, sillä Kaarran veljesten ohella radalla
nähtiin Lapuan suojeluskunnan Kullervo Leskinen, joka uransa aikana
voitti yhdeksän maailmanmestaruutta ja Kauhavan suojeluskunnan
Viktor Miinalainen, vapaakiväärin kolminkertainen maailmanmestari.
Myös Kullervo Leskisen veli Viljo kuului maailman parhaimmistoon.
Martti Kaarran MM-mitali
1937 tuli yllätyksenä asiantuntijoillekin, sillä hän ei kuulunut
Suomen sotilaskiväärijoukkueeseen. Silloiset säännöt sallivat
kuitenkin muidenkin osallistua henkilökohtaisiin lajeihin ja Martin
tavoin edustusryhmien ulkopuolelta tullut Olavi Elo voitti jopa
kolmiasenkilpailun uudella maailmanennätyksellä.
- Saavuttaessani MM-pronssia olin polviasennon puolivälissä selvästi yli maailmanennätysvauhdin, mitä tosin en itse tiennyt. Kun päivä oli lämmin, lähdin kävelemään ja se osoittautui virheeksi. Korkea-arvoinen upseeri näet tuli luokseni ja kehotti jatkamaan rauhallisesti todeten, että on syntymässä uusi maailmanennätys. Sen jälkeen tuli paineita ja toinen puolisko sujui huonommin, mutta kolmen parhaan joukkossa kuitenkin säilyin ja pidin hetken maailmanennätystä.
Ampuminen on äärimmäisen
herkkä laji, missä parhaidenkin tulostaso vaihtelee melkoisesti. -
En ole milloinkaan onnistunut ampumaan polvi- tai makuuasennoista 20
peräkkäistä kymppiä, vaikka joskus on ollut hyvin lähellä.
Harjoituksissa pienoiskiväärin polviasennon kymmenen peräkkäistä
laukausta 50 metriltä meivät kotipihan radalla kerran kymppiin
samasta reiästä, vaikka kävin viiden laukauksen jälkeen
katsomassa tulosta. Yleensä huippurytmiä ei heti tavoita uudelleen,
mutta sillä kertaa kävi toisin.
Pienoiskivääriin
siirtyminen tapahtui viime sotien jälkeen, joskin tämäkin ase oli
tullut kilpailumielessäkin tutuksi jo aikaisemmin, vaikka veljesten
kaikki MM-mitalit kirjattiin sotilaskivärillä.
Syksyn 1944
rauhansopimuksen jälkeen kilpa-ammunta joutui kaikialla Suomessa
vaikeuksiin, kun sen tärkeä perusjärjestä suojeluskunta piti
lakkauttaa. Kalajoen ampumaratakin tuhottiin. Se sijaitsi silloinkin
nykyisen Särkkäinportin alueella, mutta lähempänä valtatietä.
- 1950-luvulla taas jatkettiin, mutta patruunapula haittasi pitkään, eivätkä rahatkaan tahtoneet riittää tähän harrastukseen. Sekin on sanottava, etten osannut parhaassa iässäni harjoitella niinkuin pitäisi. Vasta yli 70-vuotiaana kokelinn tiiviimpää harjoittelua ja 5000 laukauksen jälkeen kymppien rivit olivat kyllä säännöllisempiä kuin ennen.
Martti Kaarta on
saavuttanut veteraanikilpailussa 27 Suomen mestaruutta ja
parikymmentä muuta SM-mitalia, viimeiset niistä vuonna 1989,
jolloin hän kilpaili lähes 85-vuotiaana 70-vuotiaiden sarjassa.
Ruumiillinen työ on
jatkunut senkin jälkeen, kun 90 vuoden ikäraja tuli ohitetuksi.
90-vuotis merkkipäivänä Martti ilmoitti menevänsä metsätöihin.
Lauri Kaarta – seitsemän
MM-mitalia sotilaskiväärillä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti