Kun Pauli Nevala lopetti
uransa loukkaantumiseen v. 1970 ja Jorma Kinnunen alkoi vähitellen
jäähdytellä, nousi suomalaisten keihäsperinteiden puolustajaksi
Parikkalan Melkoniemeltä nuori teräshermoinen kilpailija, Hannu
Siitonen, 1970-luvun varmin keppimiehemme.
Loppukesän helteinen
päivä 8.syyskuuta 1974 ikuisen kaupungin Rooman , Stadio
Olimpicolla on kääntymässä kohti iltaa, kun miesten keihäänheiton
finaali on alkamassa yleisurheilun yhdeksänsien EM-kisojen
viimeisenä kilpailupäivänä. Suomella on mukana täysi miehitys,
kun Hannu Siitonen (79,70), Jorma Jaakola (78,30) ja Aimo Aho (78.38)
ovat edellispäivänä ylittäneet 78 metrin karsintarajan. Karsinnan
paras on ollut kahden vuoden takainen olympiavoittaja, Länsi-Saksan
Klaus Wolfermann, tuloksella 82,64.
Ensimmäisellä
kierroksella onnistuu parhaiten DDR:n Wolfgang Hanisch, joka repäisee
85,46. Kymmenentenä heittävä Hannu Siitonen ei jää paljoa ja on
toisen kierroksen alkaessa kakkosena lukemin 84,72. Muut suomalaiset
eivät hätyyttele kärkeä, kun Aimo Aho saa kaarelleen mittaa 79,38
ja kipeän olkapäänsä kanssa tuskaileva Jorma Jaakkola vain 73,32.
Toinen kierros on suurta
suomalaisjuhlaa, kun Hannu Siitonen saa keppinsä lähes
optimaaliselle lentoradalle ja mekityttää johtotulokseksi komeasti
89,58 – yli neljä metriä ohi Hanischin. Jatkossa yksikään
huippunimistä ei pysty edes lähetelemän Siitosen kärkitulosta, ja
kamppailua käydäänkin lähinnä vain pronssimitalista. Sen
ratkaisee edukseen Norjan Terje Thorslund räväyttämällä
kolmannella kierrokselle 83.68. Neljänneksi sijoittuva
Neuvostoliiton Nikolai Grebnev jää siitä kahden sentin, Klaus
Wolfermann 32 sentin ja nelinkertainen Euroopan mestari,
Neuvostoliiton latvialainen Janis Lusis 62 sentin päähän.
Hannu Siitonen on päässyt
ensimmäiseen suureen tavoitteeseensa 25-vuotiaana ja voittaa
ylivoimaisesti Euroopan mestaruuden, kolmantena suomalaisena
keihäänheittäjänä kautta aikojen ( Matti Järvinen 1934 ja 1938,
Toivo Hyytiäinen 1950).
Suomalaistoiveet ovat
korkealla olympiakisojen miesten keihäänheiton finaalipäivänä
26.7.1976, onhan mukana kolme yli 90 metrin miestä, kauden
kärkituloksen haltija Seppo Hovinen ( 93,54) kahden vuoden takainen
Euroopan mestari Hannu Siitonen ja kuluvalla kaudella 90 m:n kerhoon
noussut Jorma Jaakkola (90,86). Aamulla kuitenkin saadaan kuulla
ikäviä uutisia, sillä Jaakkola on satuttanut selkänsä edellisen
illan harjoituksissa, eikä pysty osallistumaan klo 14.30 alkavaan
loppukilpailuun. Sunnuntaiaamun karsinnassa ei kenelläkään
suomalaisella ole ollut vaikeuksia: psimmän kaaren koko joukosta on
tehnyt Seppo Hovinen lukemin 89,76. Hän on suuri ennakkosuosikki.
Kilpailu saa dramaattisen
luonteen jo heti ensimmäisellä kierroksella, kun Unkarin 29-vuotias
Miklos Nmeth täräyttää unelmaheiton: 94,58, uusi maailmanennätys,
uusi olympiaennätys, kultamitali on käytännössä ratkennut, muut
jäävät taistelemaan himmeimmistä mitaleista.
Heti Nemethin jälkeen 12.
miehenä heittävä Hannu Siitonen ei pahemmin häkelly ME-kaaresta
ja repäisee varmasti 87,92 – se riittää kakkospaikkaan. Seppo
Hovinen on vuorossa seuraavana, Nokilainen voimapesä panee likoon
kaikki osaamisensa, mutta yritys on liian väkinäinen: 83,46.
Romanian Gheorge Megeles nousee omalla suoritusvuorollaan kolmanneksi
Siitosta uhkaavalla tuloksellaan 87,16.
Huovinen parantaa vielä
kolmannella kierroksella lukemiin 84,26, mutta sitten puhti on
poissa, ja mies astuu loput heittonsa yli. Kolme kärkimiestä
pitävät paikkansa loppuun asti, ja näin mitalit jakautuvat
seuraavasti: kultaa Miklos Nemeth, Unkari, hopeaa Hannu Siitonen,
Suomi ja pronsia Gheorge Mengelea, Romania. Siitosen hopea on
Suomelle kautta aikojen 19. olympiamitali keihäänheitossa.
Hannu Siitonen
Hannu Siitosen EM-kulta
Roomasta 1974
Siitosesta Euroopan
keihäsmestari
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti