Suomalaisten
kestävyysjuoksijoiden menestys oli 1920-30-luvulla itsestään
selvyys, mutta pikamatkoilla kansainvälisen huipputason
saavuttaminen ei tahtonut onnistua. Poikkeuksen teki Bengt ”Benkku”
Sjöstedt, joka 24-vuotiaana pyyhälsi 110 m:n aidat ME-ajassa 14,4.
Eläintarhan kentällä
puhaltelee lakusyksyisenä lauantai-iltana 5. syyskuuta 1931 kolea
tuuli – lämpöä on vain 12 astetta-, kun Helsingin IFK:n
kansainväliset Nurmi-kilpailut järjestetään viikko
Ruotsi-maaottelun jälkeen. Yksi päivän pääkilpailuista on 110
m:n aitajuoksu, jossa SE-mies Bengt Sjöstedtillä on ankara
revanssinhalu ruotsalaisesta olympiapronssimiehestä Sten-Pelle
Petterssonista. Tämä on vienyt harmillisesti maaotteluvoiton
maaililinjan ensimmäisenä ylittäneen suomalaisen kaadettua
sääntöjenvastaisesti kolme aitaa.
Lähtölaukauksen
pamahtaessa Sjöstedt saa unelmalähdön ja on selvässä johdossa
heti ensimmäisellä aidalla. Sulavatyylinen helsinkiläinen ahnetii
aidan toisensa jälkeen riskirajoilla, mutta se kannattaa: maalinauha
katkeaa sivuvastaisesta tuulesta huolimatta uskomattomassa ajassa
14,4, joka sivuaa Ruotsin Erik Wennströmin nimissä olevaa kahden
vuoden takaista maailmanennätystä ja on kaksi kymmenystä alle
entisen Suomen ennätyksen.
Ruotsin Petterson jää
neljä kymmenystä ja entinen SE-mies Erik ”Erkka” Wilen 0,9
sekuntia. Tarkistusmittauksessa radan pituudeksi todetaan 110,21
metriä, joten tulos on ME-kelpoinen.
Bengt Sjöstedt nousi
Suomen pika-aiturien aateliin 19-vuotiaania. Hän sijoittui Kalevan
kisoissa v. 1926 hopealle vain kymmenen senttiä SE-mies Erkka
Wilenille hävinneenä myöttuuliajalla 15,5. Tämän jälkeen Benkun
asemaa ei pystynyt kukaan uhmaamaan kymmeneen vuoteen, sillä Suomen
mestaruus tuli kymmenen kertaa ennen uran päättymista v. 1937 –
vian v. 1932 kultamitali jäi saamatta Los Angelesin olympiamatkan
estettyä osanoton.
Arvokisoissa Sjöstedt ei
onnistunut aivan kykyjään vastaavalla tavalla. Olympia-areenalla
hän esiintyi kahdesti, mutta kummallakin kerralla finaalipaikka jäi
niukasti saavuttamatta. Amsterdamissa 1928 hän oli välierässään
neljäs vain 20 senttiä kolmossijasta ajalla 15,0 ja Los Angelesissa
neljä vuotta myöhemmin välierässään viides ajalla 14,9.
Ensimmäisissä yleisurheilun EM-kilpailuissa Torinossa 1934
mitalintavoittelu päättyi kaatumiseen ja keskeyttämiseen 4.
alkuerässä.
Bengt Söstedt kuuluti
Suomen nopeimpiin myös sileillä pikamatkoilla. SM-kultaa hän
voitti 100m:llä v. 1931 ja HIFFK:n kvartetin aloittajana 4x400 m:llä
v. 1930 ja 1931. SE-aikaa hän kohenteli 110 m:n aidoissa viidesti v.
1928 – 31 ( 15,4-14,4). Pika-aitojen 14,4 säilyi
maailmanennätystilastossa kolme vuotta ja Suomen ennätyksenä
peräti 36 vuotta (Matti Harri 14,3 v.1967) eli kauemmin kuin mikään
muu SE-tulos yleisurheilun historiassa.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/maaottelusankarit_muistelevat_ruotsi-kamppailuja_6091.html#media=6094
Lähdeaineistoa
Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8905-35
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti