Kuplahalli saatiin Kalajoelle vuonna 1984.Syksyn 1984 kunnallisvaalien tuntumassa suoritettu valtuuston äänestys paineilmahallista toikin niukasti, mutta varmasti tarvittavan kahden kolmasosan enemmistön ja Rukka Oy:n toimittaman hallin pystyttäminen voitiin tehdä talkoovoimin jo marraskuun 1984 alussa. Halli oli tässä vaiheessa Junkkarien omistuksessa, mutta kunta myönsi elintärkeät takuut ja antoi kohtalaisen määrärahan. Lainarahaa löytyi vaivattomasti, sillä mikä hyvänsä pankki oli valmis tarjoamaan luottoa kunnan takaamalle lainalle.
Joulukuun puoliväliin jatkunut lämmin syksy 1984 osoitti, että on välttämätöntä saada halliin tekojäärataputkisto mahdollisimman pian. Ennätyksellisen kylmä tammi- ja helmikuu 1985 haittasi harjoittelua merkittävästi. Kaikki sarjaottelut toki voitiin pelata vaikka hallissa näytti mittari suurin piirtein 20 pakkasastetta. Ulkona oli toisinaan jopa 30, mutta halli ja varsinkin suuri yleisömäärä lievensivät hieman kylmyyttä sisällä.
Vuoden 1985 alussa käynnistyneessä II divisioonan alemmassa loppusarjassa Junkkarit kaatoi Kemijärven Kiekon kaksi kertaa sekä savonlinnalaisen Laitaantsillan Pallon ja Kuhmon Kivan kerran. Näillä voitoilla sarjapaikka säilyi. Erityisen jännittäväksi muodostui helmikuussa 1985 Savonlinnan jäähallissa pelattu sarjaottelu LaiPa-Junkkarit. Kotijoukkue hankkitui heti alussa nopeasti 3-0 johtoon, mutta kalajokisten nousu tuotti tasoituksen kolmannen erän alussa. Ottelu oli tasan vielä 10 sekuntia ennen päätösvihellystä. KaJu teki kuitenkin tuossa ajassa vielä kaksi maalia. Ajassa 59.50 Raimo Tiinanen maalasi ja sitten ajassa 59,57 Kalevi Suni pisti kiekon pömpeliin. Tämä voitto oli erittäin tärkeä sarjapaikan varmistamiseksi.
Tekojääradan putkisto
Sarjapaikan säilymisestä huolimatta tunnelma kevättalvella 1985 oli täynnä epävarmuutta, sillä ilman tekojäärataa halli oli osoittautunut riittämättömäksi. Tilanne kuitenkin kirkastui kun Ruotsissa pitkään asunut ja Raahessa vaikuttanut Martti Kokko ilmoitti löytäneensä sopivan tekojääradan putkiston Tukholman läheltä. Sinne oli valmistelilla uusi jäähalli ja kyseinen kunta ei enää tarvinnut kymmenisen vuotta vanhoja, mutta varsin hyväkuntoisia tekojääratakoneistojaan. Asiat etenivät tämän tiedon jälkeen vauhdilla ja Kalajoen kunnanvaltuusto hyväksyi ostosuunnitelman toukokuun viimeisenä päivänä antaen takuut Junkkarien hankkimalle tekojääradalle. Laitteet saapuivat heinäkuussa ja niiden hitsaus tapahtui talkoovoimin.
Valmistuessaan täyteen kuntonsa Kalajoen jäähalli oli Oulun läänin toinen Oulun jäähallin jälkeen. Maaseutupaikkakunnilla se oli järjestyksessään Suomen toinen, edellään vain erikoistapaukseksi luokiteltava Vierumäen Urheiluopiston yhteydessä oleva halli. Kalajoen jäähalli saikin poikkeuksellisen paljon palsta- ja kuvatilaa suurissa valtakunnallisissa lehdissä vuosien 1985-1986 aikana. Lajin PR-arvo Kalajoelle muodostui huomttavan suureksi. Kalajoella järjestettiin kaksi todellisten huippuvalmentajien ja NHL-pelaajien vetämää jääkiekkokouluakin kesinä 1986 ja 1987.
Kesäkuussa 1985 Kokkolan Hermeksen parhaat puolustajat Jorma Malkamäki ja Kenneth Björkudd allekirjoittivat sopimuksen Junkkarien kanssa. Samana kesänä saapui Kalajoelle Oulusta Kärppien juniorijoukkueiden maalivahtina kaikenvärisiä SM-mitaleja saavuttanut Pasi Turpeinen. Turpeinen pelasi Junkkareissa kuusi kautta. Sarjakaudella 1985-1986 Turbon pelivire oli loistava. Häntä pidettiin II-divisioonan parhaana maalivahtina.
Junkkarit pelasi kevätkaudella 1986 suhteellisen vähälukuisella materiaalilla, joka parhaimmillaan riitti juuri ja juuri kolmeen kentälliseen.
Merkittävät vahvistukset
Sarjakautta 1986-1987 Kalajoen Junkkarien II-divisioonajoukkueeseen hankittiin merkittäviä vahvistuksia ja uusi valmentaja. Lapin läänin nimekkäin kiekkoilija Jari Nerg puki junkkaripaidan ylleen. Hannu Moilanen tuli Puolangalta. Junkkareissa pelasi myös Hermeksen kasvatti Olli Lehtimäki ja lyhyen ajan kokeiltavana oli Nivalan liukas hyökkääjä Ari Ohtamaa, mutta hänen kyvyistään ei saatu täyttä kuvaa loukkaantumisen vuoksi. Kauden 1986-1987 kestäessä lainattiin Oulun Kärpiltä Jari Pihlajaniemi, Harri Helama, Jukka Torvela ja Reijo Seppänen. Valmentajaksi oli kiinnitetty Kokkolan Hermeksessä tuloksia saavuttanut Jorma Saarikettu. Ensimmäistä kertaa nelinkertaisena pelattu II-divisioonan pohjoislohkossa Junkkarit sijoittui viidenneksi. Jorma Saarikettu ei onnistunut Kalajoella ja niinpä kesken kauden valmentajaksi tuli Kalevi Suni. Joukkuehenki rakoili ja se näkyi myös joukkueen menestyksessä.
Kaudella 1986-1987 Junkkarit pelasi myös juniorien jääkiekon SM-sarjassa. Martti Konun valmentama B-juniorijoukkue sijoittui seitsemänneksi. Jyrki Kortet nousi B-ikäisten maajoukkue-ehdokkaiden ensimmäiseksi varamieheksi. Jäähalli siirtyi kesällä 1987 Kalajoen kunnan omistukseen.
Jääkiekkohuumaa
Sarjakaudella 1987-1988 tavoitteeksi asetettiin pääsy kahden parhaan joukkoon ja samalla ensimmäisen kerran I-divisioonakarsintojen play off-kierrokselle. Jo alkukesällä Junkkarien kanssa tekivät sopimuksen Teräs-Kiekossa pelanneet Jukka Puokkula, Pekka Pyhäluoto ja Vesa Pisilä. Tämän jälkeen joukkueeseen liittyi Kärppien nimekäs hyökkääjä Jari Ervasti. Porin Ässistä saapuivat sarjakauden kynnyksellä Marko Viljanen ja Marko Högerman sekä Oulun Kärpistä Kai Laatikainen. Heinäkuun lopulla toisen kerran pidetty huipputasoinen jääkiekkokoulu mahdollisti jääharjoittelun ja harjoituspelit jo elokuun alussa. Valmentajana toimi Kalevi Suni.
Ajatus omaan itsenäiseen jääkiekkoseuraan siirtymisestä oli ajoittain vahvastikin esillä jo 1987-1988, mutta hanke ei silloin vielä ollut kypsä toteutettavaksi.
Kaikkien aikojen ensimmäisen liigatason vahvistuksen Junkkarit hankki joulun 1987 alla. Porin Ässien 190-senttinen puolustaja Jari Laitanen tuli loppukaudeksi Kalajoelle vahvistamaan joukkuetta. Kalajoella elettiin tuolloin todellista jääkiekkohuumaa. Junkkareiden ja Raahen Kiekko-Vesan ottelua seurasi 1071 katsojaa. Kalajoen Junkkarit selvisi uusintaotteluun play off-paikasta. Vastassa oli IPK Iisalmesta. Kolmannen erän jälkeen peli oli 2-2. Tarvittiin kaksi jatkoaikaa. Toisen jatkoajan alussa ajassa 71.43 Jari Nerg teki voittomaalin 3-2.
Play offeissa Jyväskylän Lohi kaatoi Junkkarit numeroin 9-4 Jyväskylässä ja 1-5 Kalajoella. Sarjakaudella 1987-1988 Jari Ervasti teki Pohjoislohkon ennätyksen 72 (51+21) pistettä ja Jari Nerg oli toisena 54:llä (20+34). Kuuden parhaan joukossa olivat Jukka Poukkula 49 (25+24) ja Hannu Moilanen 47 (17+30).Junkkarit saavutti parhaan sijansa kautta aikain II-divisioonan pohjoislohkossa sijoittuen toiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti