perjantai 19. syyskuuta 2014

Eeles Landström –kaksinkertainen Euroopan mestari

Eeles Landström ylitti ensimmäisenä eurooppalaisena 450.

Suomalaisilla seiväshyppääjillä oli vuoden 1954 EM-kisohin mennessä saaliina EM-areenoilta yksi hopea ja kaksi pronssia. Kun oli käyty EM-kiast vuosina 1954 ja 1958, niin seiväsmiestemme mitalitiliä koristi kaksi kultamitalia.
Bernin EM-kisojen seiväshypy alkoi lauantaina 28.8. jo kello 14.00. Eeles Landström ylitti helposti aloituskorkeutensa 410 ensimmäisellä yrityksellä. Yllättäen 425 tuotti hankaluuksia, sillä kahdella ensimmäisellä yrityksellä rima putosi kannattimiltaan. Landström keskittyi huolellisesti kolmanteen yritykseensä, joka tuottikin onnistuneen hypyn, tosin hiukset pystyyn nostattavasti rimaan hipoen. Jatkossa Landström ylitti toisellaan 430.

Kun päästiin korkeuteen 435, oli seiväskisaa käyty jo lähes kuusi tuntia. Valonheittäjät stadionilla olivat syttyneet ja muut lajit päättyneet. Noin 10 000 uskolllista katsojaa seurasi vielä ”ilmojen ritareiden” EM-kamppailua. 435:ssä alkoivat mitalimiehet erottua. Landström ja Ruotsin EM-kultaa puolustanut Ragnar ”Ragge” Lundberg menivät toisellaan yli 435. Muut kilpailijat putosivat tässä vaiheessa. 400, 420, 425 ja oman ennätyksensä ensimmäisellään ylittänyt Jukka Piiroinen uusi neljän vuoden takaisen EM-pronssinsa. Suomeen oli tulossa seiväskisasta kaksi mitalia.

Landströimin ja lUndbergin kultataisto jatkui korkeudessa 440, joa oli neljä senttiä enemmän kuin Landströmin kuukautta aikaisemmin hyppäämä Suomen ennätys. Uusi ennätyskorkeus ei huimapää Landströmiä pelottanut. Uljaalla hypyllään Eelis liiteli 440 yli heti ensimmäisellä yrityksellään! Näin Landström oli parantanut kesän 1954 aikana SE-tulosta jo neljä kertaa ja omaa ennätystään 15 senttiä.

Lundberg pudotti kaksi kertaa 440:stä, mutta meni rimaa hipoen kolmannellaan yli. Näin kilpailu EM-kullasta jatkui 445:stä. Seitsemäntuntinen kisa oli kuitenkin jo väsyttänyt pitkän illan sankarit, eikä kumpikaan ylittänyt 445:ttä. Kun kaksi parasta hyppäjää oli päätynyt samaan tulokseen, niin ratkaisu piti etsiä pudostusten määrän perusteella. Vähemmillä pudotuksillaan 22-vuotias Eeles Landström kruunattiin Euroopan mestariksi. Suomi oli tehnyt uuden aluevaltauksen EM-areenalla. Landströmin lisäksi suomalaisista ylsi Bernissä EM-kultaan vain maratoonari Veikko Karvonen. Heti Bernin EM-kisojen jälkeen Landström siirtyi opiskelemaan ”seiväshypyn Mekkaan ” USA:han, jossa hän jatkoi opiskeluaan vuoteen 1959 asti.

Yleisurheilun EM-mitalehin tottuneille suomalaisille Tukholman EM-kilpailut olivat olleet suuri pettymys. Mitaliehdokas toinen toisensa jälkeen oli jäänyt pistesijoille. Elettiin jo kuusipäiväisten kisojen neljättä päivää, eikä plakkarissa ollut vielä mitalin mitalia.
Perjantaina 22.88, neljäntenä kisapäivänä areenalle astuivat seiväshyppääjät. Joukossa oli EM-kultaansa puolustava ”vaalea adonis” Eeles Landström. Heinäkuun puolivälissä uuden SE:n ja Euroopan tilaston kakkostuloksen 457 hypännyt Landström kuului harvoihin mitalitoivoihimme. Aloituskorkeuden 420 Eeles selvitti kevyesti ensimmäisellään ja jättikin 430 väliin.

Tukholman seiväsfinaaliin oli selviytynyt peräti 21 hyppääjää, joten kisasta muodostui EM-Bernin tapaan varsinainen maratonkilpailu.Kaikki muut lajit olivat jo loppuneet ja valojen loisteessa seiväshypyn rima keikkui korkeudessa 450. Mukana oli enää kolme piinkovaa seiväsmiestä. Eeles Landströmin kanssa kirkkaimasta EM-mitalista kilvoittelivat vielä Itä-Saksan Mafred Preussger ja Neuvostoliiton Valdimir Bulatov.

Kun päästiin niihin korkeuksiin, jotka ratkaisivat kirkkaimmat mitalit, niin Landström oli taas elementissään. 450 Landström leiskautti komeasti ensimmäisellä hypyllään yli. Ja siinä sitä olikin kilppakumppaneilla pureksimista, mutta he eivät antaneet periksi. Preussger ylitti 450 toisellaan ja Bulatov kolmannellaan.
Pitkän kilpailun päätteeksi nähtiin yhdeksän pudotukseen päättynyttä yritystä 455:stä. Näin koko mitalikolmikko oli päätynyt samaan tulokseen 450. Ja taas laskettiin Euroopan mestarin löytämiseksi pudotuksia. EM-Bernin tapaan Landströmin varmuus ratkaisukorkeuksissa osoittautui kullanarvoiseksi. Mestaruuden vei Landström vain kahdella pudotuksellaan ennen 455:ttä, kun pahimilla kilpakumppaneilla pudotuksia oli neljä.

Näin EelesLandström uus komeasti neljän vuoden takaisen Euroopan mestaruutensa. Ja Eeleksen mestaruus nousi kisojen päätyttyä arvoon arvaamattomaan, sillä se oli Suomen ainoa mitali Tukholman EM-kisoista.
Ennen Landströmiä vain keihäänheittäjä Matti Järvinen ja 10 000 metrin juoksija Ilmari Salminen olivat suomalaisurheiljoista yltäneet kahteen Euroopan mestaruuteen.

Monipuolinen urheilijalahjakkuus Eeles Landström nousi Suomen huipputasolle 10-ottelijana. Jo 20-vuotiaana Landström osallistui Helsingin olympiakisojen 10-otteluun, jossa hän sijoitui 14:nneksi pistemäärällä 5694. Seivästulos 420 oli kisan paras noteeraus, Helsingin kisojen jälkeen Landström keskittyi kokonaan seiväshyppyyn. Vuonna 1953 alkoi Landströmin valtakausi sekä Suomen että Euroopan seiväsareenoilla.
Olympia-areenoilla USA:n hyppääjät pitivät kuitenkin pintansa. Melbournessa 1956 Landström koki ainoan suurkisapettymyksenesä. Tuloksella 435 tuli seitsemäs sija. Kun Landström oli kesällä hypännyt SE-tulokseksi 451, niin pettymys oli ymmärrettävä.

Kolmannen kerran Landström osallistui olympialaisiin mittelöihin Roomassa 1960. Ja siellä vihdoin tärppäsi. USA:n kivikovalle kaksikolle Donald Braggille (470) ja Ronald Morrisille (460) Landström ei voinut mitään. Pronssimitalin Eelis kuitenkin nappasi tuloksella 455, joka uupui vain kaksi senttiä hänen nimissään olleesta Suomen ennätyksestä. Landström voitti Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa peräkkäin.


Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit ISBN 951-31-8904-5 

Ei kommentteja: