Albin Stenroos Pariisin maratonilla 1924
Pariisin kisojen
suomalaiset päättäjäise toimeenpani Albin Oskar Stenroos, 35, joka
Tukholman kisoissa 12 vuotta aikaisemmin oli turhaan tavoitellut
kultaa, vaikka saikin hopeaa ja pronssia. Pariisin kisoihin tämä
sitkeä uurastaja valmentautui, välillä jo urheilusta luovuttuaan,
aivan erinomaisen tarmokkaasti tähtäimessään maraton-voitto, joka
ei mitenkään utopistiselta tuntunutkaan. Stenroos osoitti hyvää
kuntoa kevätkesän koekilpailuissa kotimaassa, minkä lisäksi hän
oli edellisenä kesänä saavuttanut 20 000 metrin juoksussa
maailmanennätyksen. Vastaavanlaisen noteerauksen hän teki
olympiakesänä 30 000 metrin matkalla. Kaikesta huolimatta Albin
Stenroos yllätti Pariisissa kaikki ainakin yhdessä suhteessa,
voiton ylivoimaisuudessa. Stenroos tiesi kuntona ja oli myös
selvillä siitä, miten maraton on juostava. 17-vuotiaana hän oli
juossut ensimmäisen maratoninsa ja sen jälkeen lukemattomia pitkiä
matkkoja. Suomen mestaruuksia oli kertynyt 15. Olympiavoiton vuoro
oli sunnuntaina heinäkuun 15. päivänä 1924.
Kilpailun alkua
siirrettiin iltapäivälle, sillä helle jatkui yhä, vaikka ei
sentään yhä tukahduttavana kuin perjantaina, maastojuoksun
päivänä. Tuuli puhalteli ja teki maraton taivaltajien olon
siedettäväksi. Suomalaiskatsomo odotti kuumeisesti hyviä tietoja
maratonreitin varrelta. Aluksi sieltä tuli aivan muuta: johdossa
kreikkalainen Kranis ensimmäisellä, toisella ja vielä
kolmannellakin tarkastusasemalla, parhaat suomalaiset jossakin
kymmenen nurkilla. Neljännen väliaika-aseman (14850 metriä)
sivuutti ensimmäisenä ranskalainenn Verger, sitten amerikkalainen
De Mar, kreikkalainen, toinen amerikkalainen, ranskalainen,
belgialainen. Missä suomalaiset?
Mutta viides asema
sävähdytti suomalaisia. Matkaa oli taitettu nyt 19250 metriä.
Isäntämaan mies Verger johti, Stenroos oli noussut toiseksi. Hyvä.
Kuudes asema tiedotti – matkaa oli silloin taitettu 20 300 metriä
-: ensimmäinen Albin Stenroos 1.20.08, toinen Verger 1.20.38. Eroa
oli jo puoli minuuttia. Seitsemäs asema: Stenroos johti, Verger oli
pudonnut kuudenneksi, Halonen noussut viidenneksi. Kahdeksas asema:
Stenroos lähes kolme minuuttia De Marea edellä, Halonen neljäs.
Mutta virolainen Lossman oli noussut kuudenneksi, Antwerpenin kova
kakkonen. Yhdeksäs asema (31050 metriä), Sternoosin etumatka
amerikkalaiseen oli jo oli jo yli kolme minuuttia, toiseksi oli
tunkeutunut italialainen Bertinit, joka kärkkyi kahden minuutin
päässä takana. Halonen oli neljäntenä, Lossman aivan
kannoillaan. Kymmenes tarkastusasema ilmoitti Stenroos jatkavan
voitollisesti, etumatka oli jälleen kasvanut, ja yhdestoista vihon
viimeinen asema (38 km) julisti Stenroos jättäneen lähes neljä
minuuttia seuraavaa, Italialaista Bertiniä, Halonen oli neljäntenä,
Lossman oli hävinnyt kuvasta.
Kuin kuningashirvi
Stenroos kiitää kepein askelin stadionille. Askel säilyy
tyylipuhtaana maaliviivalle saakka. Hän oli jo kolmas näisen
kisojen suomalainen – Nurmen ja Ritolan ohella – joka ”pilasi”
monen ranskalaiskatsojan kisatunnelman liian leveällä voitollaan.
Lauri Halonen sijoittui neljänneksi.
Lähdeaineisto: Reino
Rinne: Suomen urheilun tähtihetkiä, Kilpakenttien sankarit 1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti