Eino Penttilä – hävisi vain maanmiehilleen

Loukkaantuminen vei Eino Penttilältä mitallin Amsterdamissa, mutta uusi yritys Los Angelesissa toi pronssin, osana suomalaisten kolmosvoittoa. Joutsenossa syntynyt Eino Penttilä harrasti nuoruudessaan monipuolisesti urheilua. Hiihto ja ampuminen kinnostivat sisukasta koulupoikaa, kunnes 15-vuotiaana hän tarttui keihääseen. Poikaurheilupäivillä 1924 tuli voitto sekä keihäässä että kolmiottelussa. Edellisenä kesänä miesten keihäs oli liitänyt jo lupaavasti yli 50 metriä.

Kehityskaari pysähtyi, kun käsivarsi ja polvi eivät kestäneet rajua vetotyyliä. Paikat paranivat levolla, ja nuorukainen palasi kentälle. Tampereella hän voitti 19-vuotiaana ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Olympiavuoden alla 1927 kehitystä seurattiin erityisellä mielenkiinnolla.

Elokuun lopulla Turussa järjestetyissä Kalevan kisoissa Penttilä uusi Suomen mestaruuden. Syyskunto jatkuu, se muhii pelottavan vahvana. Lappeenrannassa tulee entellisesti kauden kärkitulos maailmassa 64,33, kunnes Papulan kentällä Viipurissa rävähtää. Lokakuussa yhdeksan asteen syyskoleudessa Penttilä keihäs iskeytyy vinhaan lentoon. Tulos 69,88 ylittää kolmella metrillä Gunnar Lindstromin entisen maailmanennätyksen.

Penttilän heitot kaartuvat sektoriviivan tuntumaan, mistä silloin rangaistiin. Nykyisen mittaustavan mukaan Penttilä olisi Viipurin haamuheitolla ensimmäinen 70 metrin ylittäjä (71.03).

Olympiasuosikin taival ei suju kuitenkaan onnettaren suojeluksessa. Alkukesällä 1928 muljahtaa Kuopiossa nilkka sijoiltaan. Riski on otettava, sillä olympiakisoihin valmistautuva ei voi levätä jalka paketissa. Vaikka nilkka paranee, suorituksia varjostaa epävarmuus.

Kaikkien pettymykseksi Eino Penttilä on Amsterdamissa vasta kuudes, toiseksi paras suomalainen. Kolmas peräkkäinen Suomen mestaruus ja Kölnissä heitetty 68-metrinen eivät korjaa olympiapettymystä. Ajan kiivaassa riennossa ottaa seuraavana vuonna keihäsmiesten kärkipaikan uusi tulokas, 20-vuotias Matti Järvinen. Hän voittaa Penttilän Kalevan kisoissa ja Ruotsi-maaottelussa. Vuonna 1930 Penttilä menettää myös Suomen ennätyksen Järviselle, tulevalle maailmanennätysten heittäjälle.

Järvisen valtakauden keskellä Eino Penttilä iskee vuoden 1931 kärkitulokseksi maailmassa 69,80. Los Angelesin olympiakisoihin Järvisen ja Sippalan seuraksi hän pääsee vasta Viipurissa järjestetyn ylimääräisen karsintakilpailun jälkeen.

Los Angelesin olympiakisojen viidentenä kilpailupäivänä 4. elokuuta Eino Penttilä kohentaa tulostaan joka kierroksela. Viimeinen heitto kantaa 68.70. Kilpailu huipentuu upeaan suomalaisten kolmoisvoittoon, eikä Penttilää harmita himmein, pronssimitali Järvisen ja Matti Sippalan vanavedessä.

Paluumatkalla Los Angelesista Eino Penttilä pysähtyy kilpailemaan Chigagossa. Haamuraja ylittyy nyt virallisesti. Olympiakisojen jälkikilpailun voittotulos 70,64 jää myös ennätykseksi.

Vuosina 1933-34 Eino Penttilä sijoittuu Kalevan kisoissa vielä hopealle ja pronssile, mutta kerran rikkoontunut kyynärpää alkaa vaivata uudelleen. Viimeisenä aktiivivuonna 1936 hän kiskaisee enää niukasti yli 60 metriä, 60.90.

Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9