Veikko Kankkonen – tyyliniekka vailla vertaa

Veikko Kankkosen läpimurto mäkihyppääjänä tapahtui v. 1957, jolloin hän voit 17-vuotiaana Holmenkollenin nuorten sarjan kilpailun. Ensimmäinen suurkilpailuedustus kolme vuotta myhemmin Sguaw Valleyn talviolympiakisoissa muodostui pettymykseksi, sillä tuloksena oli vaatimaton 40. sija. MM-Sakopanessa 1962 epäonni jatkui, kun Kankkonen törmäsi normaalimäen ensimmäisen hyppynsä päätteeksi tv-kameraan, katkaisi suksensa ja satutti jalkansa. Hän pystyi kuitenkin käymään kilpailun loppuun, mutta sijoitus oli vaatimaton 34:s. Suurmäessä suoritustaso vastasi paremmin senhetkistä kuntoa: kymmenes sija.

IX olympialaisissa talvikisoissa Itävallan Innsbruckissa on olympiaohjelmassa ensimmäistä kertaa kaksi mäkikilpailua ja kummassakin kolme hyppyä, joista vain kahden parhaan pisteet otetaan lopputuloksissa huomioon.

Suomella oli täysi edustus eli neljä miestä, joista suosikkeihin kuuluivat Keski-Euroopan mäkiviikon vajaa kuukausi aikaisemmin voittanut 24-vuotias Veikko ”Viki” Kankkonen ja 23-vuotias Niilo Halonen, vuoden 1960 olympiahopea- ja vuoden 1962 MM-pronssimitalimies. Molemmat lahtelaiset ovat esiintyneet lupaavasti myös harjoituksissa, mutta Halosen mahdollisuuksia heikentävät sairastuminne ja lääkekuuri vain muutama päivä ennen 70 m:n kilpailua Seefeldin Toni Seelos-mäessä. Suomalaisten lisäksi vahvimpia mitalintavoittelijoita ovat Norjan Toralf Engan ja Torgeir Brandtzäg sekä itä-saksalaiset Helmut Recknagel ja Dieter Neuendorf.

Häikäisevän kaunis talvisää suosii perjantaina klo 14 alkavaa olympiakilpailua, ja intapäivän aurinko saa Tirolin lumiset alpit hehkumaan. Ensimmäinen kierros tarjoaa sekä odotettuja että yllättäviä ratkaisuja. Sensaatiosta vastaa Tsekkoslovakian Josef Matous, joka venyttää uudeksi mäkiennätykseksi 80,5 m ja johtaa kilpailua pistein 114,30. Engan jää pituudessa puolitoista metriä ja on toisena ennen Neuendorfia, Veikko Kankkonen hyppää koko joukon viimeisenä numerolla 54, mutta epäonnistuu pahoin 77 m:n lentonsa päätteeksi. Yhteispisteet 95,90 riittävät vasta 29.sijaan.

Toisella kierroksella Kankkonen terästyy ja liitelee lähtölavan alentamisesta huolimatta komeasti 80 metriä. Päivän komein hyppy hellyttää tuomareita antamaan tyylipisteiki sarjan 18 – 18,5 – 19 – 18 – 18,5, jotka nostavat suomalaisen 25 pykälää ylöspäin, neljänneksi pistein 211,80. Johdossa on Engan lukemin 224,40, seuraavina Matous 218,20 ja Neundorf 214,70. Muut suomalaiset eivät pysty kamppailemaan mitalisijoista.

Normaalimäen olympiakilpailu huipentuu kolmannen kierroksen viimeiseen hyppyyn. Mäkitornin huipulla vamistautuva Veikko Kankkonen tietää tilanteen: mahdollisuus voittoon on olemassa, mutta se vaatii täysosumasuoritusta. Monet aiemmat epäonnistumiset suurkisoissa häivähtävät mielessä, mutta ne pyyhkiytyvät hetkessä muistin syväkerroksiin keskittymisen kohotessa huippuunsa. Voimakas potku takalaudasta ja liukuun... Kello on 15.25, kun Suomen toivo lennähtää terävästi Seefeldin taivaalle ja liitelee tasapainoisessa nojassa kohti monttua. Lento päättyy 79 m:n kohdalla pehmeään kauniiseen alastuloon ja saa runsaslukuisen suomalaisyleisön ulvomaan riemusta. Kankkonen jää pipoaan sukien seuraamaan tyylipisteiden näyttöä. Tulostaululle välähtää numerosarja 18 – 17,5 -18 – 18 -18 , sijaluku 1 ja yhteispisteet 229,90. Suomi on saanut mäkihypyssä toisen kultamitalinsa olympiakisoissa kautta aikojen.

Veikko Kankkonen tempaistaan sukset jalassa kultatuoliin, ja riehas juhlamylläkkä jatkuu aina iltamyöhälleasti. Ensimmäinen olympiavoittajamme Antti Hyvärinen, on nyt nauttimassa menestyksestä mäkijoukkueen valmentajana. Hopeamitali menee Norjan Toralf Enganille, pronssi saman maan Torgeir Brandtzägille ja neljäs sija tsekkiyllättäjälle Josef Matousille. Niilo Halonen on 14.s, Ensio Hyytiä 20.s ja Antero Immonen 31.s.

Innabruckin talviolympiakisojen viimeinen kilpailu käytiin sunnuntaina 9. helmikuuta 1964 Bergiselin 90 m:n mäessä. Voittajasuosikkeja olivat 70 m:n kisan kärkimiehet, jotka pitivätkin pintansa ennakkopaineista huolimatta, Ensimmäisen kierroksen ylivoimaisesti näyttävimmän hypyn teki Veikko Kankkonen, joka mäkiennätystä 95,5 m sivuten sai lähes täydellisestä suorituksestaan tyylipisteiksi numerosarjan 18,5 – 19,5 – 19 – 18,5 – 19 ja ylivoimaisen johtoaseman yhteispistein 118,9.

Toisella kierroksella Viki joutui valmistautumaan epävarmassa mielentilassa, sillä toinen suksi oli rikkotunut ensimmäisessä hypyssä. Käyttöön oli otettava varasukset, jotka nekään eivät olleet parhaat mahdolliset, sillä ne oli korjattu harjoituksissa sattuneen tapaturman jälkeen. Lähtölavan alentamisesta johtuen hyppyjen pituudet jäivät useita metrejä ensimmäiseen kierrokseen verrattuna. Ennen Kankkosta pistin hyppy oli Toralf Enganin 90,5 m. Suomalainen venytti omalla vuorollaan täsmälleen samoihin lukemiin, mutta paha horjahdus ja käden hipaisu alastulossa maahan romutti kultamitalin varmistumisen jo tässä vaiheessa, Arovstelutuomarit näkivät tapahtuma kovin eri tavoin Kanadan Dokka 9,0 Italian Valle 17,0, Suomen Koskivuori 15,0, Saksan Leonhard 18,5, Sveitsin Zysset 18,0. Kahden kierroksen jälkeen kärjessä oli Engan, toisena Kankkonen ja kolmantena Brandtzäg.

Kolmannella kierroksella Engan jäi 73 metriin, kun taas hänen maanmiehensä Torgeir Brandtzäg pääsi 87 m ja siinä vaiheessa johtopaikan – lopullinen ratkaisu jäi Veikko Kankkoselle. Jälleen suksia vaihtanut lahtelaismestari venytti viimeisen kierroksen pisimmän hypyn 88 m, ja suoritus päättyi istahtamiseen, toinen kultamitali kariutui näin harmittaviin epäonnistumisiin kahden hypyn viimeistelyssä. Mitalijärjesty oi 1) Toralf Engan 230,7 2) Veikko Kankkonen 228,9 3) Torgeir Brantzäg 227,2. Niilo Halonen sijoittui 14:nneksi, Ensio Hyytiä 23:nneksi ja Antero Immonen 31:nneksi.

Kilpailun jälkeen suomalaistuomari Hannu Koskivuori joutui ennakoimattomaan penkkiurheilijoiden ja lehdistön ryöpytykseen. Pauhtaan matematiikan mukaan Kankkonen olisi ottanut toisen kultamitalinsa, jos Koskivuori olisi antanut hänen toisesta hypystään 17 tyylipistettä 15 asemesta.

Veikko Kankkonen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Kankkonen

Veikko Kankkonen muistelee olympiavoittoaan – katso haastattelu
http://yle.fi/uutiset/veikko_kankkonen_muistelee_olympiavoittoaan__katso_haastattelu/7062705
Veikko Kankkonen 1964 olympialaiset
http://www.youtube.com/watch?v=8Pt-_nLfsOA

http://www.youtube.com/watch?v=7ilF6cNlXuk

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/veikko_kankkoselle_olympiakultaa_5439.html#media=5445

Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7