maanantai 18. elokuuta 2014

Heikki Hasu – voittoisa talonpoika

Sankt Moritzin olympiakisojen 1948 yhdistetyn yllätyskolmikko kuuntelee Maamme-laulua voittaja 21-vuotias maanviljelijä Heikki Hasu, hopeaa Martti Huhtala ja pronssia Sven Israelsson.

Ennen toista maailmansotaa oli talviolympiakisojen yhdistettyä kilpailua hallinnut Norja. Vuonna 1948 yhtään tunturimaan edustajaa ei näkynyt palkintokorokkeella, jonka korkeimmalla askelmalla seisoi 21-vuotias talonpoika Myllykoskelta.
Talven 1948 yhdistetyn olympiavalinnat olivat kolmen miehen osalta selvät. Martti Huhtala, Olavi Sihvonen ja Pauli Salonen olivat varmoja tapauksia. Valitsijat puntaroivat, valittaisiinko neljänneksi hyvä hiihtäjä Heikki Hasu vai hyvä mäkimies Alpo Heikkinen. Lopulta näytöt olympiakatsastuksissa toivat myllykoskelaiselle Hasulle kisalipun.

Sotien tuhoilta säästynyt Sveitsi järjesti talviolympialaiset Sankt Moritzissa 1948. Viimeisen kerran yhdistetyn suurkisoissa hiihto oli ennen mäkikilpailua.
  • Olympiajoukkueemme kuljetettiin Sankt Moritziin kahdella Aeron DC-3:lla. Kovan sumun vuoksi emme voineet laskeutua Zurichiin, vaan jouduimme menemään Baseliin. Nämä Aeron koneet olivat silloin ainoat, jotka laskeutuivat sinne. Sitä ennen oli toinen koneistamme joutunut alppisolaan. Matkustajina olleet urheilijat kertoivat laskeutumisen jälkeen kalvakkaina kokemuksia siitä,miltä tuntui lentää, kun alppien sienämät näkyivät ikkunoista, Heikki Hasu kertoo. Itse olympiakisoihin Hasu saattoi lähteä vapautunein mielin ilman ennakkopaineita. Eihän tähän edellisvuoden yhdistetyn SM-kisojen yllätysvoittajaan vielä mitalitoiveita asetettu.

Sankt Moritzin 18 kilometriä oli samalla sekä yhidstetyn että erikoiskilpailun kisa. Heikki Hasu eteni kuin tuulispää aivan erikoismiesten vauhtia. Hän hiihteli jonkin aikaa erään ruotsalaisen perässä, mutta hellitti, kun näki, ettei tänä ollut yhdistetyn miehiä. Olipahan ollut muuan Martin Lundströn, josta tulikin kohta tämän matkan olympiavoittaja. Hasu sai matkan varrella suomalaishuoltajilta väliakoja, mutta ei uskonut sitä, että taisteli jopa erikoismatkan mitalista. Lopulta Hasu jäi 37 sekuntia pronssimitalista ja oli neljäs.

Muita yhdistety kilpailjoita Hasu jätti minuuttikaupalla. Toiseksi sijoittunut Martti Huhtala jäi lähes kolme minuuttia. Seuraavana päivänä mäessä tarvittiin vain kaksi kohtuullista pystyssä pysyttyä hyppyä.
Ja Hasun hermot pitivät, vaikkei hän varmimpiin mäkimiehiin kuulunutkaan. Mäen kahdeksas sija riitti. Näin 21-vuotias Hasu otti ensimmäisissä suurkisoissaan olympialaisen kultamitalin yli 15 pisteen erolla joukkuetoveriinsa Martti Huhtalaan.
  • Olin todella yllättynyt siiitä, miten helposti tuo olympiavoitto tuli. Hiihto-osuuden jälkeisenä iltanakin hermoilusta vastasivat lähinnä muut suomalaiset kuin minä ja toisena ollut Huhtala. Tosin toiseen hyppyyn lähtiessäni paineet olivat melkoiset, Heikki Hasu muistelee.

Sodanjälkeiset ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut käytiin vuonna 1950 USA:n Lake Placidissa. MM-kisat olivat nyt siirtyneet nelivuotisrytmiin, kun niitä ennen sotia oli pidetty joka vuosi.
Lake Placid näytti suomalaiset kasvonsa kuin vuoden 1932 olympiakisoissa. Lunta ei kisapaikalla juurikaan ollut. Mäkikisa sentään saatiin käytyä Lake Placidissä, kun amerikkalaisen ”ihmekeksinnöllä” läheisen järven jäätä murskattiin ja puhallettiin mäkeen. Nyt ensimmäisen kerran yhdistetyn suurkilpailu vietiin läpi järjestyksessä mäki – hiihto.

Hasu sijoittui mäkosuudella viidenneks, vaikka tuska paistoikin miehen kasvoilta alastulon kohdalla. Hasu oli kisojen alla saanut harjoitushypyssä lievän murtuman nilkkaansa. Taju oli lähteä alastulotärähdyksessä, sillä siinä vaiheessa nilkkaa vihloi niin vietävästi.

Hiihto-osuus käytiin noin 50 kilometrin päässä Rumfordissa, jossa oli satanut reippaasti pehmeää lunta. Keli oli raskas ja se miellytti vahvaa hiihtäjää Heikki Hasua. Mutta kyllä oli eroa kurottavanakin, sillä hänen pitäisi voittaa johdossa ollutta Norjan Simon Slåttvikiä yli viisi minuuttia.
Tässä tempussa vauhdikkaasti viilettänyt Hasu onnistui, sillä hän oli yli viisi ja puoli minuuttia nopeampi kuin mäkispesialisti Slättvik. Mutta vaara uhkasikin toisaalla, Norjan yllättäjä Ottmar Gjermundhaud hävisi Hasulle kaksi ja puoli minuuttia. Näin Hasun voittomarginaaliksi jäi vain 3,2 pistettä.

Joka tapauksessa Heikki Hasu oli siirtynyt siihen eliittiurheilijoiden harvinaiseen ryhmään, joilla on sekä olympiavoitto että maailmanmestaruus. Hasu toimi 410 kilometrillä Suomen joukkueen avaajana. Suomi otti kisassa hopeaa Ruotsin jälkeen, ja 18 kilometrillä Hasu oli kymmenes.

Vuoden 1952 Oslon talviolympiakisoihin Heikki Hasu lähti puolustamaan olympiakultaansa ainoana tavoitteena sen uusiminen. Kisojen avajaisissa Heikki Hasu toimikin Suomen joukkueen lipunkantajana.
Kovin vastus tuli jälleen Norjasta. Tuttu kilpakumppani Simon Slättvik liiteli taas meässä komeasti ja pitkälle. Vaikka Hasu hiihto-osuudella pisteli taas erikoismiesten tahtiiin, niin aivan hän ei onnistunut Slättvikiä tavoittamaan. Eroa nojralaisen eduksi jäi 4,1 pistettä.

18 kilometrin hiihdon mitali jäi Hasulta todella harmittavan pienen eron päähän. Hopeamies Tapio Mäkellän eroksi tuli 15 sekuntia ja pronssimitalisti Paavo Lonkilaan vain neljä sekuntia. Tuloksena oli taas neljäs sijä, kuten neljä vuotta aikaisemmin Sankt Moritzissa. Lake Placidin MM-kisojen tapaan Hsu oli Suomen joukkueen aloittaja 4x10 kilometrin viestissä. Ja komeasti yhdistetyn mies leiviskänsä hoitikin. Hasu toi Suomen värit vaihtoon kärjessä. Hasun jälkeen voittoisaa tahtia jatkoivat Paavo Lonkila, Urpo Korhonen ja Tapio Mäkelä. Hopealle sijoittunut Norja jäi Suomesta lähes kolme minuuttia.

Salpausselän kisa olivat Heikki Hasulle todellinen menestys, Yhdistetyssä tuli kaikkiaan viisi voittoa. Pikamatkalla hän sijoittui vuonna 1952 toiseksi ollen samalla toiseksi paras Myllykosken Kilpa-Veikkojen edustaja, sillä voiton vei seurakaveri Arvo Viitanen.

Huippu-urhelijauransa jälkeen Heikki Hasu siirtyi politiikan pariin. Hänet valittiin kaksi kertaa kansanedustajaksi, jota tehtävä hän hoiti vuosina 1962-1970.

Heikki Hasu

Oslon talviolympialaiset


Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7

Ei kommentteja: