Helsingin olympialaiset 1952

Olympiatunnelmaa nostatettiin juoksuttamalla olympiasoihtu halki Suomen. Kalajoen urheilukentälle sen toi 7.7.1952 Inga Fors. Kunniavartiona juoksivat Arvi Heusala ja Alku Seikkula.

Keskipohjanmaan urheilutoimittaja Jukka Korhonen kirjoittaa urheilupakinnassaan 20.7.1952 näin:

Helsingin olympialaisten, nykyajan viidensientoista kisojen juhlallisten avajaisten juhlallisin hetki oli Paavo Nurmen ilmestyessä maratonportista Stadionille Hellaan tulen viimeisenä tuojana. Silloin tunsi varmasti moni liikutusta, ainakin jokainen, joka aikoinaan oli saanut kuulla viestejä Suuren Paavon voitoista ja iloinnut niistä.
Stadionin sen hetken tunnelmaa on vaikea kuvata. Kyyneltyvin silmin, mutta innosta hehkuvin kasvoin osoitettiin suosiota Suomen suurimmalle urheilijalle kautta aikojen hänen juostessaan soihtu kädessään vanhalla mutta ylväällä ja tutulla tyylillään. Olympiatuli syttyi liekkimaljassa, ja silloin tunsi katsoja todella olympialaisen hengen saapuneen kisoihin.
Toinen juhlahetki, aikaisempi kuin tämä, oli ensimmäisen olympiajoukkueen, Kreikan, saapuminen kentälle, ja vielä suurempi oman Suomemme joukkueen saapuessa. Se oli ainoa kerta, jolloin saadaan nähdä Suomen olympiajoukkue Suomen kamaralla kokonaisuudessaan.
Kolmas oli valan vannonta Heikki Savolaisen, joka samana aamuna jo oli ehtinyt taistella Suomen värien puoleta, selkeällä ja varmalla äänellä lausuessaan olympiavalan.
Stadionilla oli avajaisissa paljon nähtävää ja paljon mieleen painuvaa, mutta kaikista parhaiten tulen muistamaan nuo edellä kertomani tapaukset. Ne tulevat olemaan suurimmat urheilumuistoni.

Otteita Jukka Korhosen pakinasta 22.7.1952

Ensimmäinen todellinen kilpailupäivä onnistui yli kaikkien odotusten ja se oli nykyaikaisen urheilun ja Helsingin kisojen suuri päivä. Se oli Stadionimme ja neljän uuden olympiaennätyksen päivä, ja ennen kaikkea muuta suuren Zatopekin juhlaa.
En pysty kirjoittamaan enkä ajattelemaan mitään päivän muista tapahtumista ennenkuin selvitän pois peninkulman juoksun, sillä niin suuremmoinen se oli. Tunnen suurta kiitollisuutta, että olen saanut olla seuraamassa kaikkien aikojen parasta tämän matkan juoksua.
Ei kukaan pysty kiistämään Zatopekin ylivoimaisuutta tällä matkalla vaikka sitä etukäteen jo hiukan epäiltiin. Vielä muutama kilometri ennen maalia saattoi hiukan epäillä ( kai sensaation halusta toivonkin) Zatopekin juoksun vaivalloisen voimakkaasti kiertäessä päätään ja irvistäessään sekä Mimounin seuratessa ilmeisen vaivattomasti, ratkaisu jäisi loppukirin varaan, jolloin Mimoun voittaisi.
Kilpailun jälkeen näin Zatopekin parin metrin päästä, ja hän oli silloin aivan toisen näköinen kuin juoksun aikana, paljon nuoremman ja reippaamman näköinen, ja voima, jota hänestä juoksussa uhkuu, näyttää hävinneen, mutta onnellisen näköinen hän oli.

Lähdeaineisto: Raukkaudesta urheiluun Jukan pakinat ISBN 952-90-3111-4

Kalajokisen yleisurheilun historiaa

Kalajoen Junkkarien urheiluhistorian ensimmäisen mitalin yleisurheilun Kalevan kisoissa juoksi olympiavuonna 1948 Seppo Jokivartio 400 metrin aidoissa. Himangalla 1920 syntynyt ja siellä jo juniori-ikiäisenä vähäisestä kilpailemisesta huolimatta lahjakkuuttaan osoittanut Jokivartio menetti monen muun tavoin parhaat urheiluvuotensa talvi- ja jatkosodassa.

Kalajoen Junkkarien yleisurheilussa oli 1950-luku suhteellisen hiljaista aikaa. Erittäin lahjakas pikajuoksija Matti Joensuu oli poikaurheilupäivillä parhaimmillaan 1950 neljäs 200 metrin aidoissa. Hän juoksi jo 15-vuotiaana 60 metrin aikaa 7,5, mikä oli ikäluokan ehdotonta valtakunnallista parhaimmistoa. Myöhemmin satanen kulki monta kertaa aikaan 11,1.

Juhani Ojala juoksi 1960-luvun alkupuoliskolla monta kertaa 1500 metrillä neljän minuutin tuntumaan, kunnes ylti 1964 selkeään alitukseen ennätyksekseen jääneellä ajalla 3.56,9, mikä oli vuoden kansallisessa tilastossa sijalla 46. Kandaan muuttanut Matti Kiiveri oli näinä vuosina melkein samassa vauhdissa juosten 1965 piirinmestaruuskilpailuissa pronssille ajalla 4.02,2, edellään Mikko Ala-Leppilampi sekä tuolloin 4.00,6 juossut Juhani Ojala. Kandassa Matti Kiiveri tavoitteli jopa uuden kotimaansa olympiaedustuspaikkaa juostuaan kaksi kertaa 3.50,2.

Jorma Kiiveri aitoi kolme SM-pronssia

Maileri Matti Kiiverin veli Jorma Kiiveri oli 1960-luvulla Pekka Ojalan, Heikki Isopahkalan, Mauri Myllymäen ja Rönnin sisarusten Seija sekä Leilan ohella Junkkarien yleisurheilun nimiä, jotka nousivat myös valtakunnallisten lehtien otsikkoihin.
Jorma Kiiveri (2.1948) oli Kalajoen Junkkarien 1960-luvun ensimmäinen SM-mitaleille yltänyt poikaurheilija. Hän osoitti lahjojaan jo 1965 juostuaan matalat aidat (91,4 cm) aikaan 15,2. Seuraavana suvena miesten normaalikokoiset aidat sujuivat jo aikaan 15,4 ja nuorten SM-kisoissa Alajärvellä heltisi pronssimitali ajalla 16,1. Mestaruuden voitti Lohjan Ari Salin ja toisena oli Isojoen Markku Rajala. Kesän 1967 junioireiden SM-kisoissa mitalikolmikko oli sama, mutta ajat paranivat selvästi. Jorma Kiiverin aika oli 15,4. Hänen kauden paras aikansa 15,3 oikeutti miesten vuositilaston 16. sijaan.
Jorma Kiiveri voitti SM-pronssia 110 metrin aidoissa nuorten sarjassa vuonna 1966, 1967 ja 1968.

Pekka Ojala menestyi kahdessa lajissa

Pekka Ojala (s.1943) ylitti kolmiloikassa 14 metrin rajan ensimmäisen kerran kesällä 1961 venytettyään 14.08. Seuraavana vuonna ennätys parani tulokseen 14,61, mikä oli vuoden nuorten tilaston viides. Olympiavuonna 1964 loikat edelleen pitenivät ja oma ennätys 14,87 oikeutti miesten vuositilastossa 16. sijaan. Seuraavan kesän paras loikkatulos oli 14,67, mutta 10-ottelussa koottu 6268 nousi Suomen tilastossa 13. sijalle. Vuonna 1966 Kalajoen Junkkari paransi seuransa juhannuskisoissa piiriennätystä seitsemällä sentillä yltäen lopulliseksi ennätyksekseen jääneeseen tulokseen 14.96. Muutamia päiviä myöhemmin ylittyi Ylivieskassa 15 metrin raja myötätuulessa 19 sentillä. 10-ottelussa Pekka paransi ennätyksensä pisteisiin 6329. Tulos syntyi Inkeroisissa pidetyissä SM-kisoissa ja tuotti hienosti viidennen sijan. 1990-taitteessa käytössä olevan pistetaulukon mukaan Pekka Ojalan Raahessa syyskuussa 1967 tekemät 10-ottelutulokset tuottavat 6525 pistettä.

Haikki Isopahkala - heittolajien lahjakkuus

Heikki Isopahkalalla (s.1949) heittoperinteet olivat vahvat, sillä hänen isänsa Veikko Isopahkala oli voittanut 1940-luvulla ja 1950-luvn taitteessa piirinmestaruuksia kaikissa heittolajeissa. Heikki nousi poikien valtakunnalliseen parhaimmistoon sekä kuulassa että kiekossa 1960-luvun puolivälissä. Hän pysyi korkealla ikäluokkansa tilastoissa kaikki juniorivuotensa. Poikien kuulassa syntyi 1966 kevyellä välineellä (5,44) tuloas 15,93, mikä oli ikäluokan kolmanneksi paras.
Kesällä 1967 Heikki Isopahkala voitti A-poikien kuulan Suomen mestaruuden Varkaudessa tynnettyään 16,62. Kauden pisin 17,29 oli kaikkien aikojen neljänneksi paras suomalaistulos ja pysyi 10 parhaan joukossa vielä 1970-luvun puoliväliin saakka. Miesten kuulakin kaarsi 14,43 ja kevyellä kiekolla syntyi tulos 48,86, mikä oli poikien vuositilastossa seitsemäs.
Vuoden 1968 SM-kisoissa 20-vuotiaiden sarjassa Heikki Isopahkala oli kuulantyönnössä neljäs tuloksella 14,55. Vuoden 1969 SM-kisoissa heltisi hopeaa tuloksella 15,09 Antti Jouppilan voittaessa kisan.

Mauri Myllymäki EM-kisojen viides

Mauri Myllymäki (s.1946) venytti pituudessa seitsemän metrin tuntumaan jo 1964, jolloin kesän paras venytys kantoi 692. Seuraavana kesänä kyseinen raja ylittyi jo selvästi ja tulos 716 oli Suomen nuorten tilastossa kymmenes ja miestenkin listalla 24. Olympiakesänä 1968 tapahtui harppaus suoraan Suomen miesten maajoukkueen edustustehtäviin. Myllymäki leiskautti Varkaudessa Kalevan kisoissa 767, mikä riitti hopeaan Pertti Pousin voittaessa tuloksella 776. Myllymäen hopea oli siihen mennessä kaikkien aikojen paras Kalajoen Junkkarien edustajan saavutus Kalevan kisoissa. Se oli järjestyksessä vasta toinen mitalisija näissä kisoissa edellisen ollessa Seppo Joivartion 1948 Vaasassa juoksema pronssi pitkissä aidoissa.
Mauri Myllymäki oli vuonna 1968 Suomen edustajana Ruotsi-Suomi ja Suomi-Norja maaottelussa. Edellisessä maaottelussa Myllymäki oli toinen tuloksella 746 ja jälkimmisessä maaottelussa viides tuloksella 742.
Mauri Myllymäki voitti pronssia Kalevan kisoissa 1970 Kouvolassa tuloksella 752. Vuonna 171 Mauri Myllymäki voitti pituushypyn Suomen mestaruuden tuloksella 773. Silloin hän edusti Saarijärven Pullistusta. Helsingin EM-kisoissa Mauri Myllymäki sijoittui viidenneksi tuloksella 785.
Katso
Mauri Myllymäki - pituushyppääjä ja urheiluselostaja
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/mauri-myllymki-pituushyppj-ja.html

Veikko Ahola moninkertainen SM-mitalisti

Kalajoen Junkkarit sai 1970-luvulla Veikko Aholasta Juhani Ojalan ja Matti Kiiverin edellisellä vuosikymmenellä juokseminen 1500 metrin aikojen alittajan. Aholan vauhti maastossa riitti B-poikeins SM-hopeaan jo 1972. Kesän 1973 A-poikien tilastossa Veikko Ahola oli 800 metrillä 20. sijalla ajallaan 1.58,9.
Vuonna 1975 Ahola kilpaili ensimmäistä kauttaan nuorten sarjassa yltäen heti SM-hopealle Keuruun 1500 metrin kesän parhaallaan 3.55,7. Olympiakesänä 1976 Veikko Ahola alitti ensimmäisen kerran 3.50 rajan ollen ennätyksellään 3.49,4 kauden tilaston 30. Nuorten SM-kisoissa aika 3.53,25 oikeutti pronssitilaan. Kalajoen juhannuskisoissa 1982 Veikko Ahola kukisti nimekkään kenialaisen James Munuyalan. Kesän parhaaksi ajaksi kirjattiin 3.49,03. Veikko Aholan paras aika 1500:n juoksussa on kova 3.44,01 ja 800 metrillä 1.51,88.

Harri Ojala moukaroi nuorten SM-kultaa

Harri Ojala (s.1963) kehittyi 1970-luvun lopulta lähtien Kalajoen Junkkarien ensimmäiseksi heittolajien valtakunnalliseksi menestyjäksi. Hän vetisi 1978 Heinolassa B-poikien SM-kisoissa viidennen sijan parantaen sen samassa sarjassa seuraavana kesänä Oulussa pronssiksi ylittäen samalla 50 metriä.
A-pojissa mitaliketju jatkui pronssisena Hangossa 1980 pidetyissä SM-kisoissa tuloksella 52,90. Seuraavana vuonna tämän ikäluokan SM-tulos parani Turussa metrin verran, mutta 53,94 riitti sillä kertaa vain neljänteen sijaan pronssin jäädessä 12 sentin päähän.
Nuorten sarjaan siirryttäessö Ojalan mitallien värit kirkastuivat, sillä tässä ikäluokassa oli tuomisina Porista SM-hopeaa ja Maarianhaminasta 1983 lopulta kultaa. Porissa Ojalan tulos oli 58,38 ja Maarianahaminassa 57,92.
Miesten sarjassa Harri Ojala heitti toukokussa 1984 ennätyksekseen 62,98. Seuraavana vuonna Töysässä syntyi tulos 63,72.

Harri Ojalan menestyksen innoittamana tuli Kalajoen yleisurheilukentälle 1980-luvulla muitakin lahjakkaita nuoria heittäjiä. Varreltaan lajeihinsa hieman pienikokoiset Veli-Matti Mehtälä ja Kimmon Partanen. Henkilökohtaiseesti kumpikaan ei kyennyt poikien tai nuorten SM-mitaliin, mutta kiekkon ja moukarin kahden juniorin joukkuekilpailuissa he toivat seuralleen yhden Suomen mestaruuden ja kaksi pronssia. Mehtälällä henkilökohtainen SM-mitalikin oli montakin kertaa käden ulottuvilla, mutta syystä tai toisesta aina puuttui hieman onnea. Veli-Matti Mehtälä pommitti ensimmäisenä miesten sarjan kesänään 1988 tiukasti 50 metrin rajaa, mutta virallisesti parhaaksi tulokseksi jäi 49,62. Piirin tilastojen mukaan Veli-Matti Mehtälän paras tulos on 50,04.
Kimmo Partanen saavutti moukarissa parhaan juniorivuosiensa SM-sijoituksen yltämällä 1983 Joensuussa viidenneksi B-poikein kisossa 48,34 kantanella heitollaan. Moukarin joukkuekilpailussa hän ja Veli-Matti Mehtälä nousivat pronssille yhteistuloksellaan 87,30.
Nuorten SM-kisoissa Mehtälä ja Partanen osallistuivat kiekon joukkuekilpailuun ja yltivät mitalille kaksi kertaa peräkkäin. Savonlinnasa tuli pronssia ja Salossa 1987 vihdoin Suomen mestaruus.

Samuli Sinkkonen säväytti stadionilla

1980-luvun alusta lähtien ikäkausiurheiluissa lahjakkkuutensa osoittanut ja piiritasolla heti rinoamisesti menestynyt Samuli Sinkkonen paransi ennätystään kesää 1987 seuranneen vuoden aikana seitsemän sekuntia 800 metrillä ja nousi samalla 16-vuotiaiden valtakunnalliselle huipulle. Joustuaan 1987 ajan 204,16 Samuli kiri vaikuttavasti voittoon Helsingin olympiastadionilla alkukesällä 1988 pidetyissä Finlandia Junior Gamsin finaalissa saavuttaen 16-vuotiaiden piiriennätyksen 1.57,20. Samalla Sinkkonen palkittiin näiden suurkilpailujen parhaana poikaurheilijana. Sinkkonen edusti Suomea Tallinnassa käydyssä poikien maaottelussa Viroa vastaan. Sinkkonen tuli kolmanneksi omalla ennätyksellään 1.54,97. Seuraavana vuonna Sinkkonen pudotti ennätyksenäs aikaan 1.53,43. Kesällä 1991 Samuli kilpaili ensimmäistä vuottaan nuorten sarjassa ja kiri 800 metrillä SM-pronssille Raahessa. Talvella 1991 Samuli Sinkkonen saavutti 20-vuotiaiden sarjassa SM-hallikisoissa Oulussa toisen sijan 400 metrillä ajallaan 51,16.

Antti Haapakoski - nuorten maailmanmestari

Kalajoen kaksi ensimmäsitä maailmanmestariurheilijaa Lauri Kaarta ja Jussi Kurikkala edustivat perinteisiä suomalaisia menestyslajeja ammuntaa ja hiihtoa. Antti Haapakoski voitti maailmanmestaruuden pika-aidoissa. Pentti Haapakosken valmentama Antti Haapakoski huomattiin alueellisesti jo 10-vuotiaana 1981, kun 139-senttinen poika ponnisti korkeutta 141 ja venytti kolmella loikalla 9,34. Molemmat olivat ikäluokkansa kärkituloksia koko valtakunnassa. Seuraavana vuonna Antti oli ikäluokkansa ykkönen Suomessa tuelvassa paraatilajissaan pika-aidoissa.
Katso
Antti Haapakoski - maailmanmestari
http://urheilunhistoria.blogspot.com/2008/12/antti-haapakoski-maailmanmestari.html

Keski-Pohjanmaan piirin tilastot

Piirin kaikkien aikojen tilastossa 100 metrin juoksussa Antti Haapakoski on sijalla 14 ajalla 11,0 ja 200 metrillä 17. sija tuloksella 22,4. Antti Haapakosken aika 48,74 oikeuttaa neljänteen tilaan. Samuli Sinkkosen aika 49,44 tuo seitsemännen sijan.
800 metrin tilastossa Samuli Sinkkkosen aika 1.50,41 on piirin neljänneksi paras kautta aikain. Veikko Aholan 151,88 on piirin tilastossa yhdeksänneksi paras aika.
1500 metrin tilastossa Veikko Aholan aika 3.44,01 on piirin kolmanneksi paras aika.
3000 metrin tilastossa Veikko Aholan aika 8.11,90 on piirin seitsemänneksi paras aika.
110 metrin aidoissa ylivoimainen ykkönen on Antti Haapakoski ajallaan 13,42. Neljänneksi paras aika on Jorma Kiiverin 14,9.
400 metrin aidoissa Seppo Jokivartion aika 56,4 on piirin 12.sija ja samalla sijalla on seurakaveri Pekka Ojala.
3000 metrin estejuoksussa Erkki Ojala on kuudes ajallaan 9.08,4. Tulos on saavutettu vuonna 1974. Korkeushypyssä Antti Haapakoski tuloksellaan 195 cm on sijalla 18. Pituushypyssä Antti Haapakoski tuloksella 722 on sijalla yhdeksän. Kolmiloikassa Pekka Ojala tuloksella 14,96 on piirin kaikkien tilastossa seitsemäs. Kuulantyönnössä Heikki Isopahkala tuloksellaan 15,48 on 14.
Kiekoknheitossa Veli-Matti Mehtälä on piirin tilaston mukaan 14. tuloksellaan 50,04 ja Heikki Isopahakla 19. tuloksellaan 49,50. Moukarinheitossa Harri Ojala on yhdeksäs tuloksella 63,72 ja Kimmo Partanen 11. tuloksella 61.00.
10-ottelussa Antti Haapakoski on viides tuloksella 7122 ja Pekka Ojala 10. tuloksella 6525.

Lähdeaineisto
Lauri Järvinen 100 vuotta kalajokista urheilua ISBN 952-90-36396
Keski-Pohjanmaan piirin tilastot