Verne Lesche kiertää
kunniakierrosta Helsinsingin Pallokentällä 26.helmikuuta 1933.
Porilaisten marssi soi ja kansa hurraa lakitta päin. Vasta
15-vuotias koulutyttö Verne Lesche on kukistanut 1500 m:llä
Yhdysvaltain mestariluistelijattaren Helen Binan ja tehnyt samalla
ME:n 2.49,0. Eikä tässä kaikki: hän on samalla luistellut
ensimmäisenä naisena alle kolmen minuutin, ja lisäksi kyseessä
on ensimmäinen suomalaisen naisen tekemä ME.
Verne Lesche oli
osallistunut luistelukilpailuihin ensimmäisen kerran vasta
edellisenä vuonna ja sijoittunut tavallisilla hokkareilla
kolmanneksi. Saatuaan kunnon luistimet ja vähän tyyliohjeita hän
oli heti vamis suurempiin tekoihin: hän voitti Suomen mestaruuden 13
kertaa v. 1933-49 ja saavutti SM-kisoissa yhteensä 37 matkavoittoa.
SE-tuloksia hän luisteli uransa aikana yli 20.
Kansainvälista vauhtia
ulkomaanradoilla Verne kokeili ensimmäisen kerran Oslossa
epävirallisissa EM-kilpailuissa 1934. Tuloksena oli toinen sija
yhteispisteissä ja 1000 m:n ME 1.45,7.
Naisten ensimmäisissä
MM-kilpailuissa 1936 Tukholmassa alkoi USA:n Kitty Kleinin, Norjan
Laila Schou Nilsenin ja Suomen Verne Leschen kamppailu maailman
parhaan luistelijattaren arvosta. Kitty Klein oli yhteispisteissä
paras v. 1936, 1000 ja 3000 m:n kilpailut voittanut Lesche toinen.
Seuraavana vuonna Davosissa Schou Nielsen voitti kaikki matkat ja oli
kiistaton metari, Vernelle ojennettiin nyt pronssi. Schou Nielsen oli
paras myös Oslossa 1938, mutta Verne Lesche jäi vähän; kaksi
matkavoittoa ja hopeamitali.
Täysosuman vuoro oli
Tampereella 1939. Vain 500 m:n voitto lipsahti ulkomaille, Hollannin
Glou Donkerille, muilla kolmella matkalla Verne Lesche oli omaa
luokkaansa ja voitti maailmanmestaruuden. Ensimmäistä suomalaista
naispuolista maailmanmestaria hänestä ei tullut; se arvo oli mennyt
edellisenä vuonna meloja Maggie Kalkalle.
Sotien aikana Verne Lesche
harrasti enimmäkseen hiihtoa, mutta oli heti rauhan tultua jälleen
jäillä. Neuvostoliitossa hän kilpaili ensimmäisenä
suomalaisurheilijana v. 1946 Kiovassa. Naisten MM-kisossa Drammenissa
v. 1947 hän osoitti nuoremmilleen, että sodanedellinen kunto ja
taidot olivat tallella; neljä matkavoittoa ja toinen
maailmanmestaruus. Samana vuonna Verne avioitui norjalaisen
lehtimiehen Knut Wanbergin kanssa, mutta edusti Suomea vielä
kaksissa MM-kisoissa. Mitaleita ei enää tullut, mutta pitkillä
matkoilla rva Wanberg oli edelleen kova; hän voitti 5000 m sekä
vuoden 1948 että vuoden 1949 MM-kisoissa – jälkimmäisissä matka
taittui ME-ajassa 9.26,8. Siinä vauhdissa uupuivat radoille tulleet
neuvostoliittolaisetkin, jotka sitten hallitsivatkin pitkään
naisten pikaluistelua.
Verne Lesche
Arvokisojen mitalistit
Suomalaisten tekemät
maailmanennätykset
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 1 ISBN 951-31-8905-35
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti