Syksyllä 1989 Junkkarit kärsi yli kahdeksaan vuoteen ensimmäiset tappiot Ylivieskan Pallolle. Neljä ensimmäista sarjaottelua hävittiin.
Valmentaja Uno Veski sai tehdä tilaa Kalevi Sunille. Pelien mennessä kehnosti hankkittiin joulun alla 1989 Tsekkoslovakian Brastislavasta 30-vuotias laitahyökkääjä Jan Jasko. Hän oli vielä kaksi vuotta aikaisemmin esiintynyt maansa edustusjoukkueessa Kanada-cupissa. Jan Jasko oli vuoden 1982 Quebec Nordiquesin varaus 12 kierroksella numero 248.
Martti Saukko ja Erkki Aho kävivät hakemassa Jan Jaskon Kokkolan lentokentältä yön pimeydessä marraskuussa 1989. Jan Jaskon saldo ensimmäisenä junkkarivuonna oli 45 (24+21) tehopistettä.
Muutaman pelin Junkkareissa pelasi myös kookas puolustaja Mika Hämäläinen, joka oli kiekkoillut USA:n yliopistosarjoissakin. Oululaiset Jari Karppinen ja Marko Hjelt jatkoivat Kalajoella. Hjelt oli tällä kaudella lohkon kuudenneksi paras tehomies 62 pisteellä. Mikko Perkkiö kuului Junkkareiden avainpelaajiin 56 tehopisteellä. Jari Karppinen oli tilastossa 15 ja Jan Jasko 16.
Junkkarien sijoitus kymmenen joukkueen lohkossa oli kahdeksas.
Junkkarit Hockey Team perustetaan
Sarjakauden 1990-1991 kynnyksellä tehtiin pitkään odotettu ratkaisu: kalajokinen jääkiekkotoiminta eriytyi Junkkareista omaksi erikoisseurakseen, joka sai nimekseen Junkkarit Hockey Team. Kalajokisen jääkiekkoilun vastuuhenkilöksi tuli urakoitsija Markku Rautio. Edustusjoukkueen valmentajaksi tuli turkulainen Matti Aaltonen. Kauden joukkue eteni toiselle play off-kierrokselle ja yhden maalin päähän I divisioonan karsintasarjasta.
Jan Jasko teki sarjakauden 1990-1991 Suomen ylimpien jääkiekkosarjojen tehoennätyksen 126 pistettä eli melkein neljä pistettä ottelua kohti. Robert Pukalovic oli tullut Tsekkoslovakian pääsarjasta Slovan Bratislavasta ja teki puolustajien tehoennätyksen 89 pistettä. Jari Ervasti palasi takaisi Kalajoelle yhden Raahen vuoden jälkeen. Kauden kuluessa hankittiin puolustusta vahvistamaan Mika Hämäläinen sekä Oulun Kärppien kokenut Hannu Jalonen. Oulun suunnalta puolustukseen tulivat Jari Nissilä ja Pasi Näyhä. Kalajoelle palasi myös koko kauden 1987-1988 Junkkareissa pelannut porilainen Marko Viljanen. Junkkarien monivuotinen ykkösmaalivahti Pasi Turpeinen sai seurakseen toisen kärppäkasvatin Marko Hillin. Kauden jo käynnistyttyä saaapui Oulusta vielä Harri Helama. Menetysten puolelle kirjattiin Ylivieskan Pallon siirtyneet oululaiset Marko Hjelt ja Jari Karppinen sekä Ikurin Vireeseen palannut puolustaja Jukka-Pekka Ilomäki. Pekka Priuska palasi kolmen Ylivieska vuoden jälkeen Kalajoelle. Pasi Priuska oli palannut Junkkareihin pari vuotta aikaisemmin.
Junkkarit HT pysyi koko sarjakauden lohkossaan toisena tai kolmantena. Kalajokilaakson alueella Junkkarit HT palasi perinteiselle valtaistuimelleen kooten sarjassa kahdeksan pistettä enemmän kuin neljänneksi sijoittunut YPa. Kolmasosa Junkkarien kauden pistemenetyksistä ajoittui sille tammikuun puolivälin jaksolle, missä Jan Jasko oli loukkaantumisten takia syrjässä kolmesta ottelusta.
Kevään 1991 ensimmäiseksi play off-vastustajaksi Junkkarit HT sai Itälohkon kakkosen Heinolan Kiekon. Junkkarit HT voitti ottelun 7-3. Kalajoella ottelu oli huomattavasti tiukempi, sillä jatkoajalla Jari Ervasti iski reboundista 6-5 voiton. Toisella play off kierroksella Junkkarit HT sai vastustajakseen tamperelaisen Ikurin Vireen. Ensimmäisessä ottelussa Tesoman hallissa kotijoukkue voitti numeroin 7-6. Kalajoella Junkkarit HT voitti numeroin 4-3. Kolmannessa play off ottelussa Tampereella Ikurin Vire karkasi ensimmäisessä erässä 4-0 johtoon. Junkkarit HT kavensi loppunumeroiksi 4-3. Junkkarit HT:n play off menestys oli kaikkien paras, vaikka niukkaakin niukempi putoaminen varsinaisesta I-divisioonan karsinnasta jäi harmittamaan.
Jäähalliasia päättävissä elimissä
Kun kauden 1990-1991 kuluessa kävi vakuuttavasti ilmi, että Junkkarit HT:llä on edellytykset nousta jo lähivuosina I divisioonaan, tuli uuden lämpimän hallin rakentaminen kiireelliseksi hankkeeksi. Jäähalliasiaa käsiteltiin Kalajoen vapaa-aikalautakunnassa 10.4.1991. Jääkiekkoseura Junkkarit Hockey Team oli tehnyt aloitteen kiinteän, lämpöeristetyn jäähallin rakentamisesta. Asiasta oli pidetty tiedotustilaisuus kunnvaltuuston kokouksessa 27.3.1991, jolloin hanketta esiteltiin alustavasti. Kunnanhallitus pyysi lausunnon vapaa-aikalautakunnalta. Lautakunta katsoi, että yleisurheiljoiden ja monien muiden urheilulajien kuten jousiammunan talviharjoittelupaikka voitaisiin toteuttaa hallin yhteyteen.
Kunnanhallitus käsitteli asiaa 6.5.1991, 13.5.1991 ja 15.5.1991 sekä 4.6.1991 sekä 10.6.1991. Kokouksessaan 6.5.1991 päätettiin hankkia valtuustoryhmien kannanoton asiaan. Kokouksessaan 13.5.1991 kunnanhallitus päätti esittää, että kunnan ja Kalajoen Jäähalli Oy:n kesken tehdään KVR-sopimus uuden tekojäähallin rakentamisesta. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että kunta myöntää omavelkaisen takauksen 4,7 miljoonan markan suuruisille Kalajoen Jäähalli Oy:n ottamille lainoille. Kunnanhallitus päätti 15.5.1991, että asia vedetään pois valtuuston kokouslistalta 15.5.1991 ja asian käsittelyä siirretään. Todellisuus siitä miksi asia vedettiin pois valtuuston esityslistalta johtui siitä, ettei ollut täyttä varmuutta siitä, että 24 valtuutettua 35:stä on asian takana. Tämän jälkeen alkoi junttaus asian puolesta.
Tuskin mistään asiassa Kalajoella on koskaan käyty niin perusteellista keskustelua lehtien yleisönosastoissa kuin tästä jäähalliasiasta. Asia tuotiin valtuuston käsittelyyn 10.6.1991. Tilanne oli kihelmöivä. Kunnantalon edessä oli mielenosoittajia kyltteineen. He vastustivat jäähallin rakentamista.Valtuustossa käytiin poikkeuksellisen vilkas keskustelu. Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti Eero Nevalainen, joka totesi, että ryhmässä on kahdenlaista näkemystä asiasta. Nevalainen totesi, että "itse olen taipunut, mutta olenko taittunut, se näkyy tulevaisuudessa". Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käytti Martti Isokoski, joka totesi kokoomuksen tehneen 6-0 päätöksen jäähallin rakentamisen puolesta. Kokoomuksen varsinaisista valtuutetuista oli poissa valtuuston kokouksesta Heikki Haarakangas ja Heikki Halonen. Heidän varahenkilönsä Maija-Leena Roukala ja Veli Saari saattoivat puhtaalla omallatunnolla äänestää jäähallin rakentamisen puolesta. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron käytti Esko Lindström, joka kertoi, ettei vasemmistoliitto voi olla tukemassa tällaista hanketta. Vasemmistoliittolaiset olivat tyrmistyneitä tällaisesta hankkeesta. Lindström huomautti valtuutettu Erkki Aholle, että hänellä on perustuslaillinen oikeus olla oma mielipide asiasta. SDP:n Pirkko Nygård totesi, että SDP:n ryhmä ehdottaa hankkeen hylkäämistä.Paula Passi kannatti Nygårdin esitystä.
Keskustan Alpo Murtoniemi käytti puheenvuoron, jossa hän totesi, että kaikissa peleissä on säännöt, mutta tässä pelissä niitä sääntöjä ei ole tai niitä ei ole ollut. Jäähyjä olisi saanut puhaltaa enemmän ja aika ajoin on taklattu kiekontonta miestä. Tuomarin, kuntalaisten ääntä ei ole kuultu riittävästi ja se varmasti kuullaan myöhemmin.
Heikki Manninen SMP:stä oli tehnyt Erkki Ahon kannattamana esityksen jonka mukaan kunnan maksama vuotuinen käyttömaksu tulisi pudottaa 620 000 markasta 520 000 markkaa. Asiasta äänestettiin. Mannisen esitys voitti kunnanhallituksen esityksen numeroin 27 jaa ja 7 tyhjää. Toisessa äänetyksessä oli vastakkain Sdp:n Pirkko Nygårdin hylkäävä esitys koko jäähallin rakentamisasiassa. Äänestys päättyi Mannisen esityksen voittoon 24 jaa-ääntä, 9 ei-ääntä ja yksi oli poissa. Näin Heikki Mannisen esitys Erkki Ahon kannattamana tuli hyväksytyksi. Kuukauden aikana yksi valtuutettu oli saatu muuttamaan mieltään.
Vastaan äänestivät vasemmiston Julia Heininen, Esko Lindström, Pekka Siironen ja Airi Vierimaa sekä SDP:n Pirkko Nyygård ja Paula Passi. Keskustan valtuutetuista vastaan äänestivät rautiolaiset Kullervo Niemelä ja Tapio Rautakoski sekä Untamo Sorasto. Keskustan Pauli Rahkola äänesti tyhjää. Vasemmiston Heikki Typpö oli poissa kokouksesta eikä hänellä ollut varamiestä paikalla. Äänestys päättyi mahdollisimman niukasti jaa-äänten voittoon, sillä määräenemmistön saamiseksi tarvittiin 23,33 valtuutetun kannatus eli siis 24 valtuutettua, jos paikalla ovat kaikki valtuutetut. Tämä 24. valtuutettu oli Rautionkylän valtuutettu kunnan urheilu- ja nuoriso-ohjaaja Alpo Murtoniemi. Valtuutettu Erkki Ahon ei olisi tarvinnut suorittaa käännytystyötä, jos hän olisi tiennyt, että vasemmistoliiton valtuutettu Heikki Typpö on poissa kokouksesta. Nyt nimittäin olisi riittänyt se, että 23 valtuutettua kannatti jäähallin rakentamista eli raja-arvo oli 22,67.
Kalajoki-lehden silloinen vt. päätoimittaja mehtäkyläläinen Juhani Tolonen nimitti lehden pääkirjoituksessa kokouksen jälkeen valtuustoa vellihousujen veljeskunnaksi. Jäähallin rakentamisen aloittamista viivästytti valtuuston päätöksestä tehty valitus lääninoikeuteen. Jäähallin työmaalla oli töissä koko ajan 10-15 talkootyömiestä. Jäähallin hinnaksi muodostui 4,7 miljoonaa markkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti