Jatkosodan 1941-1944 jälkeen urheiluseuratoiminta ja sen tarpeet nousivat uudella tavalla esiin kun nuorisoseuratoimintakin etsi suuntaansa, eikä liikuntakasvatuksen asema ollut enää entisellään sen piirissä. ”Vuoden 1945 alkaessa olivat sodan seuraamukset painamassa piirimme toimintaa. Monet seurat olivat nukahtaneet ja yhteydet niistä piiriin olivat katkenneet. Urheilun jälleenrakennustoiminnalle antoi piirin vuosikokous voimakkaan lähdön ja kokouksen toivorikas mieli loi uutta uskoa urheilu- ja seuratoiminnan kehittämiseksi. Aivan ratkaiseva oli kokouksen päätös päätoimisen piirisihteerin palkkaamisesta. Maaliskuun 1. päivänä aloitti tehtävään valittu Risto Kalajo piirisihteerin tehtävien hoitamisen”, todetaan piirin 40-vuotishisrotiikissa.
Nuoriso vaatii Himangallakin uutta urheiluseruaa, muistaa Leo Joensuu. Vaikka intoa oli, käytiin silti eri puolilla pitäjää sytyttelemässä lisää. - Ainakin Hillilässä ja Torvenkylällä vierailtiin pitämässä palopuhteita, muistaa Leo Joensuu edelleen. Hänen lisäkseen puhujina oliva ainakin Eero Seppä ja Otto Märsylä. Noilla kierroksilla viimeistään varmistui, että urheiluseuralle oli suorastaaan ”tilaus”.
Kun urheiluseuran tarve oli ilmiselvä, voitiin perustava kokous toteuttaa nopealla aikataululla. Puuhamiehet kutsuivat lehti- ja seinäilmoituksin himankalaisia vanhalle kunnantalolle päättämään urheiluseuran perustamisesta. Helmikuun 16. päivänä vuonna 1945 pidetyn kokouksen tuloksena snyntyi uusi Himangan Urheilijat. Perustajajäseniksi kirjattiin kaikkiaan 51 henkilöä. Joukossa oli sekä miehiä että naisia. Valitettavasti osanottajaluettelo on häipynyt johonkin, eikä näin olleen ole muuta kuin muistinvaraista tietoa perustajista. Kokouksesta kirjoitettuun pöytäkirjaan ei ole kirjattau osallistujien nimiä, vaan vain lukumäärä 51.
Kokouksen puheenjohtajaksi valititin Heimo Leppänen ja ”pöytäkirjan pitäjäksi” Leevi Joensuu. Pöytäkirjan tarkastajiksi valititin Sulo Tilus ja Martti Ojatalo. Kokouksesta laadittu pöytäkirja on tarkka ja täsmällinen, mutta lyhytsanainen. Niinpä seuran perustaminen on kirjattu turhia runoilematta: ”Keskusteltiin seuran perustaisen tarpeellisuudesta. Katsottiin, että seura on tarpeellinen paikkakunnalle perustaa.” Varmaan kokouksessa puhttiin asiasta enemmän, mutta hyvinhän nuo yksitoista sanaakin riittivät toteuttamaan tavoitteen perustaa paikkakunnalle urheiluseura. Samalla hyväksyttiin seuralle säännöiksi ”kokoukselle luetut SVUL:n mallisäännöt”.
1920-luvulla käytössä ollut nimi soveltui edelleen. Perustavan kokouksen pöytäkirja toteaa tyylinsä mukaan hyvin lyyesti: ”Hyväksyttiin seuran nimeksi Himangan Urheilijat r.y.” Ilmeisesti nimi oli jo ennen kokousta mieteitty valmiiksi, eikä siitä tarvinnut sen enempää keskustella. Perustetun seuran hallitusken kokoonpanoksi katsottiin riittävän puheenjohtajan ja neljän jäsenen, joille valitaan kaksi varajäsentä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Leo Joensuu ja hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Eero Seppä, Matti Rahkonen, Armas Ojatalo ja Leevi Rantatilus sekä varajäseniksi Kaarlo Lindell ja Heikki Tilus. Himangan Urheilijat päätettiin liittää SVUL:n ”Urheiu-, Hiihto-, Poikaurheilu- ja Pesäpalloliittoon”.
Perustavaan kokoukseen saapui odottamatta myös 1930-luvun lapualaisvuosina lakkautetun työväenseuran, Himangan Iskun edustajai, jotka pelkäsivät uuden seuran perustajien havittelevan Iskulta aikanaan takavrakoitua omaisuutta. Tämä loi kokoukseen poliittisia jännitteitä, mutta tilaisuus onnistuttiin viemään asiallisesti lävitse. Perustavan kokouksen kutsussa toki tarkoitettiin kaikkia himankalaisia, mutta poliittiset rajalinjat olivat siihen aikaan niin jyrkät, ettei poliittisen vasemmiston suunnalta odotettu osanottoa porvarillisen seuran tilaisuuteen. Uuden seuran johtokunta kokoontui ensimmäisen kerran kokoukseensa maaliskuun 11. päivänä. Seuran ensimmäiset hiihtkilpailut olivat 18. maaliskuuta 1945.
Lähdeaineisto Lauri Järvinen Himangan Urhelijat 1945-2005 ISBN 952-91-9674-1
