Kokkolan urheilupiirin tultua perustetuksi 23.2.1913 alueen urheiluseurojen yhdyssiteeksi alettiin monilla Keski-Pohjanmaan paikkakunnilla harkita oman urheiluseuran perustamista. Alueen vanhin urheiluseura Sievin Lyly oli tosin perustettu jo 10.8.1906. Seuran alkuperäinen nimi oli kuitenkin Sievin Urheluseura.
SVUL:n Kokkolan piirin nimi muutettiin 1922 Keski-Pohjanmaan piiriksi. Vuoden 1926 lopulla SVUL:n Keski-Pohjanmaan piiriin kuului 13 seuraa, joista kahdeksan toimii vielä 80 vuotta myöhemmin silloisella nimellään. Vuoden 1926 seurat olivat Sievi Lyly, Kokkolan Veikot Kaustisen Pohjan-Veikot, Himangan Urheilijat, Eskolan Eskot, Nivalan Urheilijat, Kälviän Tarmo, Halsuan Toivo, Kalajoen Nuorisoseruan Urheilijat, Lohtajan Urheiluveikot, Vetelin Yritys, Kälviän Voimankoitto ja Kannuksen Into.
Rautiossa järjestetyn urheilutoiminnan ensiaskeleet käynnistyivät nuorisoseuran piirissä, mikä oli 1900-luvun alussa varsin tavallista monilla muillakin paikkakunnilla. Raution nuorisoseura perustettiin 1908 ja jo samana vuonna tiedettiin pidetyn talviurheilukilpailuja jokijäällä Niemelän sillän luona. Kesällä kilpailtiin yleisurheilun kolmiottelussa, jonka lajeina olivat sata metriä, kuulantyöntö ja pituushyppy. Juoksukestävyyttä mitattiin siltojen kiertämisellä. Kestävyyslajeista oli suosiossa myös pyöräily; rautiolaisten mainitaan osallistuneen tässä lajissa hyvällä menestyksellä Kalajoella jo vuosina 1903-1904 pidettyihin kilpailuihin.
Raution ensimmäinen varsinainen urheiluserua Raution Raikas perustettiin SVUL:n neuvojan T.Hauhian opastuksella 17. helmikuuta 1921. Puheenjohtajaksi valittiin Jalmari Yliverronen, johtokunnan muiksi jäseniksi Väinö Haapakoski, Aarne Yliverronen, Eino Polet, Aukusti Mustasaari ja Aukusti Niskakangas. Käytännössä seuran toiminta jäi nimelliseksi ja urheilutoiminta keskittyi edelleen nuorisoseuraan. Sellainen perustettiin 1913 myös Kärkisiin ja erityisesti kesäjuhlien yhteydessä pidetyt urheilukilpailut olivat merkittäviä tapahtumia.
Varsinaista urheilukenttää Rautiossa ei maaillmansotien välisenä aikana ollut, vaan kilpailupaikkana palveli usein esimerkiksi nuorisoseuran piha-alue ja Perttulan kenttä, jolla nykyinen nuorisoseura sijaitsee. Sille tasoitettiin 110 metrin pituinen juoksuratakin. Kun urheilukenttiä ei ollut, oli kilpailut pidettävä pihoilla, pellon reunoilla tai jossakin joutilaalla paikalla. Perunapellon reuna oli hyvä hyppypaikka. Korekuden alastuloksi pehmitettiin lapiolla maata. Myöhemmin alettiin käyttää sahajauhokasaa. Ensimmäiset kiinteämmät urheilupaikat olivat nuorisoseurojen pihoilla, Poleen talojen luona ja myöhemmin Perttulan kentällä eli nykyisen nuorisoseuran pihan kohdalla. Pidemmät matkat juostiin edelleen maantiellä.
Raution työväentalo oli paikkakunnan suhteellisen aktiivisten vsemmistolaisten kokoontumispaikka, jonka ympäristössä urheiltiin ainakin jo 1920-luvulla. Työväentalo myytiinn 1930-uvun lapaulaisvuosina osuuskaupalle, mutta sotien jälkeen se palasi vielä alkuperäiseen rooliinsa ja palveli urheiluakin. Vasemmistolaiset perustivat tuolloin vanhaa seuranime Raution Raikas käyttäen urheiluseurrankin, joka ei kuitenkaan saavuttanut merkittävää asemaa rautiolaisten elämässä.
Raution Kisailijoiden tultua perustetuksi 1931 se kävi pian seuraotteluja sievin Lylyn ja Toholammin Suojeluskunnan Urheilijoiden kanssa. Kuntansa pääseuraksi ja muutenkin suureksi vaikuttajaksi muodostunut Raution Kisailijat perustettiin 14. heinäkuuta 1931. Puhtaasti sattumalta päivä on Ranskan Suuren Vallankumouksen (1789) vuosipäivä, nykyisin Ranskan kansallispäivä. Perustamisasiakirjan allekirjoittajina olivat Väinö Perttula, Otto Petäjistö, emil Räihä, Eino Taipale, Kaarlo Verronen ja Sulo Niemonen. Otto Petäjistö toimi puheenjohtajana vuodet 1931-1935 Väinö Perttulan toimiessa sihteerinä.
Lähdeaineisto Lauri Järvinen Kyläseurasta punttilavojen valtiaaksi ISBN 952-92-1191-0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti