Suomen mieshiihtäjät
eivät olleet 12 vuoteen päässeet kultavauhtiin olympialaduilla.
Innsbruckin kisoissa 1976 Arto Koivisto on 15 kilometrin kisassa 10
kilometrin kohdalla vain neljä sekuntai kärjestä. Kirkkaimmat
mitalit menivät itänaapuriin, mutta Koivisto sai hyvityksen
viestistä.
Arto Koiviston läpimurto
Suomen hiihdon kärkikaartiin tapahtui vuonna 1974. Sillooin hän
monien yllätykseksi voitti 50 kilometrin Suomen mestaruuden. Niinpä
Koivisto valittiinkin Suomen edustajaksi Falunin MM-kisoihin. Siellä
Koiviston urakka jäi 15 kilometrin kisaan, jossa hän sijoittui
20:nneksi.
Arto Koiviston huippuvuosi
oli 1976. Silloin hänen kunnonajoituksensa osui nappiin, sillä
juuri Innsbruckin olympiakisojen aikaan Koivisto oli erinomaisessa
kunnossa.
Esimakua saatiin 30
kilometrin kisasta, jossa Koivisto sijoittui kahdeksanneksi,
Seuraavana oli edessä 15 kilometrin kiivas taisto, josta ilman Arto
Koiviston panosta oli tullut täysin neuvostoliittolaisten
”jäsentenväliset”. Neuvostoliitto saavutti kullan ja pronssin
30 kilometrin kisassa, Kaikki sen neljä hiihtäjää sijoittuivat
kärkikymmenikköön. Pikamatkalla odotettiin samanlaista
neuvostoliittolaisjuhlaa.
Kun 15 kilometrin kisaa
oli käyty 6,6 kilometriä, niin kärkikolmikko oli jo erottunut
omaksi ryhmäkseen. Kisaa johti tässä vaihessa Arto Koivisto. Takaa
tulivat Neuvostoliiton kovat uhkaajat Nikolai Bazukov ( 3 sekuntia
jäljessä) ja Jevgeni Beljajev ( 16 sekuntia jäljessä). Koiviston
ero muihin oli jo yli 20 sekuntia. Arto oli vahvasti mukana
kultaitaistelussa.
Toiset väliajat saatiin
reilun 10 kilometrin kohdalta, jossa Bazukov oli siirtynyt neljällä
sekunnilla kärkeen ennen Koivistoa, Beljajevin ero kärkeen oli 14
sekuntia. Koivisto pysyi edelleen kultavauhdissa.
Kärkikolmikosta
ensimmäisena maaliin saapui Beljajve, joka hiihti ajan 44.01,10.
Suomalaiset odottivat jännittyneinä Koiviston tuloa. Kun Arto
sivakoi maalialueelle, niin kävi selväksi, ettei hän uhkaa
Beljajevin aikaa. Arto sai ajakseen 44.19.25. Takaa tullut Bazukov
kiiti olympiakultaan ajalla 43.58,47. Näin Neuvostoliitto oli
ottanut odotetusti kaksoisvoiton, ja Arto Koivisto sijoittui
kolmanneksi voittaesn neljänneksi sijoittuneen Ivan Garaninin yli 2o
sekunnilla.
Arto Koiviston
kultavauhdin hipumiseen oli suomalaisittain todella nolo syy.
Suomalaisturistit olivat eräässä pitkässä laskussa tulleet niin
lähelle kilpalatua, että Arto Koivisto joutui väistämään heidän
suksiaan, Ja tässä rytäkässä Koivisto epäonnekseen kaatui
mahalleen. Kun kyseessä oli alamäki, niin Koivisto menetti aikaan
varsin runsaasti. Menikö suomalaisturistien kohellukseen Arto
Koiviston kultamitali?
Innsbruckin 4x10 km:n
viesti alkoi dramaattisesti, kun avausosuudella 1,5 kilometriä ennen
vaihtoa johdossa olleen Neuvostoliiton Beljajevin hiihtokenkä
hajosi. Niinpä hän tuli vaihtoon 11:ntenä runsaan minuutin
kärjestä, Suomen Matti Pitkänen vaihtoi viidentenä 21 sekuntia
johtojoukkueesta. Toisella osuudella Juha Mieto teki elämänsä
hiihdon ja nosti Suomen johtoon 51 sekunnin turvin, Ja tätä johtoa
Pertti Teurajärvi lisäsi kolmannella osuudella vielä 11 sekuntia.
Ankkuriosuudella Arto Koivisto tiesi olevansa hyvässä kunnossa.
Minuutin ero turvin hän saattoi hiihtää vapautuneesti. Viimeisen
kilometrin tuuletteluistaan huolimatta Koivisto hiihti viestin
ylivoimaisesti nopeimman yksityisajan ja kasvatti Suomen
voittomarginaalin peräti kahteen minuuttiin.
Suomi oli saavuttanut Arto
Koiviston ankkuroimana neljännen olympiakultansa miesten
viestinhiihdossa. Edellisestä kultamitalista olikin kulutunut jo 16
vuotta.
Arto Koiviston hiihtoura
kulki hieman matalalla profiililla, mutta hän teki vuonna 1981
paluun SM-mitaleille sijoittumalla pronssille sekä 15 että 50
kilometrillä. Nämä hänen suorituksensa hylättiin, sillä
doping-testissä hänen elimistöstääm löytyi merkkejä
piristeistä.
Arto Koivisto
Ex-hiihtäjä Arto
Koivisto tunnustaa dopingin käytön
Innsbruckin viestikulta
Suomen miehille
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti