Valmistautuminen vuoden
1961 ampumahiihtokauteen otti 28-vuotiaan Porkkalan Tulliniemen
merivartijan Kalevi Huuskosen kohdalla todella koville. Porkkalan
niemi, merenrantakalliot ja metsäpolut olivat koko alkutalven
lumettomat, ja vaikka Huuskonen kuinka piti suksiä mukanaan
lenkillään merivartioasemalta Kirkkonummelle – 25 kilometriä
yhteen suuntaan – ei hän päässyt asuinpaikkakunnallaan
kertaakaan suksille ennen MM-katsastuksia. Vähät hiihtokilometrinsä
hän oli sauvonnut ampumahiihtäjien Vuokatin leirillä ja
kilpailumatkoilla.
Katsastuskilpailuissa
Huuskosen näytöt jäivät perin vaatimattomiksi. Ensimmäisiin
katsastuksiin hän ei edes päässyt osallistumaan ilmoittautumisessa
sattuneen onnettoman väärinkäsityksen vuoksi. Tosisissakin
katsastuksissa sijoitus jäi seitsemänneksi. Näillä näytöillä
ei olisi ollut mitään asiaan Uumajan MM-kisoihin, elli Porkkalan
merivartija olisi katsastusten välillä osoittanut hyvää kuntoa
voittamalla Suomenlahden merivartioston mestaruudet ampumahiihdossa
ja 30 kilometrin hiihdossa, Kun Huuskosen lisäksi oli maaottelua
Itä-Saksaa vastaan jättänyt taakseen kaksi jao MM-joukkueeseen
valittua miestä, kelpuutettiin hänet varamieheksi varsinaiseen
kisajoukkueeseen.
Viimeistelyleirillä
Ruotsissa Huuskonen osoitti vakuuttavaa kuntoa ja niin hänelle
avautui paikka henkilökohtaiseen 20 kilometrin kilpailuun.
Olosuhteet kilpailupäivänä aamuna olivat kurjat: räntää tuli
taivaan täydeltä, mikä tiesi vaikeaa voitelukeliä. Kaiken lisäksi
ensimmäisellä ampumpaikalla tuuli pahasti sivusta.
Huuskonen starttasi
suomalaisista ensimmäisenä numerolla 6. Hän sai välittömästi
peräänsä Squaw Valleyn olympiakisojen kärkinimet, ruotsalaisen
Lestanderin ja Neuvostoliiton Privalovin. Huuskosen hiihtovauti ei
ymmärrettävästi ihmeitä lupaillut, mutta ampumasuorituksia ei
edes oikullinen tuuli ja lumikuurot haitanneet: 19 osumaa 20
mahdollisesta. Muut kärkinimet ampuivat vähintäänkin kolme
laukausta ohi.
Kaikkien asiantuntijoiden
suureksi ihmetykseksi oli ampumahiihdon maailmamestariksi noussut
mies, joka ei käytännöllisesti katsoen ollut päässyt kokon
talvena hiihtämään! Kun lisäksi muutkin kolme suomalaista
menestyivät hyvin, saavutti Suomi joukkuemaailmanmestaruuden. Täten
Uumajan MM-kisat muodostuivat suomalaisten täysosumaksi, ja
ampumahiihto lajin asai ensimmäisen kerran sädekehän suomalaisen
hiihtokansan arvostuksissa.
Kalevi Huuskosen nimi
säilyy ensimmäisenä suomalaisena ampumahiihdon maailmanmestarina.
Maailmanmestarina hän oli puhdas amatööri, jolle mieliurheilu oli
pelkkä harrastus työn lomassa. Itse rauhalisuutena hän oli
oivallinen tyyppi ampumahiihtoon.
Hämeenlinnassa seuraavana
vuonna pidetyissä MM-kisoissa Huuskosen ammunta oli edelleen
kohdallalla, mutta hiihtovauhti ei riittänyt nostamaan häntä
kahdeksatta sijaa korkammalle. Joukkuekilpailussa hän oli tuomassa
Suomelle hopeaa. Vuoden 1962 jälkeen Huuskonen jätti vakavan
kilpailemisen sikseen.
Kalevi Huuskonen
Suomen mitalistit
MM-kisoissa
Lähdeaineisto
Kilpakenttein sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti