Veikko Kankkosen läpimurto
mäkihyppääjänä tapahtui v. 1957, jolloin hän voit 17-vuotiaana
Holmenkollenin nuorten sarjan kilpailun. Ensimmäinen
suurkilpailuedustus kolme vuotta myhemmin Sguaw Valleyn
talviolympiakisoissa muodostui pettymykseksi, sillä tuloksena oli
vaatimaton 40. sija. MM-Sakopanessa 1962 epäonni jatkui, kun
Kankkonen törmäsi normaalimäen ensimmäisen hyppynsä päätteeksi
tv-kameraan, katkaisi suksensa ja satutti jalkansa. Hän pystyi
kuitenkin käymään kilpailun loppuun, mutta sijoitus oli vaatimaton
34:s. Suurmäessä suoritustaso vastasi paremmin senhetkistä kuntoa:
kymmenes sija.
IX olympialaisissa
talvikisoissa Itävallan Innsbruckissa on olympiaohjelmassa
ensimmäistä kertaa kaksi mäkikilpailua ja kummassakin kolme
hyppyä, joista vain kahden parhaan pisteet otetaan lopputuloksissa
huomioon.
Suomella oli täysi
edustus eli neljä miestä, joista suosikkeihin kuuluivat
Keski-Euroopan mäkiviikon vajaa kuukausi aikaisemmin voittanut
24-vuotias Veikko ”Viki” Kankkonen ja 23-vuotias Niilo Halonen,
vuoden 1960 olympiahopea- ja vuoden 1962 MM-pronssimitalimies.
Molemmat lahtelaiset ovat esiintyneet lupaavasti myös
harjoituksissa, mutta Halosen mahdollisuuksia heikentävät
sairastuminne ja lääkekuuri vain muutama päivä ennen 70 m:n
kilpailua Seefeldin Toni Seelos-mäessä. Suomalaisten lisäksi
vahvimpia mitalintavoittelijoita ovat Norjan Toralf Engan ja Torgeir
Brandtzäg sekä itä-saksalaiset Helmut Recknagel ja Dieter
Neuendorf.
Häikäisevän kaunis
talvisää suosii perjantaina klo 14 alkavaa olympiakilpailua, ja
intapäivän aurinko saa Tirolin lumiset alpit hehkumaan. Ensimmäinen
kierros tarjoaa sekä odotettuja että yllättäviä ratkaisuja.
Sensaatiosta vastaa Tsekkoslovakian Josef Matous, joka venyttää
uudeksi mäkiennätykseksi 80,5 m ja johtaa kilpailua pistein 114,30.
Engan jää pituudessa puolitoista metriä ja on toisena ennen
Neuendorfia, Veikko Kankkonen hyppää koko joukon viimeisenä
numerolla 54, mutta epäonnistuu pahoin 77 m:n lentonsa päätteeksi.
Yhteispisteet 95,90 riittävät vasta 29.sijaan.
Toisella kierroksella
Kankkonen terästyy ja liitelee lähtölavan alentamisesta huolimatta
komeasti 80 metriä. Päivän komein hyppy hellyttää tuomareita
antamaan tyylipisteiki sarjan 18 – 18,5 – 19 – 18 – 18,5,
jotka nostavat suomalaisen 25 pykälää ylöspäin, neljänneksi
pistein 211,80. Johdossa on Engan lukemin 224,40, seuraavina Matous
218,20 ja Neundorf 214,70. Muut suomalaiset eivät pysty
kamppailemaan mitalisijoista.
Normaalimäen
olympiakilpailu huipentuu kolmannen kierroksen viimeiseen hyppyyn.
Mäkitornin huipulla vamistautuva Veikko Kankkonen tietää
tilanteen: mahdollisuus voittoon on olemassa, mutta se vaatii
täysosumasuoritusta. Monet aiemmat epäonnistumiset suurkisoissa
häivähtävät mielessä, mutta ne pyyhkiytyvät hetkessä muistin
syväkerroksiin keskittymisen kohotessa huippuunsa. Voimakas potku
takalaudasta ja liukuun... Kello on 15.25, kun Suomen toivo lennähtää
terävästi Seefeldin taivaalle ja liitelee tasapainoisessa nojassa
kohti monttua. Lento päättyy 79 m:n kohdalla pehmeään kauniiseen
alastuloon ja saa runsaslukuisen suomalaisyleisön ulvomaan riemusta.
Kankkonen jää pipoaan sukien seuraamaan tyylipisteiden näyttöä.
Tulostaululle välähtää numerosarja 18 – 17,5 -18 – 18 -18 ,
sijaluku 1 ja yhteispisteet 229,90. Suomi on saanut mäkihypyssä
toisen kultamitalinsa olympiakisoissa kautta aikojen.
Veikko Kankkonen
tempaistaan sukset jalassa kultatuoliin, ja riehas juhlamylläkkä
jatkuu aina iltamyöhälleasti. Ensimmäinen olympiavoittajamme Antti
Hyvärinen, on nyt nauttimassa menestyksestä mäkijoukkueen
valmentajana. Hopeamitali menee Norjan Toralf Enganille, pronssi
saman maan Torgeir Brandtzägille ja neljäs sija tsekkiyllättäjälle
Josef Matousille. Niilo Halonen on 14.s, Ensio Hyytiä 20.s ja Antero
Immonen 31.s.
Innabruckin
talviolympiakisojen viimeinen kilpailu käytiin sunnuntaina 9.
helmikuuta 1964 Bergiselin 90 m:n mäessä. Voittajasuosikkeja olivat
70 m:n kisan kärkimiehet, jotka pitivätkin pintansa
ennakkopaineista huolimatta, Ensimmäisen kierroksen ylivoimaisesti
näyttävimmän hypyn teki Veikko Kankkonen, joka mäkiennätystä
95,5 m sivuten sai lähes täydellisestä suorituksestaan
tyylipisteiksi numerosarjan 18,5 – 19,5 – 19 – 18,5 – 19 ja
ylivoimaisen johtoaseman yhteispistein 118,9.
Toisella kierroksella Viki
joutui valmistautumaan epävarmassa mielentilassa, sillä toinen
suksi oli rikkotunut ensimmäisessä hypyssä. Käyttöön oli
otettava varasukset, jotka nekään eivät olleet parhaat
mahdolliset, sillä ne oli korjattu harjoituksissa sattuneen
tapaturman jälkeen. Lähtölavan alentamisesta johtuen hyppyjen
pituudet jäivät useita metrejä ensimmäiseen kierrokseen
verrattuna. Ennen Kankkosta pistin hyppy oli Toralf Enganin 90,5 m.
Suomalainen venytti omalla vuorollaan täsmälleen samoihin lukemiin,
mutta paha horjahdus ja käden hipaisu alastulossa maahan romutti
kultamitalin varmistumisen jo tässä vaiheessa, Arovstelutuomarit
näkivät tapahtuma kovin eri tavoin Kanadan Dokka 9,0 Italian Valle
17,0, Suomen Koskivuori 15,0, Saksan Leonhard 18,5, Sveitsin Zysset
18,0. Kahden kierroksen jälkeen kärjessä oli Engan, toisena
Kankkonen ja kolmantena Brandtzäg.
Kolmannella kierroksella
Engan jäi 73 metriin, kun taas hänen maanmiehensä Torgeir
Brandtzäg pääsi 87 m ja siinä vaiheessa johtopaikan –
lopullinen ratkaisu jäi Veikko Kankkoselle. Jälleen suksia
vaihtanut lahtelaismestari venytti viimeisen kierroksen pisimmän
hypyn 88 m, ja suoritus päättyi istahtamiseen, toinen kultamitali
kariutui näin harmittaviin epäonnistumisiin kahden hypyn
viimeistelyssä. Mitalijärjesty oi 1) Toralf Engan 230,7 2) Veikko
Kankkonen 228,9 3) Torgeir Brantzäg 227,2. Niilo Halonen sijoittui
14:nneksi, Ensio Hyytiä 23:nneksi ja Antero Immonen 31:nneksi.
Kilpailun jälkeen
suomalaistuomari Hannu Koskivuori joutui ennakoimattomaan
penkkiurheilijoiden ja lehdistön ryöpytykseen. Pauhtaan
matematiikan mukaan Kankkonen olisi ottanut toisen kultamitalinsa,
jos Koskivuori olisi antanut hänen toisesta hypystään 17
tyylipistettä 15 asemesta.
Veikko Kankkonen
http://yle.fi/uutiset/veikko_kankkonen_muistelee_olympiavoittoaan__katso_haastattelu/7062705
Veikko Kankkonen 1964 olympialaiset
http://www.youtube.com/watch?v=8Pt-_nLfsOA
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti