Arto ”Tintti” Tiainen
nousi edustustehtäviin 25-vuotiaana vuonna 1956. Silloin hän hiihti
Cortinan olympiakisoissa 15 kilometriä sijoittuen 26:nneksi. Jo
Cortinassa nähtiin, että alppi-ilmasto ei sovi Tiaiselle, sillä
tuo 26.sija ei suinkaan vastannut hänen silloista kuntoaan.
Seuraavat olympiakisat
vuonna 1960 Squaw Valleyssä pidettiin myös korkeassa ilmanalassa.
Tiaisen menestys edelleenkin oli vaatimaton. Hän oli 30 km:llä
18.s, eikä päässyt enää hiihtämään muita matkoja.
MM-kisaurakkansa Arto
Tiainen aloitti Lahdessa 1958. Siellä hän teki tasaista jälkeä
kaikilla hiihtämillään henkilökohtaisilla matkoilla: neöjäs 50
kilometrillä, viiden 30 km:llä ja 12.s 15 kilometrillä.
Ensimmäisen suurkisamitalinsa Arto Tiainen sai Lahden viestissä,
jossa hän hiihti toisen osuuden Suomen pronssia saavuttaneessa
joukkueessa.
Arto Tiaisen suurkisaura
ei sujunut aivan onnellisten tähtien alla. Vasta 30-vuotiaana hän
vihdoin pääsi mukaan kansainväliseen huippuavuhtiin. Hänestä
tulikin yksi maailman luotettavimmista 50 kilometrin hiihtäjistä.
Neljänsissä
suurkisoissaan 1962 Zakopanen MM-laduilla Tiainen taisteli tiukasti
50 kilometrin mitalleista. Ruostin Sixten Jernberg oli kisassa täysin
ylivoimainen, mutta himmeimmistä mitaleista käytiin todellinen
sekuntitaistelu. Tässä kamppailussa onnekkain oli Ruotsin hopeaa
vienyt Assar Rönnlund. Hän voitti pronssimitalisti Kalevi
Hämäläisen 3,7 sekunnilla ja Arto Tiaisen 4,4 sekunnilla. Kuten
MM-lahdessakin Arto Tiainen sai tyytyä viidelläkympillä neljänteen
tilaan, vain 0,7 sekuntia pronssista.
Innsbruckin olympiakisojen
50 kilometristä 1964 oli vähällä tulla ruotsalaisten
jäsentenväliset. Kultamitalin puolustaja Kalvei Hämäläinen johti
kisaa ensimmäiset 35 kilometriä, mutta hiipui lopuksi sijalle 16.
MM-Zakopanen tapaan
kärkikaksikon Innsbruckissa muodostivat Aixten Jernberg ja Assar
Röönlund. Nyt oli vihodoin Arto Tiaisen vuoro olla parempi
sekuntitaistelussa, Arto Tiainen kukisti Ruotsin Janne Stefanssoini
6,2 sekunnilla ja otti 33-vuotiaana olympiapronssin uransa
ensimmäisen henkilökohtaisen suurkisamitalin.
Innsbruckissa Arto Tiainen
kiidätti Suomen hopeajoukkueen viestiä toisella osuudella,
Ainoan kerran Arto Tiainen
oli suurkisojen henkilökohtaisilla matkoilla mukana kultataistossa
1966 Oslon MM-kisoissa. Suomen panos kisassa oli varsin näyttävä.
Hannu Taipale johti kisaa vielä 37 kilometrin kohdalla, mutta
väsähti lopussa,
Tämän jälkeen Suomen
valttikortiksi nousi Arto Tiainen. Hän johti kisaa aivan
loppukilometreille asti. Maaliin saapuessaan Tiainen iski pöytään
sellaisen kärkiajan, etteis siihen ollut mahdollisuuksia kuin jo
kaksi maailmanmestaruutta Oslossa voittaneella Gjermund Eggenillä.
Ja niin vain kävi, että viimeisillä kilometreillä
takaa-ajoasemaansa hyväksi käyttäen Eggen onnistui puristaa
Tiaiseen 10,4 sekunnin ero.
Tiaisen hopean lisäksi
Suomen erinomaista panosta täydensivät Eero Mäntyrannan pronssi ja
Hannu Taipaleen viides sija.
Neljänsiin
olympiakisoihinsa Arto Tiainen osallistui 1968 Grenoblessa sijoittuen
30 kilometrillä 16:nneksi. Arto Tiaisen 50 kilometrin menestystä
kansainvälisissä kisoissa kuvaavat hänen todella monet voittonsa.
Tiainen oli kestävin Ounasvaaralla viidesti (1957-58 ja 1962-64),
viidesti Puijolla ( 1957 ja 1959-62), kahdesti Salpausselällä
(1959-60) ja Holmenkollenilla (1964-65). Lisäksi Tiainen voitti
SM-kultaa neljä kertaa 1960, 1962-63 ja 1968. 15 kilometriä Tiainen
voitti Puijolla neljästi: 1958, 1960 ja 1963-63. Falunista tuli 30
kilometrin voitto 1959.
SM-hiihdoissa Arto Tiainen
saavutti kaikkiaan 24 mitalia:14 henkilökohtaista ja 10
viestimitalia, SM-kultaan hän ylti henkilökohtisilla matkoilla
kahdeksan kertaa ja viestissä kolmesti.
Arto Tiainen
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti