Keskisuomalaista
VilhoYlöstä pidetään yhtenä Suomen kaikkien aikojen
menestyksekkäimistä ampujista. Kuudentoista vuoden aikan hän ehti
edustaa Suomea peräti viisissä olympiakisoissa, vaikka aloittikin
huippu-urheilijan uransa myöhään – vasta 30-vuotiaana. Ylönen
oli myös niitä harvoja kilpaurheiljoita maailmassa, jolla on
elympiamitali sekä talvi- että kesäkisoissa.
Kaikkien
huippu-urheilijoiden haave – olympialainen kultamitali – jäi
Ylöseltä saavuttamatta. Myös huonolla onnella oli tässä osansa:
Helsingin kisoissa 1952 uusittujen kilpailusääntöjen vuoksi,
Roomassa 1960 Ylönen ampui yhden laukauksen väärään tauluun.
Luonetjäveläinen
ylikersantti Vilho Ylönen taisteli Helsingin olympiakisoissa
sananmukaisesti loppuun saakka pienoiskiväärin täysottelun
kultamitalista Norjan Kongshaugenin, tuoreen maailmanmestarin
kanssa. Kun täysottelusta oli ampumatta enää pystykilpailu, johti
suomalainen seitsemällä pisteellä. Pystyssä norjalainen oli
kuitenkin Ylöstä selvästi parempi, ja niin miehen päätyivät
samaan yhteistulokseen 1164. Kohtali puuttui nyt peliin uusittujen
kilpailusääntöjen muodossa. Vanha käytntö oli, että
tasapistetilanteessa ratkaisisivat pelkkien kymppien määrät.
Helsingin kisoissa sovellettiin kuitenkin poikkeuksellisesti
sellaista tulkintaa, että mikäli kaksi kilpailijaa päätyvät
tasapisteisiin, ratkaistaisiin paremmuus napakymppien määrän
perusteella. Taulujen tarkastuksessa kuluti hermoja raastava kaksi
tuntia. Ilmeni, että norjalaisella oli neljä napakymmpiä enemmän.
Ylösen tauluista löytyi puolestaan enemmän niitä tavallisia
kymppejä...
Neljänsissä
olympiakisoissa Roomassa 42-vuotias Ylönen hätyytteli jälleen
tosissaan kultaa, mutta lankesi sitten bravuurilajissaan,
polviasennossa, ampujen helmasyntiin – harhalaukaukseen. - ”Oman
tauluni numero oli 36, mutta epähuomiossa sihtasin väärin ja
ammuin numero 38:aan. Laukaus oli napakymppi, josta kuitenkin sain
kaksi pistettä sakkoa.” Harhalaukaus pudotti Ylösen
lopputuloksissa neljänneksi, mutta kultamitali jäi vain kolmen
pisteen päähän...
Vilho Ylösen aktiiviuran
huippu osuu vuoteen 1958. Ylönen saavutti ”leijonien luolassa”
Moskovassa kaksi kolmesta maailmanmestaruudesta, arvokkaimpana
vapaakiväärin täysottelun kuninkuuden 40-vuoden ikäisenä. Näiden
ohessa hän ampui vielä muissa lajeissa neljä hopeaa ja kaksi
pronssia.
Ensimmäiset ulkomaiset
kilpailumatkansa maailmanmatkaaja Ylönen on suorittanut
sotilaspartiohihdon edustajana 1940-luvun lopulla. Ylönen kiilasi
mukaan St. Moritzin olympiajoukkueeseen 1948.
Sotilaspartiojoukkueessa Ylönen saavutti myös ensimmäisen
olympiamitalinsa, väriltään hopeinen.
Ura ampumahiihdon
erikoismiehen jäi Ylösen osalta ”korkean iän” vuoksi
lyhytaikaiseksi, mutta 40-vuotiaanakin hän ehti ottaa Italian
MM-kisoissa 1959 viidennen sijan.
Vilho Ylönen
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankari 951-30-8902-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti