Vain kovahermoisimmat
konkarit kestivät sen katseen. Keltanokille tuo tuijottava katse
irvistyksellä höystetynä oli useimmiten liikaa. Kädet puristivat
kouristuksenomaisesti mailaa, palloon pitäisi osua, mutta kun tuo
katse seuraa koko ajan...
Legendaarinen lautasvelho
Eino ”Kaakko” Kaakkolahti nujersi monet lyöjät jo ennenkuin
ensimmäinen syöttö oli noussut ilmaan. Tämä hermostuttava katse
tiedettiin, mutta aina se vain sai vastustajat hermoromahduksen
partaalle.
Pesäpalloilun
Itä-Länsi-ottelun Outokummussa kesällä 1953 oli viimeisessä
vuoroparissa tilanteessa 5-5. Tasoittavalla sisävuorolla Idän
viimeisenä lyöjänä mailan varteen asteli Eino Kaakkolahti.
Ykköspesällä odotteli vaihtoyäntejä aina luotettava seurakaveri
Jyväskylän Kiristä, Pertti ”Pete” Jaakkola. Ensin kaksi
taidokasta hidastettua ja niin Pete oli kolmosella.
Oli edessä Kaakkolahden
viimeinen lyönti. Mikäli tällä lyönnillä Jaakkola ei pääse
kotiin, niin ottelu päättyy ja lopputulos on 5-5. Eikka vetäisi
rajun iskun kakkosrajaan. Pallo meni maisemaan. Jaakkola toi 6-5 ja
kruuksi päälle Eikka kiersi kunnarlla Idän voittolukemiksi 7-5.
Monituhatpäinen yleisö oli saanut sankarinsa.
Kaakkolahti lukkaroi
peräti 15 kertaa Itä-Länsi-otteluissa. Liito-Lehdistö-otteluita
Kaakkolahdelle kertyi viisi.
Eino Kaakkolahti sai
SM-sarjakasteensa vuonna 1947. Silloin hän pelasi ykkösvahtina.
Seuraavana kesän eikka päsi juonimaan lautasen äärelle, eikä
häntä siltä paikalta enää syrjäytetty koko uran aikana.
Mestaruussarjassa Eino
Kaakkolahti pelasi vuodesta 1947 vuoteen 1964 asti. Hän oli tänä
aikana poissa vain kahdesta ottelusta. Ja nämä kaksi ottelua
osuivat kesään 1953, joka oli Kaakkolahdelle monella tavalla
merkittävä. Takana olivat omat häät ja hienosti sujunut
Itä-Länsi-ottelu. Kiri eteni SM-sarjassa puhtaalla pelilla kohti
ensimmäistä SM-kultaansa. Mutta sitten... Kaakkolahden jalka oli
vaivannut jo keväästä lähtien ja diagnoosi oli veritulppa. Monet
olivat valmiit laittamaan pisteen Eino Kaakkolahden huippu-urheilijan
uralle.
Jalan parannuttua
Kaakkolahden ja koko Kirin joukkueen loistava kausi jatkui. Suomen
mestaruuden oli neljänä viimeisenä vuonna vienyt Lahden
Mailaveikot. Samoilta vuosilta Kirillä oli saaliina kaksi hopeaa ja
kaksi pronssia.
Kaatosade teki kuitenkin
temput Jyväskylän Harjun kentälle ennen SM-kullan ratkaisutta
ottelua. Sateen jälkeen palokunnan tankkiautot saivat tyhjentää
enimmät vedet kentältä. Sen jälkeen kentälle kaadettiin
bensiiniä, joka sytytettiin tuleen. Näiden operaatioiden jälkeen
peli vihdoin pääsi 5000 katsojan riemuksi alkamaan.
SM-kultaansa janonnut Kiri
oli päättänyt suistaa LMV:n valtaistuimelta. Ja itse ottelu olikin
sitten täyttä Kirin juhlaa. Kirin ensimmäisen SM-kullan
päarkkitehtina oli juonikas lukkari Eino Kaakkolahti, joa oli myös
mainio lyöjä. Nokiset Kirin pelaajat ja katsojat viettivät
ikimuistoisen mestaruushetken Harjulla.
Eino Kaakkolahti johti
Kirin mestariksi vielä vuosina 1956-1958. Sitten Kaakko järkytti
Kirin kannattajat siirtymällä naapuriseura Hongikkoon. Sen riveissä
SM-sarjaura jatkui aina vuoteen 1963 asti.
Vuoden pesäpalloilijaksi
Eino Kaakkolahti valittiin vuonna 1961. Lyöjäkuningas hän oli
vuonna 1952 kolmella kunnarillaan ja 17 tavallisella juoksullaan.
Vuoden lukkariksi Kaakkolahti valittiin kuudesti.
Eino Kaakkolahti
http://yle.fi/urheilu/pesislegenda_eino_kaakkolahti_on_kuollut_85-vuotiaana/7323343
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 1 ISBN 951-31-8904-5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti