Pekka Niemi oli kiertänyt
Lapin savottoja 12-vuotiaasta poikaklopista lähtien. Vuonna 1937
Pekka Niemi hiihti Cahmonix`n alppirinteillä 50 km:n erillisten
MM-kisojen voittajaksi, joita ei hänen jälkeensä ole Suomesta
lähtenyt kuin kaksi – Kalle Jalkanen 1938 ja Kalevi Oikarainen
1970.
Chamonix`n kilpailu ei
ollut helppo muutenkaan, sillä oman onnensa varassa sai hiihtää
koko viisikymppisen. Avustajia ei ladun varressa juuri ollut ja
ruokaa sai vain puolimatkassa.
Samoissa Chamonix`n
kisoissa Pekka Niemi otti myös hopea viestistä ja pronssia
pikamatkalta, joilla hän oli ylränyt olympiapronssiin jo
Garmisch-Partenkirchenissa vuotta aikaisemmin.
Todella vaativan
viisikymmpisen Pekka Niemi hiihti talvella 1938 Holmenkollenilla,
vesikeli oli yhtäkkiä vaihtunut paukkupakkaseksi ja koko latu oli
yhtä iljannetta. Alamäessä ei ollut latuja ollenkaan, pekkä
merkitty ura.
Pekka Niemi voitti kilvan
ja Jussi Kirjavianen, hiihtomme historioitsija, on pitänyt tuota
voittoa ”uuden ajan suomalaisten suurhiihtäjien ihmeellisimpänä
saavutuksena”. Kilvan kakkonen Pekka Vanninen jäi viisi ja puoli
minuuttia, paras ullkomaalainen yli kymmenen minuuttia, Klaus
Karppinen liki 15 ja Kalle Jalkanen yli 18 minuuttia.
”Pekka Niemen hiihto oli
mielikuvituksellisinta mitä oli nähty!” täräytti eräs
ruotsalainen toimittaja, kun oli nähnyt voittajan täysin
valkoisiksi kuluneet suksenpohjat. Voiteluvoitosta ei tosiaan sopinut
edes vihjaista saavutuksen takana oli mies itse, ei mikään muu.
Pekka Niemi
Lähdeaineisto Huippu-urheilun historia 4 ISBN 951-0-08692-4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti