Birger Wasenius koki sankarikuoleman

Birger Wasenius sai ensimmäiset luistimensa vuonna 1920 ja ensimmäiset pikaluistimensa viitisen vuotta myöhemmin. Hän nousi pinnale 1933, jolloin voitti Suomen yhteispistemestaruuden. Sen saavutuksen hän uusi 1934, 1935 ja 1937-39. Talvella 1936 Wasenius jäi SM-hopealle,mutta oli saman vuoden olympiakisoissa paras suomalainen luistelija saatuaan hopeaa 5000 ja 10 000 metrillä sekä pronssia 1500 metrillä. Lisäksi 500 metriltä irtosi kahden joukkuetoverin – Antero Ojalan ja Jorma Ruissalon – kanssa jaettu kahdeksas sija.

Birger Waseniuksen arvokisaura alkoi EM-kisoissa Viipurissa 1933, ja tuloksena oli heti hopeaa. EM-tasolta tuli vielä pronssia 1935 ja 1937, yhdeksäs sija 1938 ja neljäs tila 1939. MM-luisteluissa Wasenius oli hopealla 1934, 1936 ja 1937, kuudes 1935 ja 1938 sekä mestari 1939 kisoissa, jotka pidettiin Helsingin Pallokentällä. MM-mitalit jako tuolloin Gösta Wasenius. MM-kullan jälkeen Wasenius totesi, ettei luistele enää seuraavana vuonna. Näin kävikin, mutta on mahdotonta sanoa, olisiko sunnitelma toteutunut ilman talvisotaa.

Matkakohtaisen Suomen mestaruuden Wasenius vei 500 metrillä 1933, 1935 ja 1937-39, 1500 metrillä 1935-39, 5000 metrillä 1934 ja 1937-39, 10 000 metrillä 1934, 1935 ja 1939 – siis kaikkiaan 17 kertaa.

Vuoden 1935 kulta 500 metrillä toisin tuli kyseenalaisesti. Waseinus ja Jorma Ruissalo luistelivat parina ja tulivat maalin käytännössä samaan aikaan. Kaksi tuomaria oli tasapelin kannalla, yksi piti Ruissaloa voittajana. Vastoin sääntöjä järjestettiin uusinta, jonka Wasenius voitti. Ruissalo sai kultamitalin vuonna 1991 Suomen Luisteluliiton johtokunnan päätöksen jälkeen.

Waseniuksen useista Suomen ennätyksistä kannattaa mainita ensimmäinen suomalaisen saavuttama viiden minuutin alitus 3000 metrillä. Talvella 1937 syntynyt aika 4.55,7 säilyi 17 vuotta kansainvälisellä SE-listalla, jolla ovat myös ulkomailla tehdyt tulokset. Muita omia ennätyksiä olivat 500 metrin 43,4, 1500 metrin 2.18,2, 5000 metrin 8.21,3 ja 10 000 metrin 17.28,2.

Talven 1936 saavutukset toivat Waseniukselle Idrottsbladet-lehden kautta aikain toisen kultamitalin vuoden suomenruotsalaisesta urheluteosta. Gunnar Höckert tunnetusti voitti 5000 metrin olympiakullan Berliinissä, mutta tunnustus annettiin samalle henkilölle vain kerran, ja Höckert oli palkittu 1935. Hän kaatui talvisodassa helmikuussa 1940.

Birger Waseniuksen johtamat sotilaat joutuivat tammikuun toisena päivänä 1940 Lunkulansaaren Murronkylässä neuvostosotilaiden saartamaksi, kun jäätyneitä konepistooleja oli pitänyt lähteä sulattamaan saunaan peltoaukean keskelle. Muu joukkue eteni metsän suojaan mutta sitä tulitettiin ensin takaa ja sitten sivuilta. Wasenius lähetti miehensä vetäytymään metsään. Tulituki jäi heikoksi, sillä konepistoolit eivät vieläkään toimineet. Wasenius uskoi pääsevänsä juoksemalla miestensä luo ja jättäytyi viimeiseksi. Hän oli hyppäämässä aidan yli, kun kuoleman aihettanut luoti osui häneen. Waseniuksen ja yhdeksän muun sotilaan ruumiit löydettiin luomesta päivää myöhemmin.

Birger Wasenius

http://fi.wikipedia.org/wiki/Birger_Wasenius

Birger Wasenius elävä arkisto

http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henkil%C3%B6/Birger%20Wasenius

Lähdeaineisto Antti O. Arponen – Markku Kasila – Vesa-Matti Peltola He antoivat kaikkensa ISBN 978-952-7043-05-5