Himangan Urheilijat on perustettu 16.2.1945. Seura on yksi harvoista urheilun yleisseuroista, jotka saivat virallisen alkunsa vielä sotien jatkuessa. Jatkosota oli päättynyt vain muutamaa kuukautta aikaisemmin, mutta saksalaisia karkottanut Lapin sota jatkui kevääseen 1945 saakka. Rintamalta palanneet, siellä karaistuneet ja johtamaankin tottuneet nuoret sotilaat nousivat pääosiin uuden urheiluseuran alkuhistoriassa. Näitä olivat esimerkiksi Leo Joensuu ja Jukka Uunila. Edellisestä tuli HU:n tähänastisen historian pitkäaikaisin vaikutta ja jälkimmäinen eteni ainutlaatuisen näkyvään ja vahvaan asemaan koko valtakunnan urheiluelämässä. Murrosajan leimaa Himangan Urheilijoiden alkuhistoriassa korostaa myös se, että ensimmäinen seuran riveistä Kalevan kisojen mitalistiksi edennyt urheilija Seppo Jokivartio oli HU:n perustamisen aikaan vielä sotavankileirillä.
Urheiluseuralle oli Himangalla selkeä tilaus, sillä halu päästä sota-ajan tummista tunnelmista rauhan ajan rakentaviin harrastuksiin näkyi erittäin vahvana. Kunnollisen urheilukentän puute koettiin isona ongelmana, joka ratkaistiin talkootyön tuella sodanjälkeisinä vuosina. Pienellä paikkakunnalla talkootyöaktiivisuus nousee usein suureen rooliin urheilumenestyksen perustaa rakennettaessa. Himangan Urheilijoiden piiristä tämä toimeliaisuus on jatkunut läpi vuosikymmenten ja johtanut osaltaan 1970-luvulla valmistuneiden Pernun hiihtokeskuksen ja kirkonkylän Urheiluhallin toteuttamiseen malleiksi monille paljon isommille seuroille ja paikkakunnille. Molempia on myös kehitetty ajan haasteiden mukaisesti. Näiden hankkeiden avainhenkilöinä ovat kunnostautuneet Arvo Keski-Rautila ja Toivo Pernu. Heidän roolinsa on muodostunut poikkeuksellisen mittavaksi ja keskeiseksi.
HU:n vahvuuksiin on kuulunut kyky keskittyä olennaiseen eli niihin urheilumuotoihin, jotka maaseudulla hallitsivat pitkään urheiluharrastuksen kuvaa sotien jälkeen. Niitä olivat ennen kaikkea hiihto ja yleisurheilu. Urheiluhallin valmistumisen jälkeen yksilöurheilu on saanut HU:ssa rinnalleen aktiivisen ja ajan oloon valtakunnan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle nousseen lentopalloilun sekä Pernun alueen kehityksen mukana hiihtoa tukemaan tulleen ampumahiihdon.
Himangan Urheilijoiden hiihdon suuren voimannäytteen ovat muodostaneet maakuntaviestit, joissa Himanka on voittanut viisi kertaa A-sarjan. Vastaavaan ei ole pystynyt yksikään pieni kunta – eikä moni suurempikaan – ja menestys on tullut valtaosaltaan HU:n voimin.
Yksilötasolla HU:n hiihto on tuottanut kaksi maailmanmestaruusladuille edennyttä urheilijaa, jotka molemmat edustivat koko aktiiviuransa ajan kasvattajaseuraansa. Anna-Liisa Mäkinen kuului nuorten Euroopan mestaruuden – joka myöhemmin on muutettu MM-titteliksi – voittaneeseen Suomen viestijoukkueeseen Ruotsin Bollnäsissa 1969. Heikki Torvi puolestaan eteni miesten MM-edustajaksi Lahdessa 1978.
Naisten SM-laduilta HU:lla on mitali jo talvelta 1955, jolloin kolmen sisaruksen Anna-Liisa, Alli ja Hillevi Himangan muodostama kolmikko ylti viestipronssille. Naisten hiihdosta nousi ennen miesten vahvaa 1970-luvun esiinmarssi muutakin huomattavaa menestystä, kun myös Mäen sisarukset Irma ja Kerttu kuuluivat juniorisarjoissaan maan parhaimmistoon.
Yleisurheilussa on Anna-Liisa Ojatalon HU:n edustajana hyppäämä Kalevan Kisojen korkeuspronssi 1968 säilynyt pitkään ainoana HU:n mitalina kesän urheilun kotimaisesta päätapahtumasta. Nuorten SM-kisoissa valtakunnallista menestystä on tullut seuran alkuvuosista lähtien ja uuden vuosituhannen alussa Himangan Urheilijoilla on Mauri Kaattarin johdolla sellainen tulevaisuuden ryhmä, jolta voi perustellusti odottaa menestystä myös siirryttäessä miesten sarjaan.
Mauri Kaattarin 19-vuotiaiden 10-ottelussa Kanasissa 2005 saavuttama Euroopan mestaruuskilpailujen pronssimitali on kaikki lajitkin huomioiden Himangan Urheilijoiden edustajan ensimmäinen henkilökohtainen palkintosija suurissa kansainvälisissä arvokilpailuissa, joihin yleisesti luetaan olympia-, MM- ja EM-kista. Mauri Kaattarin mitali tuli sopivasti juhlistamaan HU:n 60-vuotisjuhlavuotta.
Hiihdon, yleisurheilun ja lentopallon muodostaman valtaväylän monipuolistajiksi ajoittain nousseista lajeista on painonnosto tuottanut ainoan HU:n riveistä kasvaneen olympiaedustajan Arvo Ala-Pöntiön, joka eteni Montrealin olympialavalla 1976 viidenneksi, samoin maailmanmestaruuskilpailuissa. Pitkän tien kautta maailman eliittiin noussut Ala-Pöntiö on harvinainen malliesimerkki pienestä kylästä ja vaatimattomista urheiluolosuhteista kehittyneestä huippu-urheilijasta poikkeuksellista kovuutta ja luonnetta vaativassa lajissa.
Urheiluseuran talous on yksi niistä keskeisistä tekijöistä, jonka mukana toiminta joko elää tai hiipuu. HU on pystynyt pitämään taloutensa tasapainossa vaikeinakin aikoina. Urheiluhallin tanssitoiminta oli toistakymmentä vuotta vankka tukipylväs ja tämän ajan päätyttyä on löydetty muita keinoja rahavirtojen liikuttamiseksi sopivaan suuntaan.
Lähdeaineisto:
Lauri Järvinen: ”Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin” Himangan Urheilijat 1945- 2005 ISBN 952-91-9674-1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti