Yrjö Vesteristä on aina
kiinnostanut kaikki, mikä toimii moottorilla. Kaksipyöräisten
parista löytyi tie maailman huipulle, ei kuitenkaan silloisen muodin
mukaan RR- tai motocrossradoilta. Taitoajo viehätti eniten – ja
niinpä Vesterisestä tuli trialin kolminkertainen maailmanmestari.
Kotimaan ympyrät olivat
alusta asti liian pienet, ja niin hän lähti heti juniorina
kansainvälisille radoille. Aluksi taistelemaan Pohjolan
mestaruudesta, sitten isommille areenoille. Trialin EM-sarjassa hän
aloitti 1970 ja oli valmis suuriin voittoihin, kun virallinen
MM-sarja alkoi muutama vuosi myöhemmin.
Vesterinen voitti kolmme
peräkkäistä MM-kultaa 1976-78. Kaikki tittelinsä hän valloitti
italialaisen Bultaco-tehtaan kalustolla. Kovimmalle otti 1978
päätöskilpailu on jäänyt pysyvästi mieleen.
Tuohon aikaan ajajien
lähtöjärjestys arvottiin edellisenä päivänä. Vessterisellä
oli äärimmäisen huono onni: suomalaistähdelle nousi alkupään
numero – kolmonen- kun kaikki pahimmat kilpakumppanit (Englannin
Martin Lankin ja jenkki Bernie Schreiber) pääsivät matkaan vasta
paljon myöhemmin,
Jokaisen oli suoriuduttava
osuudestaa määrätyn ajoajan puitteissa. Taktikoinnin varaa jäi
kovin vähän.
- Olin käynyt radan huolella lävitse ja se tuntui todella hankalalta lukuisine puro-osuuksineen. Purojen kivikot olivat ajamattomia ja liukkaan limaisia ensimmäisille kuljettajille, muistelee Vesterinen. Aattoillan Yrjä mietti tarkkaan, miten selviäisi vaikeasta tilanteesta.
Vesterinen päätti ottaa
valtavan riskin, - Lähdin matkaan normaalisti liikkeelle, mutta kun
kukaan ei nähnyt, pysköin ajokkni ja istahdin kannon päälle
piiloon muilta, - Odotin nelisekymmentä minuuttia, kunnes muuta
olivat menneet ja lähdin matkaan, - Kylmä hik valui otsallani
jännityksestä. Tiesin olelvani fyysisesti vahvassa kunnossa ja
luodin Jssi-veljeni virittämään koneeseen täysin. - Muut olivat
ihmetelleet mihin katosin, mutta sitähän ei säännöissä
kielletty. Ovelasti Vesterinen antoi välimaastossa muiden ajaa
edellä ja puhdistaa kivikot suurimmista ansoista, - Ajoni muut
sitten kuivilla osuuksilla kinni ja selvisin täpärästi maaliin
saamatta liikaa virhepisteitä sakkominuuteistä. Vesterinen
sijoittui osakilpailussa kolmanneksi. Voiton vei Lamkin, joka lopulta
hävisi suomalaiselle vain kaksi MM-pistettä ( 128-126). - Tällä
systeemillä tullut mestaruus on kaikkein makein, kiittelee
Vesterinen.
Trialin MM-sarjassa Yrjö
ajoi vielä neljä kautta. 1979 tuli hopeaa ja 1980-1981 pronssia.
Vuonna 1982 Vesterinen ajoi viimeisen MM-osakilpailunsa ja lopetti
pitkän uransa.
Yrjö Vesterinen
Trial-mestari Yrjö
Vesterinen
Yrjö Vesterinen
Vesteriselle Pro
Urheilu-tunnustus
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti