Pekka Päivärinta oli
suomalaisen kestävyysjuoksun väriläiskä lähes kymmenen vuotta.
Pekka kuuluu siihen kuuluisaan vuosikertaan 1949, jota edustavat mm.
Lasse Viren, Tapio Kantanen ja Esko Lipsonen. Päivärinnan
tavaramerkki oli lyhylippainen lippalakki, jota hän piti aina
kilpailuissa. Siitä jontaa lempinimi ”Lätsä-Pekka”.
Päivärinta aloitti
kestävyysjuoksijan uransa estejuoksijana. Vuonna 1969 tuli nuorten
SM-kultaa, ja kaksi vuotta myöhemmin hän voitti saman matkan
Kalevan kisoissa. Helsingin EM-kisoissa vuonna 1971 Päivärinta
sijoittui estejuoksusa 11:nneksi ja Munchenin olympiakisoissa
seuraavana vuonna kahdeksanneksi. Seuraavana kesänä Päivärinta
siirtyi kokonaan sileille matkoille, ja vuodesta 1973 tulikin hänen
uransa kohokohta.
Talvella EM-hallikisoissa
Päivärinta nappasi pronssia 3000 metrillä. Eikä kulunut kuin
viikko, niin edessä olivat MM-maastojuoksu Belgian Waregemissa.
Siellä Pekka Päivärinta kävi hurjan loppukirikamppailun Espanajan
Mariano Haron kanssa. Kärkikaksikko karkasi muilta Haron vetämänä,
mutta Lätsä-Pekka seurasi tiiviissä tuntumassa.
Tässä taistelussa
espanjalainen sai antaa lopulta periksi, kun Pekka Päivärinta
pinnisti parin-kolmen metrin erolla kärkeen ja voitti puolella
sekunnilla maastojuoksun MM-kultaa. Pronssimitalisti, Uuden-Seelannin
Rod Dixon jä Päivärinnasta jo 14 sekuntia.
Vaikka Pekka Päivärinta
juoksikin monena vuonna maailman kärkipään aikoja, niin Waregemin
MM-maastojen voitto jäi hänen uransa ainoaksi suurvoitoksi.
EM-halleista Päivärinta juoksi 3000 metrillä kaksi hopeaa ja yhden
pronssin.
Vuonna 1973 Päivärinta
näytti juoksuskaalansa laajuuden. Samana kesänä hän juoksi 1500
metriä aikaan 3.37,2, 5000 m 13.29,6 ja maratonin 2.17.18.
Seuraavat suurkisat käytin
pitkälle ja langalaihalle (186 cm ja 68 kg) Päivärinnalle
mahdollisimman hankalissa paikoissa: EM-kiast 1974 Roomassa ja
olympiakisat 1976 Montrealissa. Molempien paikkojen kosteassa
kuumuudessa Pekka ei ollut ollenkaan oman itsensä. - Jaksoin
tällaisissa olosuhteissa juosta yhden hyvän juoksun, kun kisa oli
heti saapumisen jälkeisenä päivänä. Kun jouduin olemaan pidemmän
aikaan kuumassa kosteudessa, niin se vaikutti heikentävästi
juoksukuntooni, Lätsä-Pekka analysoi jälkeenpäin.
Niinpä menestys
molemmissa kisoissa jäi selvästi odotettua heikommaksi. Roomassa
Päivärinta oli 5000 metrillä 13.s ja 10000 metrillä 19.s.
Montrealissa hän Rooman tapaan sijoittui 5000 metrillä 13:nneksi,
mutta joutui keskeyttämään kympin alkuerässään.
Vuonna 1975 Pekka
Päivärinta juoksi kuitenkin 25000 metrin ratajuoksun maailman
ennäätyksen 1.14.16,8.
Kun tultiin 1978 Prahan
EM-kisavuoteen, oli Päivärinnan huippukausi jo ohitse. SM-kisoissa
ja maaotteluissa hänet edelleen nähtiin. Hän urakoi useimmissa
maaottelussa kaksi kestävyysjuoksumatkaa ja kuului 1970-luvulla
maamme parhaisiin pistesaalistajiin maaotteluissa.
Pekka Päivärinta
tunnettiin huippuaikanaan hurjana harjoittelijana, Valmentajansa Kari
Sinkosen johdolla Päivärinta juoksi harjoituskaudella 1972-1973
yhteensä 702 harjoiksessa 10702 kilometriä. Kaudella 1973-74
kilometriluku oli 10728.
Pekka Päivärinnan
ennätykset kestävyysmatkoilla osoittavaat hänen todella suuren
skaalansa, joka 19970-luvulla oli ennennäkemätön:
800 m 1.52,6
1500 m 3.37,2
maili 4.05,2
2000 m 5.11,0
3000 m 7.52,97
5000 m 13.28,6
10 000 m 27.54,4
25 000 m 1.14.16.8
maratoin 2.12.10,6
3000 m esteet 8.25,4
Pekka Päivärinta
Muistakaa Päivärinnan
tapaus 1975
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti