keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Kalevi Huuskonen – varamiehestä maailmanmestariksi

Valmistautuminen vuoden 1961 ampumahiihtokauteen otti 28-vuotiaan Porkkalan Tulliniemen merivartijan Kalevi Huuskosen kohdalla todella koville. Porkkalan niemi, merenrantakalliot ja metsäpolut olivat koko alkutalven lumettomat, ja vaikka Huuskonen kuinka piti suksiä mukanaan lenkillään merivartioasemalta Kirkkonummelle – 25 kilometriä yhteen suuntaan – ei hän päässyt asuinpaikkakunnallaan kertaakaan suksille ennen MM-katsastuksia. Vähät hiihtokilometrinsä hän oli sauvonnut ampumahiihtäjien Vuokatin leirillä ja kilpailumatkoilla.

Katsastuskilpailuissa Huuskosen näytöt jäivät perin vaatimattomiksi. Ensimmäisiin katsastuksiin hän ei edes päässyt osallistumaan ilmoittautumisessa sattuneen onnettoman väärinkäsityksen vuoksi. Tosisissakin katsastuksissa sijoitus jäi seitsemänneksi. Näillä näytöillä ei olisi ollut mitään asiaan Uumajan MM-kisoihin, elli Porkkalan merivartija olisi katsastusten välillä osoittanut hyvää kuntoa voittamalla Suomenlahden merivartioston mestaruudet ampumahiihdossa ja 30 kilometrin hiihdossa, Kun Huuskosen lisäksi oli maaottelua Itä-Saksaa vastaan jättänyt taakseen kaksi jao MM-joukkueeseen valittua miestä, kelpuutettiin hänet varamieheksi varsinaiseen kisajoukkueeseen.

Viimeistelyleirillä Ruotsissa Huuskonen osoitti vakuuttavaa kuntoa ja niin hänelle avautui paikka henkilökohtaiseen 20 kilometrin kilpailuun. Olosuhteet kilpailupäivänä aamuna olivat kurjat: räntää tuli taivaan täydeltä, mikä tiesi vaikeaa voitelukeliä. Kaiken lisäksi ensimmäisellä ampumpaikalla tuuli pahasti sivusta.

Huuskonen starttasi suomalaisista ensimmäisenä numerolla 6. Hän sai välittömästi peräänsä Squaw Valleyn olympiakisojen kärkinimet, ruotsalaisen Lestanderin ja Neuvostoliiton Privalovin. Huuskosen hiihtovauti ei ymmärrettävästi ihmeitä lupaillut, mutta ampumasuorituksia ei edes oikullinen tuuli ja lumikuurot haitanneet: 19 osumaa 20 mahdollisesta. Muut kärkinimet ampuivat vähintäänkin kolme laukausta ohi.

Kaikkien asiantuntijoiden suureksi ihmetykseksi oli ampumahiihdon maailmamestariksi noussut mies, joka ei käytännöllisesti katsoen ollut päässyt kokon talvena hiihtämään! Kun lisäksi muutkin kolme suomalaista menestyivät hyvin, saavutti Suomi joukkuemaailmanmestaruuden. Täten Uumajan MM-kisat muodostuivat suomalaisten täysosumaksi, ja ampumahiihto lajin asai ensimmäisen kerran sädekehän suomalaisen hiihtokansan arvostuksissa.

Kalevi Huuskosen nimi säilyy ensimmäisenä suomalaisena ampumahiihdon maailmanmestarina. Maailmanmestarina hän oli puhdas amatööri, jolle mieliurheilu oli pelkkä harrastus työn lomassa. Itse rauhalisuutena hän oli oivallinen tyyppi ampumahiihtoon.

Hämeenlinnassa seuraavana vuonna pidetyissä MM-kisoissa Huuskosen ammunta oli edelleen kohdallalla, mutta hiihtovauhti ei riittänyt nostamaan häntä kahdeksatta sijaa korkammalle. Joukkuekilpailussa hän oli tuomassa Suomelle hopeaa. Vuoden 1962 jälkeen Huuskonen jätti vakavan kilpailemisen sikseen.

Kalevi Huuskonen

Suomen mitalistit MM-kisoissa


Lähdeaineisto Kilpakenttein sankarit 2 ISBN 951-30-8903-7
klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti