Urheilun historia: Kaarlo Kangasniemi – Kulta-Kallen katkera jälkipeli

Hiljaisen oloinen porilainen satamavalvoja nousi Mexicon olympiakisoissa Suomen hiipuvan urheilumaineen pelastajaksi. Pimenevässä syysillassa 1968 tuli Kangasniemestä koko kansan Kulta-Kalle. Kaikkien ihailema atleetti oli jo kuitenkin jo 36-vuotiaana pysyvästi sairaseläkkeellä.

Kaarlo Kangasniemi jaksaa yhä uskoa elämään. Kaarina-vaimon ja kahden, jo täysi-ikäsien lapsen tukemana mestari on päässyt pahimpien kipu- ja masennustilojensa yli. Selkäkipujen iakottua on mies innostunut uudlleen urheilustakin, toki vain lenkkeilystä.

Takavuosien rakkaudelleen, painonnostolle, Kangasniemi on katkera ja on kai sitä loppuikänsä: - Tunnustettava on, että painonnosto vei minulta terveyden. Jos saisin aloittaa uudelleen alusta ryhtyisin pelaamaan vaikka jalkapalloa, Puntit saisivat minun puolestani jäädä varmasti nurkkaan tomuttumaan,

Aktiiviaikana oli pahinta jatkuva rahanpuute, 70-luvulla ei vielä puhuttu kymmenien tuhansien markkojen stiåendeistä. Pahiten rahattomuus heijastui hierontaan, johon minulla oli huippuvuosinani varaa vain kerran viikossa. Painonnoston kaltaisen lajin harrastaja kaipasi kuitenkin hierontaa jokaisen treenin jälkeen.

Eikä Kaarlo Kangasniemi edes yrittänyt kielttä sitä, että myös harjoitteli väärin. - Keskityin vain liian kylmään rautaan unohtaen nopeuden ja kimmoisuuden, Voimistelua ja erilaisia hyppyharjoituksia olisi pitänyt olla ohjelmassa huomattavasti enemmän. Kaarlo Kangasniemen sairalista on pitkä kuin nälkävuosi. Pahimpina kantoina porilaisen kaskessa olivat selän pettäinen Reykjavikissa 1970 ja hauiksen katkeaminen juuri ennen Munchenin olympialaisia. Lopullinen niitti tuli sitten marraskuussa 1976, 160 kilon rautakasan alle jääminen merkitsi paitsi olkavarren katkeamista myäs elinikäisiä selkävaivoja ja päänsärkyä.

Vain 36-vuotiaana Kaarlo Kangasniemelle kirjoitettiin marraskuussa 1976 työkyvyttömyyspaperit. Koko kansan Kulta-Kalle oli antanut turhan kalliin uhrin huippu-urheilun alttarille. Kaarlo Kangasniemi uskaltaa nykyisin avoimesti puhua myös yhä lisääntyvästä urheilun syövästä, dopingista. Mies ei häpeä tunnustaa aktiiviaikanaan käyttäneensä säännöllisesti nyt kiellettyjä aineita. Kulta-Kalle popsi hormoneja ja anaboleja kuin tavallinen mies leipää.

Minun huippuvuosinani urheilijalla ei ollut mitään vaikeuksia saada lääkäriltä reseptiä hormoneja tai anaboleja varten, eiväthän ne olleet edes kiellettyjä, Pelkällä kaurapuurolla ja savulihalla ei ennätyksiä tehty 70-luvulla, eikä tehdä nytkään.

Kangasniemi voitti Suomen ainoan kultamitalin Méxicon olympialaisissa vuonna 1968. Hän voitti 19. lokakuuta käydyssä kilpailussa 90 kilon sarjan yhteistuloksella 517,5 kiloa. Kangasniemi on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen painonnoston olympiamitalisti. Olympiaedustaja hän oli myös Tokiossa 1964 sijoittuen seitsemänneksi ja Münchenissä 1972 sijoittuen kuudenneksi.