lauantai 27. joulukuuta 2014

Jouko Kuha – yksinäinen ennätysmies


Jouko Kuhan malja täyttyi Budabestin EM-kisojen alkuerässä 1966: SE-ajastaan huolimatta 8.36,2 hän putosi finaalista. Kuha maksoi maailmanennätyksensä omasta selkänahastaan. Hän otti ja myi autonsa ja muun vähäisen omaisuutenssa pystyäkseen harjoittelemaan talvella muutaman kuukauden Espanjan lämmössä. Ennen Tokion kisoja Kuha oli harjoittelut kaksi kuukautta Kuortaneen urheiluopistossa. Jukka Uunila lupasi, että Kuha saisi harjoitella opistossa liiton kustannuksella kuinka paljon tahansa. - Uunilakaan ei ymmärtänyt, että Suomen jäisillä teillä voi luoda pohjakunan, mutta ei huippukuntoa. Tärkeintä etelässä harjoittelu oli minulle terveyssyistä. Vilustumiset pysyivät loitolla. Kuinka usein kuntoni hupeni sairauteen, Kuha kertoi. - Liitto oli siihen aikaa vaikea. Emme voineet mitään: urheilijat olivat kuunteluoppilaita. Saatoimme sanoa mielipiteemme, mutta jos sitä ei otettu kuuleviin korviin, niin sitten ei.

Kun Kuha ei v. 1963 ollut kiinnostunut juoksemaan Ruotsi-ottelussa, johtokunnan jäsen Jukka Lehtinen totesi lakoonisesti:- Sinähän tulet juoksemaan. Kun Kuha sai ensimmäisen talviharjoittelustipendinsä hän oli jo ennättänyt jo 27-vuotiaaksi. Hän oli ollut jo vuosia yksi maailman parhaista estejuoksijoista, mutta ymmärtämystä ei herunut. Kaipolan jääräpää estejuoksija pystyi kuitenkin vielä todistamaan, että hän oli ollut oikeassa. Kun lämpö piti miehen terveenä, alkoi juoksuolle omistautunut elämäntapa tuottaa tulosta.

Jo vuoden 1967 elokuussa Tukholmassa Kuha oli juossut silloin maailman kärkiajan 8.29,8. Se oli huippuluokan tulos. ME oli silloin 8.26,4. Kun Jouko Kuha palasi Tukholmaan vuotta myöhemmin, hän ensimmäisellä kerralla valmis varoittamaan: 8.33 ja voitto Bengt Perssonista viikkoa juhannuksen jälkeen. Toisella vierailullaan, 17. heinäkuuta, Kuha pani räjähdyslangan palamaan viimeisellä kilometrillä. Tosiasisassa järjestäjät pettivät Kuhan. Osanottajalista ei ollut sellainen mitä luvattiin.

Jan-Erik Karlsson teki kuitenkin parhaansa ja kiskaisi ensimmäisen kilometrin aikaan 2.51. Puolimatkan 4.17 ei lupaillut mitään kummenpaa, eikä vielä 2000 m:n väliaikakan (5.43) viitannut kuin hyvässä lykyssä 8.30:n alitukseen. Sitten alkoi tapahtua. Kuhan vaatimaton lyhyt, taloudellinen askel alkoi imeä Tukholman lympiastadionin hiilimurskaa kiihtyvällä vauhdilla. Kuha ei tempaissut kyytiä lisää mailerityyliin, mutta kierrokset alkoivat taittua kaksi-kolme sekuntia nopeammin, Viimeinen kierros (63,2) kuvasi tasaisen tappavaa loppua, joka johti 2.41,2:n viimeiseen kilometriin. Se vei ME:hen 8,24,2. Enemmän kuin loppuaika maailmalla herätti huomiota tuo viimeinen kilometri. Entinen ME-mies Gaston Roelants laski ihmeissäään, että esimerkiksi sileällä alle 2.30:n kilometrivvauhtia … pienen suomalaisen ei olisi pitänyt pystyä siihen.

Hän pystyi,vieläpä yksin, ilman vetoapua, ja suomalainen urheilukansa heräsi, Viikon kuluttua Kuhaa vaelsi Joensuussa katsomaan yli 6000 katsojaa. Tuon verran myytiin lippuja, mutta väkeä lappasi koko ajan lisää. Eikö Joensuun lipputuloista jänyt lopulta jotakin ME-juoksijan käteenkin, itse maksettujen kulujen vastapainoksi? - Sain Joensuusta 600 markkaa. Olin ospinut korvauksesta keväällä ja minulla oli tapana pitää sopimukseni. Kuha osallistui Kalevan kisoihin vuoteen 1980 saakka. Vielä 41-vuotiaana hän juoksi 9.01,1,

Jouko Kuha

10 000 metrin kolmoisvoitto Ruotsista
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/10_000_metrin_kolmoisvoitto_ruotsista_5980.html#media=5983

Ruotsi-ottelujen 1960-luvun tappiosarja päättyi
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ruotsi-ottelujen_1960-luvun_tappiosarja_paattyi_5985.html#media=5987

Suomi pussitettiin Stadionilla 1966
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomi_pussitettiin_stadionilla_1966_5967.html#media=5972

Lähdeaineisto Kilpakenttien sankarit 3 ISBN 951-30-8902-9

1 kommentti:

  1. Muistan upean uutisen tuosta ME:stä! Muistaakseni Urheilulehdessä tai jossakin muussa lehdessä oli juttu Jouko Kuhasta ja hänen askeettisesta elämästä jonka säästöillä hän pääsi talveksi harjoittelemaan etelän lämpöön. Taisi olla ensimmäinen joka tällaista teki. Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta!

    VastaaPoista