Eino Mäkinen on
ensimmäinen suomalainen painonnoston Euroopan mestari
Kurun kivipitäjsätä
Pohjois-Hämeestä löytyi aikansa kovin suomalainen raudankesyttäjä.
Hän on ensimmäinen suomalainen Euroonpa mestari painonnostossa
(1955) ja voimanpesä, joka ennen juita murskasi 400 kg:n haamurajan
(1953) kolmella nostomuodolla.
Eino Mäkinen punnersi,
tempasi ja työnsi raskaassa sarjassa Munchenissä 1955 yhteensä
422,5 kg (127,5-127.5-167,5) ja sai EM-kullan lisäksi MM-pronssia.
Mäkisen perhe oli MM-lavalla edustettuna vahvasti, sillä myös
pikkuveli Paavo Mäkinen nosti Munchenissä. Keskiraskaassa sarjassa
nostanut Paavo pyörtyi yrittäessään punnertaa 115 kg.
Neuvostovalmentaja Tsubinidse nousi lavalle ja kantoi pyörtyneen
suomalaisen pois. Kaikkien hämmästykseksi Paavo nousi uudelleen
lavalla ja puhtaasti tuon traagisen 115 kg ylös.
Tuohon aikaan MM-kisoissa
kilvoiteltiin myäs siitä, kuka nostajista on vartaloltaan komein.
Kyseessä oli kehonrakennuskisojen edeltäjä, mikä mittelö
Munchenissä päättyi 1950-luvun legendaarisen havailijaisnostajan
Tommy Konon voittoon. Pohjoismaat ja Neuvostoliitto eivät
pullistelukisaan ottaneet osaa. ”Onneksi suomalaisnostajilla oli
riittävästi järkeä pysyä pois markkintoreilta”, komentoi Turun
Sanomat.
Eino Mäkinen olisi tuolla
markkinatorilla kestänyt hyvin vertailun ainakin raskaansarjan
miesten kesken. Siinä missä muut ylimmän painoluokan miehet olivat
keskittyneet keskikehon rakentamiseen, ei Mäkinen muistuttanut
tippaakaan tynnyriä. Eino Mäkinen näytti 113 kiloineen hoikalta
pojalta kärkipään pulleroitten rinnalla.
Eino Mäkisen ura
nostajana oli pitkä ja sille oli tyypillistä hämmätyttävä
varmuus. Olympiakisoissa hän hieroi 4 kertaa magneisumia käsiinsä
1952-1964, oli 8 kertaa taistelmassa painovoimaa vastaan MM-kisoissa.
Vain kerran Mäkinen jäi ilman tulosta. Tokiossa 1964 siormivamma
pakotti jättämään leikin sikseen tempauksessa. Siihen mies uransa
kilpalavoilla lopettikin – tulosellisesti uransa huipulla, sillä
Tokion vuonna Mäkinen nosti yhteistuloksekseen 472,5 kg (yli 100kg
enemmän kuin Helsingin olympiavuonna).
Rakkaus lajiin piti Eino
Mäkisen edelleen nostolavojen äärellä. Jo aktiiviaikana nänestä
tuli painonnostoliiton varapuheenjohtaja ja 1972 kansainvälisen
painonnostoliiton teknillisen valiokunnan jäsen.
Rauta ei Eino Mäkisen
käsissä vain noussut, vaan se myös lensi. Vahvaselkäinen Mäkinen
edusti 50-luvulla Suomen neljästi yleisurheilumaaottelussa –
parhaimmillaan hän pukkasi 7,25 kg rautapalloa 16,29.
Eino Mäkinen oli paitsi
luotettava nostaja myös määrätietoinen opiskelija; kansakoulusta
lapionvarteen, sorahommista teknilliseen kouluun, teknilliseen
opistoon ja insinööriksi. Luotettava, jämerä mies on myös
istunut vuosia Tampereen kaupunginvaltuustossa.
Eino Mäkinen
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit 1 ISBN 951-31-8904-5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti