Eeles Landström ylitti
ensimmäisenä eurooppalaisena 450.
Suomalaisilla
seiväshyppääjillä oli vuoden 1954 EM-kisohin mennessä saaliina
EM-areenoilta yksi hopea ja kaksi pronssia. Kun oli käyty EM-kiast
vuosina 1954 ja 1958, niin seiväsmiestemme mitalitiliä koristi
kaksi kultamitalia.
Bernin EM-kisojen
seiväshypy alkoi lauantaina 28.8. jo kello 14.00. Eeles Landström
ylitti helposti aloituskorkeutensa 410 ensimmäisellä yrityksellä.
Yllättäen 425 tuotti hankaluuksia, sillä kahdella ensimmäisellä
yrityksellä rima putosi kannattimiltaan. Landström keskittyi
huolellisesti kolmanteen yritykseensä, joka tuottikin onnistuneen
hypyn, tosin hiukset pystyyn nostattavasti rimaan hipoen. Jatkossa
Landström ylitti toisellaan 430.
Kun päästiin korkeuteen
435, oli seiväskisaa käyty jo lähes kuusi tuntia. Valonheittäjät
stadionilla olivat syttyneet ja muut lajit päättyneet. Noin 10 000
uskolllista katsojaa seurasi vielä ”ilmojen ritareiden”
EM-kamppailua. 435:ssä alkoivat mitalimiehet erottua. Landström ja
Ruotsin EM-kultaa puolustanut Ragnar ”Ragge” Lundberg menivät
toisellaan yli 435. Muut kilpailijat putosivat tässä vaiheessa.
400, 420, 425 ja oman ennätyksensä ensimmäisellään ylittänyt
Jukka Piiroinen uusi neljän vuoden takaisen EM-pronssinsa. Suomeen
oli tulossa seiväskisasta kaksi mitalia.
Landströimin ja
lUndbergin kultataisto jatkui korkeudessa 440, joa oli neljä senttiä
enemmän kuin Landströmin kuukautta aikaisemmin hyppäämä Suomen
ennätys. Uusi ennätyskorkeus ei huimapää Landströmiä
pelottanut. Uljaalla hypyllään Eelis liiteli 440 yli heti
ensimmäisellä yrityksellään! Näin Landström oli parantanut
kesän 1954 aikana SE-tulosta jo neljä kertaa ja omaa ennätystään
15 senttiä.
Lundberg pudotti kaksi
kertaa 440:stä, mutta meni rimaa hipoen kolmannellaan yli. Näin
kilpailu EM-kullasta jatkui 445:stä. Seitsemäntuntinen kisa oli
kuitenkin jo väsyttänyt pitkän illan sankarit, eikä kumpikaan
ylittänyt 445:ttä. Kun kaksi parasta hyppäjää oli päätynyt
samaan tulokseen, niin ratkaisu piti etsiä pudostusten määrän
perusteella. Vähemmillä pudotuksillaan 22-vuotias Eeles Landström
kruunattiin Euroopan mestariksi. Suomi oli tehnyt uuden
aluevaltauksen EM-areenalla. Landströmin lisäksi suomalaisista ylsi
Bernissä EM-kultaan vain maratoonari Veikko Karvonen. Heti Bernin
EM-kisojen jälkeen Landström siirtyi opiskelemaan ”seiväshypyn
Mekkaan ” USA:han, jossa hän jatkoi opiskeluaan vuoteen 1959 asti.
Yleisurheilun EM-mitalehin
tottuneille suomalaisille Tukholman EM-kilpailut olivat olleet suuri
pettymys. Mitaliehdokas toinen toisensa jälkeen oli jäänyt
pistesijoille. Elettiin jo kuusipäiväisten kisojen neljättä
päivää, eikä plakkarissa ollut vielä mitalin mitalia.
Perjantaina 22.88,
neljäntenä kisapäivänä areenalle astuivat seiväshyppääjät.
Joukossa oli EM-kultaansa puolustava ”vaalea adonis” Eeles
Landström. Heinäkuun puolivälissä uuden SE:n ja Euroopan tilaston
kakkostuloksen 457 hypännyt Landström kuului harvoihin
mitalitoivoihimme. Aloituskorkeuden 420 Eeles selvitti kevyesti
ensimmäisellään ja jättikin 430 väliin.
Tukholman seiväsfinaaliin
oli selviytynyt peräti 21 hyppääjää, joten kisasta muodostui
EM-Bernin tapaan varsinainen maratonkilpailu.Kaikki muut lajit olivat
jo loppuneet ja valojen loisteessa seiväshypyn rima keikkui
korkeudessa 450. Mukana oli enää kolme piinkovaa seiväsmiestä.
Eeles Landströmin kanssa kirkkaimasta EM-mitalista kilvoittelivat
vielä Itä-Saksan Mafred Preussger ja Neuvostoliiton Valdimir
Bulatov.
Kun päästiin niihin
korkeuksiin, jotka ratkaisivat kirkkaimmat mitalit, niin Landström
oli taas elementissään. 450 Landström leiskautti komeasti
ensimmäisellä hypyllään yli. Ja siinä sitä olikin
kilppakumppaneilla pureksimista, mutta he eivät antaneet periksi.
Preussger ylitti 450 toisellaan ja Bulatov kolmannellaan.
Pitkän kilpailun
päätteeksi nähtiin yhdeksän pudotukseen päättynyttä yritystä
455:stä. Näin koko mitalikolmikko oli päätynyt samaan tulokseen
450. Ja taas laskettiin Euroopan mestarin löytämiseksi pudotuksia.
EM-Bernin tapaan Landströmin varmuus ratkaisukorkeuksissa
osoittautui kullanarvoiseksi. Mestaruuden vei Landström vain
kahdella pudotuksellaan ennen 455:ttä, kun pahimilla
kilpakumppaneilla pudotuksia oli neljä.
Näin EelesLandström uus
komeasti neljän vuoden takaisen Euroopan mestaruutensa. Ja Eeleksen
mestaruus nousi kisojen päätyttyä arvoon arvaamattomaan, sillä se
oli Suomen ainoa mitali Tukholman EM-kisoista.
Ennen Landströmiä vain
keihäänheittäjä Matti Järvinen ja 10 000 metrin juoksija Ilmari
Salminen olivat suomalaisurheiljoista yltäneet kahteen Euroopan
mestaruuteen.
Monipuolinen
urheilijalahjakkuus Eeles Landström nousi Suomen huipputasolle
10-ottelijana. Jo 20-vuotiaana Landström osallistui Helsingin
olympiakisojen 10-otteluun, jossa hän sijoitui 14:nneksi
pistemäärällä 5694. Seivästulos 420 oli kisan paras noteeraus,
Helsingin kisojen jälkeen Landström keskittyi kokonaan
seiväshyppyyn. Vuonna 1953 alkoi Landströmin valtakausi sekä
Suomen että Euroopan seiväsareenoilla.
Olympia-areenoilla USA:n
hyppääjät pitivät kuitenkin pintansa. Melbournessa 1956 Landström
koki ainoan suurkisapettymyksenesä. Tuloksella 435 tuli seitsemäs
sija. Kun Landström oli kesällä hypännyt SE-tulokseksi 451, niin
pettymys oli ymmärrettävä.
Kolmannen kerran Landström
osallistui olympialaisiin mittelöihin Roomassa 1960. Ja siellä
vihdoin tärppäsi. USA:n kivikovalle kaksikolle Donald Braggille
(470) ja Ronald Morrisille (460) Landström ei voinut mitään.
Pronssimitalin Eelis kuitenkin nappasi tuloksella 455, joka uupui
vain kaksi senttiä hänen nimissään olleesta Suomen ennätyksestä.
Landström voitti Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa peräkkäin.
Lähdeaineisto
Kilpakenttien sankarit ISBN 951-31-8904-5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti