Paavo Vierto
Birger Wasenius,
pikaluistelun maailmanmestari, kaatui tammikuun 3. päivänää 1940
Laatokan Lunkulansaaressa. Vänrikki Birger Waseniuksen joukkue
vetäytyi taaksepäin voimakkaan vihollisen tieltä. Peltoaukeaman
keskellä aitaa ylittäessään miehet joutuivat vihollisen
automaattiaseiden tuleen. Omia konepistooleja ei ehditty saada
kuntoon, jotta niiden pikatulella olisi voitu suojat vetäytymistä.
Birger Wasenius jäi
tulittamaan käsiaseella vihollista suojatakseen miestensä
vetäytymistä. Samoin tekivät ryhmänjohtajat. Suuri osa miehistä
pääsi menemään suojaan, mutta ryhmänjohtajat ja joukkueenjohtaja
puuttuivat.
Muutamia päiviä
myöhemmin partio lähetettiin tutkimaan taistelukenttää. Se löysi
Birger Waseniuksen ja muiden kaatuneiden ruumiit. Joukkueenjohtaja
oli uhrautunut miestensä puolesta.
Ennen kesää Birger
Waseniuksen vaimo synnytti tyttären, sotaorvon.
Birger Wasenius
Kalle Jalkanen, hiihdon
olympiavoittaja ja maailmanmestari, kaatui syyskuun 4. päivänä
1941 Inkerin Kirjasalossa Lehtosyrjän kylässä. Kun hälytys tuli,
ei ollut aikaa viivytellä, vihollisen partio oli päässyt läpi ja
tunkeutunut etumaastoon. Miehet etenivät tuttua moneen kertaan
kuljettua jotosta pitkin.
Korpraali Kalle Jalkanen
astui askeleen verran polulta syrjään, suoraan polkumiinan päälle.
Jalka silpoutui nilkkaa myöten. Räjähdyspaine heitti hänet
selälleen ja sitten kyljelleen toisen miinan päälle. Siihen
päättyi Kalle Jalkasen sotiminen ja maallinen elämä.
Kalle Jalkanen
Pauli Pitkänen, 18 km:n
ja viestinhiihdon kaksinkertainen maailmanmestari, kuoli syyskuun 28.
päivänä 1941 Tarinaharjun sotasairaalassa Siilinjärvellä.
Talvisodassa Pauli Pitkänen sai sirpaleen reiteensä ja
invalidisoitui osittain; kilpahiihdot oli hiihdetty. Jatkosodan
alettua hän ilmoittautui vapaaehtoisena kotirintaman palvelukseen ja
sai komennuksen Sortavalaan. Mukanaan ahän toi sieltä erään
kotipitäjän sankarivainajan varusteet, joiden seasssa oli
unkarilainen käsikranaatti, se sytti – syystä tai toisesta.
Pihalla oli lapsia, sitä ei voinut heittää ikkunasta ulos.
Jalkavaivainen maailmanmestari ei ehtinyt ovelle, kun kranaatti
räjähti pöydän alla.
Kuusi viikkoa
sotasairaalassa, välillä toivon kipina, sitten käänne huonompaan
ja loppu.
Pauli Pitkänen
Martti Lappalainen,
viestinhiihdon maailmanmestari ja 18 km:n MM-pronssimies, kaatui
lokakuun 6. päivänä 1941 Syvärillä Mätysovan kylässä.
Punatähtiset syöksypommittajat ilmestyivät varoittamatta
suomailaisen patteriston tuliaseman ylle. Moottorit jymisivät
kumeasti ja pommit irtosivat, ilma vinkui ja vihelsi, maa jytisi,
räjähteli ja leimahteli.
Kun pöly laskeutui ja
savupilvet ohenivat, havaittiin, että pommit olivat tehneet tuhoisaa
jälkea esikuntaportaassa: vain yksi kahdeksasta miehestä oli jäänyt
eloon. Pommikuopasta löytyivät myös vääpeli Martti Lappalaisen
maalliset jäännökset.
Martti Lappalainen
Eino Olkinuora,
viestinhiihdon maailmanmestari, kaatui lokakuun 21. päivänä
Gavrilvjakassa Syvärillä. Jatkosodan neljän ensimmäisen kuukauden
aikana kersantti Eino Olkinuora teki 81 partiomatkaa edessään
III/JR 30:n riveissä Moskovan rauhan rajalta kohti Syväri-jokea.
Konekiväärin suihku repi hänet rikki, kun hän joukkueenjohtajansa
kanssa raivasi aukkoa vihollisrintamaan, joka olit motittanut
suomalaisjoukot. Viimeisinä sanoinaan hän huusi:”eteenpäin”.
Kersantti Eino Olkinuoran
uroteot eivät olleet vähäiset. Hänelle ehdotettiin
Mannerheim-ristin ritarin arvoa. Hän sai sen jonkin aikaa kuolemansa
jälkeen.
Eino Olkinuora
Paavo Vierto, mäenlaskun
epävirallinen maailmanmestari, kaatui joulukuun 9. päivänä 1941
Jasinovskissa Ukrainassa. Keväällä 1941 muutama sata vapaahetoista
suomalaista lähti Saksaan, missä heidät lyhyen koulutuksen jälkeen
liitettiin SS-divisioona Wikingin alaisin rykmenteihin. Suomalaiset
etenivät saksalsiten kesäkuun 22. päivänä aloittaman
suurhyökkäyksen mukana ensin Ukrainaan ja sitten syvemmälle
Neuvostoliiton alueelle. Paavo Vierto ei toivottavasti tiennyt,
millaiset olivat sen armeijan saamat käskyt, joihin hän oli
liittynyt; tappakaa jokainen siviili – nainen, vanhus tai lapsi,
riittää että he katsovat heitä alta kulmain. Slaavit eivät ole
ihmisiä!
Mius- joen rintamalla
lähellä Don-virtaa vastustajan partio iski odottamatta
Nord-rykmentin asemiin. Konetuliaseet puhuivat, käsikranaatit
räjähtelivät. Yksi kaatuneista oli Paavo Vierto. Hänet haudattin
Uspenskajan sotilashautausmaahan, jonka valkoisten, vinokattoisten
ristien rivi tuntui ulottuvan aina taivaanrantaan asti.
Paavo Vierto
Olli Remes, epävirallista
olympiahopeaa sotilaspartiohiihdossa, MM-pronssia 50 km:n hiihdossa,
kaatui joulukuun 31. päivänä 1942 Vienan Karjalassa. Ensin
luutnantti Olli Remes sai kiväärinluodin käsivartensa läpi,
sitten hän haavoittui tykistötulesta ja kolmannen kerran
käsikranaatista käsiin ja kasvoihin – lievästi jälleen.
Syyskuussa 1941 hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi.
Vielä kahdesti luutnanti
Olli Remes haavoittui, sitten tarkka-ampujan luoti osui
kuolettavasti. Kaatumispäivänään hän oli saanut ylennyksen
kapteeniksi.
Olli Remes
Lähdeaineisto Huippu-urheilun maailma 4 ISBN 951-0-08692-4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti